Matalapaine on Suomen kaakkoispuolella. Tällä tarkoitetaan, että matalapaineen keskus on maamme kaakkoispuolella ja toki ulottuu sieltä meille ja aiheuttaa täällä kaikenlaista. Tämä matalapaineen sijainti tuo Suomeen pohjoisenpuoleiset tuulet. Koska tuuli on etenkin Selkämerellä yltynyt myrskyksi asti (havainnoissa Märket ainakin 24 ja Rauma Kylmäpihlaja 23 m/s pohjoisluoteista tuulta), matalapainetta on lupa kutsua myrskykeskukseksi. Nykyään näkee termiä myrskymatalapaine tai myrskymatalapaineen keskus. Perinteisen säätiedotuksen ns. katsausosa voisi kuulua vaikka näin: ”Suomen kaakkoispuolella oleva myrskykeskus pysyy tänään lähes paikallaan mutta liikkuu lauantaina vähitellen kohti etelää…” No niin, nopeimmat ehtivät jo huomata, että vaikka myrskytuulet riepottelevat Selkämerta, on myrskykeskus Suomen kaakkoispuolella – alueella, missä hädin tuskin tuulee. Näin siksi, että myrskykeskus on myrskyä aiheuttavan matalapaineen keskus, eikä sen tarvitse sijaita kovinkaan lähellä itse myrskyä.
Meidän leveysasteillamme ilmanpaineen jakautuma määrää tuulijakauman, ja alue, jolla myrskyää, saattaa elää monellakin tavalla matalapaineen elinkaaren kuluessa. Myrskyalue voi vaikka muuttaa muotoaan tai liikkua alueelta toiseen, vaikka itse matalapaine pysyisi melko paikallaan. Matalapaineen ohella tuuleen vaikuttaa se, vahvistuuko vieressä mahdollisesti korkeapaine, jolloin ilmanpaineen vaakasuuntainen ero ja sen myötä tuulennopeus kasvavat ilmanpainekeskusten välissä. Vastaavasti tuuli heikkenee, kun ilmanpaine-erot alkavat tasoittua.
Mutta vielä myrskyn ”etenemisen” kuvaamisesta: Loogisesti päätellen myrskyn etenemisen täytynee käsitteenä oikeasti tarkoittaa itse matalapaineen/painekeskuksen liikettä eikä suinkaan tuulennopeutta, joka on jossain ja jollakin hetkellä mitattu. Märketillä tänään mitattu tuulennopeus siis on ollut ainakin tuo bongaamani 24 m/s, mutta matalapaine, joka sen on aiheuttanut, on liikkunut samaan aikaan tuskin mihinkään. Myrsky ei siis ole edennyt mihinkään suuntaan, vaan tuuli on matalapaineen länsi- ja luoteisreunalla, erityisesti Selkämerellä, saavuttanut myrskyn voiman.
Vielä piti edes kerran havainnollistaa näitä tänä talvena laajalti ja monella tapaa uutisoituja myrskyjä. Selkämerellä liikkuu nyt harva, mutta toki sää on maallakin tuulista. Vielä lauantaina tuuli on suuressa osassa maata voimakasta, vaikka matalapaine jo loittoneekin. Ja kun tähän lisätään se, että pelti kuulemma kolisee maanteillä autojen liukastellessa jääpinnoilla ja pitkään jatkuvassa lumisateessa etenkin maan etelä- ja itäosassa, huomaa äkkiä olevansa keskellä Suomen talvea. Vielä vähän lisää pakkasta tähän tuuleen, niin eiköhän viima jo rusikoi poskipäitä. Vonkka käy.
Sunnuntaina on jo selvästi heikkotuulisempaa, mutta sepä tietää näissä talvitilanteissa lähinnä kiristyviä pakkasia, siis ihan lämpötilalukemiin perustuvia. Tuulisissa pakkastilanteissahan korostuu pakkasen purevuus. Kuinka paljon pakkanen kiristyy, riippuu lopulta myös pilvisyydestä. Varsinaisia kireän pakkasen korkeapaineita ei näköpiirissä ole, sen sijaan lumipeitettä lisääviä talvisia matalapaineita riittää. Viimeisimmät tätä kirjoitettaessa käytössä olevat lumensyvyystiedot ovat tältä aamulta. Alle 20 cm lunta oli lähinnä Vaasan eteläpuoleisella länsirannikolla, Etelä-Pirkanmaalla ja siitä Lahden ja Salpausselän eteläpuolitse kohti itää, ja alle 10 cm Uudenmaan eteläosassa ja Varsinais-Suomessa.
Kuvan linkki: http://www.flickr.com/photos/josef_tuerk/5387957135/
Paa Juha pitkät kalsarit ja pipo sekä kinttaat, kyllä niillä pärijää……
Eli sunnuntaina korkeapaine tulee Suomen ylle matalapaineen tilalle. Olisikohan tämä merkki kunnollisen talven alkamiseen.
Pohjanmaalla ainakin on ’kunnollinen talvi’ jo kaikilla mittareilla. Näyttää siltä, että lunta tulee enemmän kuin kumpanakaan kahtena edellisenä talvena, mikäli tahti pysyy samana. Lämpimähkö meri tuolla lännessä pukkaa joka päivä pientä pyrynpoikasta tännepäin.
Löysin nämä Föhrin kirjoitukset (ja koko Forecan blogin) vasta vähän aikaa sitten. Näitä on todella ilo lukea. Kertakaikkisia helmiä ovat. Tiukkaa asiaa selkeästi esitettynä. Kiitos siitä!
Vielä kun Juha kertoisit mitä tekevät sääkartalla nämä lämpimän/kylmän/okluusiorintamat? Onko niillä joku merkitys? Onko niillä joku suhde korkea- tai matalapaineisiin? Miksi ne yleensä printataan sääkartalle?
Ja ennen kaikkea: Mikä niiden vaikutus on purjehtijalle?
Kiittäen, Pam
Vaikka tuleekin vähän myöhässä, niin rintamista sen verran, että ne liittyvät polaaririntaman matalapaineisiin, jotka syntyvät alueelle jossa ilmamassojen välinen lämpötilaero on suuri. Rintaman nimi kertoo siitä, ”millainen” ilmamassa valtaa alaa. Okluusiorintamassa lämmin ilma on käytännössä niin korkealla, ettei se vaikuta juurikaan maanpinnan lämpötiloihin. Rintamien rajoilla yleensä esiintyy pilvisyyttä, usein myös sateita. Kesällä kylmässä rintamassa on usein ukkosta. Rintaman ylittäessä alueen tuulen suunta voi muuttua. Tässä kuvassa näkyy esimerkki rintamista englanniksi:
http://www.pilotfriend.com/training/flight_training/met/images2/13.gif
Olet oikessa että kaakon myrsky aiheuttaa kaiken laista…en muista yhtään myrskyä kaakosta…vain idästä on suomessa luonani ollut myrskytuulia Haukivouri-Kangasniemi järviseudulla.
Toivottavasti ei tule vahinkoja.
talven selkä taittuu pian…uskon koska taitoin selkäni ja nyt pitää venytellä…
Johan päivät pitenee ja helmikuu on aina kylmä…oiskohan nyt lämpimämpi?