Matalapaineiden liikettä voi varmasti helpoiten seurata television säätiedotuksista tai internetistä, mutta on se mahdollista ilman nykyaikaisia ”vempaimiakin”. Luonnossa liikkuessa voi pelkistä taivaan merkeistä usein lukea paljonkin matalapaineiden liikkeistä. Riittää, kun opettelee seuraavat kaksi sääntöä.
Sääntö 1
Kun seisot selkä tuuleen päin, matalapaine sijaitsee aina vasemmalla puolellasi. Sääntö jää ehkä paremmin mieleen, jos nouset nyt seisomaan ja kuvittelet tuulen puhaltavan selkääsi. Nosta vasen käsi vaakatasoon. Tällöin kätesi osoittaa kohti matalapainetta. Nostamalla oikean kätesi vaakatasoon kätesi osoittaa kohti korkeapainetta.
Sääntö 2
Mikäli sinun on samalla mahdollista nähdä taivaalla hentorakenteisia kuitumaisia yläpilviä, pystyt päättelemään, minne päin matalapaine ja korkeapaine ovat liikkeellä => Ne liikkuvat samaan suuntaan kuin nämä kuitumaiset yläpilven juovatkin.
– Matalapaine on tulossa, jos yläpilven ”koukut”, ”reenjalakset”, ”kalanruodot” ja ”rastaanrinnat” saapuvat vasemmalta puolelta sinua kohti.
– Korkeapaine on puolestaan tulossa ja matalapaine väistymässä, mikäli yläpilvet lähestyvät oikealta puolelta sinua kohti.
Tuuli kiertää matalapainetta vastapäivään
Aluksi voi tuntua oudolta, miten matalapaine voisi aina sijaita juuri vasemmalla puolella. Näin kuitenkin on, ellei kyse ole hyvin pienestä tai lyhytaikaisesta ilmiöstä. Maapallon pyöriminen aiheuttaa Coriolis-voiman, jonka ansiosta pohjoisella pallonpuoliskolla tuuli kiertää matalapainetta vastapäivään ja korkeapainetta myötäpäivään. Tästä johtuen asettumalla selkä tuuleen päin on matalampi paine vasemmalla puolella ja korkeampi paine oikealla puolella (eteläisellä pallon puoliskolla tilanne on päinvastoin ja korkeapaine siis sijaitsee vasemmalla puolella).
Yläpilven tunnistaminen
Yläpilvet sijaitsevat yli 5 km:n korkeudella ja ne koostuvat jääkiteistä. Yläpilven erottaakin helpoiten jääkiteiden aiheuttaman kuitumaisen rakenteensa ansiosta. Alempana sijaitsevat pilvet, kuten esimerkiksi kumpupilvet, koostuvat pienistä vesipisaroista ja ovat siten selvärajaisempia ja yläosastaan ”kukkakaalimaisia”. Yläpilvet ovat myös muita pilviä läpikuultavampia ja aurinko näkyy niiden läpi aivan terävärajaisena. Yläpilvet sijaitsevat samalla korkeudella kuin suihkuvirtaukset eli juuri ne tuulet, jotka kuljettavat ja ohjailevat matalapaineita. Niinpä yläpilvien liikesuunta on varsin luotettava arvio siitä, minne päin lähistöllä sijaitseva matala- tai korkeapaine on seuraavaksi liikkeellä.
En ole ennen kuullut sanaa yläpilvet, mutta olen kuullut alapilvistä. Jos yläpilvet koostuvat jääkiteistä miksi ne ei tule alas maahan, kuin vesi tai lumisade?
Pilvet syntyvät useimmiten alueelle, jossa ilma kohoaa ylöspäin. Tämä ylöspäin kohoava ilma kannattelee pilvipisaroita tai pilvijääkiteitä ilmassa. Kun sitten pisarat ja jääkiteet kasvavat ”liian painaviksi”, painovoima voittaa ja pisarat, lumi- tai jääkiteet putoavat sateena maahan. Normaalissa sadepilvessäkin vaan tällaiset liian painavat pisarat ja lumihiutaleet putoavat maahan, ei koko pilvi.
Jaahas, kiitos tiedosta! :)
Hyvä blogi, opin kaksi tärkeää sääntöä. Voisitko, Petri, kirjoittaa jatkoa tälle ja selittää miten hyödyn tiedosta? Korkea- ja matalapaine monesti mainitaan säätiedotuksissa, mutta en ole varma mitä se säästä ja esimerkiksi sateista kertoo.
Korkea- ja matalapaineesta on varmasti syytä kirjoittaa vielä oma bloginsa, mutta tässä aluksi tällainen karkea kärjistys…
Korkeapaineessa sää on usein aurinkoista. Korkeapaineen alla ilma on laskevassa liikkeessä ja se kuivattaa pilviä. Toisaalta korkeapaineen alla mahdolliset pilvet helposti lauttautuvat laajoiksikin pilvialueiksi, mutta sateet ovat harvinaisia.
Matalapaineessa sää on epävakaista ja sateita on luvassa enemmän tai vähemmän. Matalapaineen alueella ilma kohoaa ylöspäin ja se saa pilvet kasvamaan paksuutta. Mitä paksummaksi pilvet kasvavat sitä varmemmin kehittyy sadepilviä. Matalapaineiden tehtävä on sekoittaa lämpötilaeroa päiväntasaajan ja napojen välillä ja juuri matalapaineiden alueella kylmä ja lämmin ilma voimakkaimmin törmäävät toisiinsa.
Kakkossääntö jäi minulle vähän auki vielä, mihin suuntaan tuo alemman kuvan pilvi on menossa? Katsojaan päin vai hänestä poispäin?
Muuten aivan mainio blogi, taas.
Tämä blogikirjoitus pitää kyllä tallentaa – ja opetella ulkoa, niin voi sitten kavereille kertoa muitakin tuulisääntöjä kuin – vanhan kansan sananparret: ”Luoteistuuli taivaan luuta, idästä ikuiset sateet.” Myös se, että sadelakkia sanotaan sydvestiksi, kertoo, että lounaistuulella usein sataa?
Ken uskoo, että tuleeko se maailmanloppu tänä vuonna vai 10,-100,1000 vuoden päästä. Minä en usko, että se tulee tänä vuonna.
Kiitos aivan mainiosta blogista kaikille kirjoittaville meteorologeille. Tämä on paitsi hyödyllistä, myös viihdyttävää luettavaa.
Tämä matala- ja korkeapaine tietoisku pitää päästä kokeilemaan käytännössä. Mutta samaa mietin tuossa, kuin toinenkin kommentoija: mitä sitten? Kun olen päässyt ymmärryksen tähän vaiheeseen -> mitä voin tästä päätellä?
Eli jatkoa odotellessa :-)
Kiitokset hyvästä opetuksesta maestrolle!
Kiitos, loistava kirjoitus! Lisää tätä!