Tammikuu alkoi vielä Atlantin matalapaineiden merkeissä
Vuosi alkoi Etelä- ja Länsi-Suomessa vielä yleisesti plusasteilla ja lämpimimmillään sää oli kuukauden neljäntenä päivänä. Helsingissä ja Turussa lämpötila kohosi 4,6 C astetta plussanpuolelle. Kaikkein lämpimin lukema, +6,0 C astetta, mitattiin Kotkan Kirkonmaan havaintoasemalla.
Lauha sää oli peräisin Atlantilta, jossa oli lukuisia matalapaineita liikkeellä kohti itää. Ne toivat mukanaan kosteaa mereistä ilmaa suurimpaan osaan Eurooppaa. Heti kuun alkupäivinä matalapaineet ottivat jo aiempaa eteläisemmän reitin ja niin sää alkoi vähitellen kylmetä. Tammikuun kolmantena päivänä Atlantille syntyi voimakas myrskymatala, jonka yli 30 m/s keskituulet riehuivat erityisesti Skotlannissa, Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa. Meille myrskystä ylsi lähinnä sateita ja varsinaiset myrskytuulet jäivät jo maamme eteläpuolelle. Lounaisilla merialueilla myrskyraja (21 m/s) kuitenkin rikkoutui tammikuun neljäntenä päivänä. Kyseisen matalapaineen jälkeen pohjoisesta alkoi virrata pakkasilmaa aivan eteläisimpään Suomeen asti.
Etelässä terminen talvi alkoi vasta tammikuun puolella
Terminen talvi (vuorokauden keskilämpötila jää alle 0 C asteen) alkoi yli kuukauden myöhässä. Eteläisimmässä ja lounaisimmassa Suomessa terminen talvi alkoi 6.-7.1, kun se keskimäärin alkaa jo marraskuun puolella. Lapissa pakkasta sen sijaan riitti jo kuukauden alkupäivinäkin ja 30 pakkasasteen raja rikkoutui ensimmäisen kerran tammikuun viidentenä päivänä, jolloin Utsjoki-Kevolla mitattiin -33,2 astetta.
Runsaita lumisateita saatiin etelässä jo heti kuun alussa, mutta rannikolla suurin osa sateista tuli vielä vetenä ja märkänä lumisateena ja niinpä lumi ehti vielä sulaa poiskin. Pysyvä lumipeite lounais- ja etelärannikolle saatiin vasta 7.1.
Kuukauden voimakkain myrsky puhalsi perjantaina 13.1.
Seuraava voimakas matalapaine saapui Atlantilta 11.1 ja se olikin monella tapaa kuukauden voimakkain matalapaine. Se pysytteli Suomen yllä useamman päivän ajan. Etelä- ja Keski-Suomen raja-alueilla lumipeite vahvistui monin paikoin 15 – 20 cm. Samaan matalapaineeseen liittyen mitattiin Utössä kuukauden suurin vuorokausisademäärä 28,9 mm. Matalapaineen jälkipuolella pohjoistuuli yltyi myrskyksi ja Märketissä mitattiin kuukauden voimakkaimmat myrskytuulet. Kolmannentoista päivän iltana keskituuli puhalsi 26 m/s nopeudella ja puuskat olivat selvästi yli 30 m/s. Myrsky jatkui merellä kahden päivän ajan. Matalapaine toi Etelä- ja Länsi-Suomeen parin päivän ajaksi suojasäätä, mutta voimakkaan pohjoistuulen myötä pakkaset kuitenkin palasivat nopeasti takaisin rannikkoseuduillekin.
Kuukauden jälkipuoliskolla matalapaineiden reitti kulki jo maamme eteläpuolelta
Kuukauden puolenvälin jälkeen matalapaineet ottivat jo pysyvästi eteläisen reitin ja idänpuoleiset tuulet alkoivat hiljalleen hallita säätämme. Maamme eteläpuolelta liikkuvista matalapaineista ylti sateita ja niiden jäänteitä aika ajoin Suomeen. Sulan Suomenlahden yllä ne voimistuivat lukuisiksi lumipyryiksi, jotka koskivat erityisesti maan eteläisintä osaa ja 21.1 mitattiin Helsinki-Vantaallakin jo lumensyvyydeksi 41 cm. Etelärannikon läheisyydessä ajoittaisia lumisateita saatiin lähes päivittäin aina kuun viimeiselle viikolle saakka.
Viimeisellä viikolla matalapaineet antautuivat Venäjän kylmälle korkeapaineelle
Tammikuun viimeisellä viikolla säätyyppi muuttui yhä kylmempään suuntaan, kun Venäjän laaja talvinen korkeapaine hiljalleen vahvistui kohti Suomea ja idänpuoleiset tuulet alkoivat tuoda mukanaan mantereista kylmyyttä aina Siperiasta saakka. Kuukauden kylmin lämpötila mitattiin viimeisenä päivänä Kuusamossa -35,9 C astetta. Kuukauden kahtena viimeisenä päivänä mitattiin reilun 30 asteen pakkasia laajalti maan itäosassa ja paikoin Pohjois-Lapissa.
Sateita tuli eniten pääkaupunkiseudulla
Kuukauden aikana eniten sadepäiviä mitattiin Kauhavalla, jossa sadepäiviä kertyi 24. Koko kuukauden aikana eniten sadetta vedeksi muutettuna kertyi Kouvolassa 115,8 mm ja toiseksi eniten Helsingin Kumpulassa, jossa sadetta saatiin yhteensä 108,2 mm.
Säässä sanottiin, että Etelä-Amerikasta tulee lämmin vyöhyke Eurooppaan. Luulin jo itsekkin, että jääpä talvi lyhyeksi, kun lämmin rintama iskee Eurooppaan ja muualle, mutta sitten kuulin, että Venäjältä Siperiasta tulee kylmä rintama ja oloni helpottui. Mistä johtuu, että kylmä rintama oli voimakkaampi kuin lämmin rintama?
Oikeastaan kyse ei pelkästään ollut rintamien taistosta, vaan Atlantin matalapaineiden ja Idän korkeapaineen asemataistelusta. Korkeapaine oli tällä kertaa isompi ja vahvempi. Aika usein tietokonelaskelmat vähän yliarvioivat Atlantin matalapaineiden voimaa. Näin käy erityisesti tilanteissa, joissa vastassa on laaja korkeapaineenalue.
Toisaalta vähän leikkisästi voisi kuvitella matalapaineiden vastaavaan miehiä, jotka liikkuvat vauhdikkaasti pullistellen ja haluavat antaa itsestään rohkean ja vahvan vaikutelman. Kun sitten vastaan tuleekin oikea ”korkeapainekaunotar”, matalapaineet antavat tilaa ja korkeapaine menee juuri sinne minne itse haluaa;)
Miten tuo korkeapaine sitten vahvistuu? Matalapaineen vahvistuminen on kutakuinkin selvää, sillä tavallahan ne pyörremyrskytkin muodostuvat. Mikä Siperian kohdalla on sellaista, että se ruokkii tuota korkeapainetta? Sama tilanne on kai Etelämantereenkin kohdalla.
Etelämantereen korkea kai pysyy siksi siellä, kun sen ympärillä on se länsivirtaus. Mikä estää tuota Siperian korkeaa hajoamasta?
Karkeasti ottaen korkeapaine syntyy sellaisilla alueilla, jossa ilma on laskevassa liikkeessä. Matalapaine puolestaan syntyy alueelle, jossa ilma on nousevassa liikkeessä. Nousevat ja laskevat liikkeet syntyvät isoimmaksi osaksi ilmakehän yleisistä virtausoloista ja erityisesti ilmakehän lämpötilan pystyjakaumasta. Toisaalta myös maan pinnan lämpöerot vaikuttavat ilmakehän pystysuuntaisiin virtauksiin. Ympäristöään lämpimämmillä alueilla syntyy nousevia virtauksia ja ympäristöään kylmemmillä alueilla laskevia virtauksia. Erityisesti talvinen pakkassää ja maan pinnan säteilyjäähtyminen pyrkii voimistamaan mantereisia korkeapaineita. Vastaavasti kylmässä pakkassäässä lämpimän meren yllä pyrkii synytmään pieniä termisiä matalapaineita ja lumikuuroja. Näin käy koska meri ympäristöään lämpimämpänä aiheuttaa nousevia ilmavirtauksia.