Palataan vielä vanhaan vuoteen 2011. Meiltä on pyydetty pientä kertausta kuluneen vuoden erikoisista säätapahtumista ja niiden meteorologisista taustoista. Ennen varsinaista muistelua on varmasti hyvä vielä kerrata sään ja ilmaston eroa. Englannin kielessä asiasta on mukava pieni loru tai lausahdus: ”Climate is what you expect, weather is what you get.” Suomen kielellä se ei kuulosta yhtä napakalta, mutta voisi olla jotain seuraavaa: ”Ilmasto on se mitä oletetaan tilastollisesti tulevan, sää se mitä tunnetaan oikeasti olevan.”
Suomessa hetkellinen sää voi poiketa suurestikin tuosta ilmastollisesta keskiarvosta riippuen siitä, miltä suunnalta ilma meille virtaa. Idän puolelta saamme mantereista ilmaa ja lännen puolelta mereistä ilmaa. Usein säämme kuuluukin selvästi jompaan kumpaan ilman alaan ja sää on sen mukaan joko keskimääräistä lämpimämpää tai kylmempää. Eri vuodenaikoina tuulen suunnilla voi olla päinvastainen merkitys. Esimerkiksi kun idänpuoleiset tuulet tuovat talvella meille kylmintä mahdollista talvisäätä, tuovat ne kesällä lämpimintä mahdollista kesäsäätä. Tilastolliset niin sanotut normaaliarvot saadaan eri vuosien keskiarvoista ja tällainen keskiarvosää sitten edustaa meidän ilmastoamme. Oikeastaan voikin leikillisesti sanoa, että kaikkein harvinaisinta säätä meillä on, jos se noudattelee tarkalleen ilmastollisia normaaliarvoja;)
Talvi
Viime talvi muistetaan kylmänä, kunnon vanhan ajan talvena ja sitä se totisesti olikin. Tammikuussa talvi oli jo pitkällä, sillä edellinen vuosi oli päättynyt harvinaisen kylmänä. Vuosi alkoi mantereisen itäisen ilmamassan merkeissä ja Atlantin ”lämpöä pumppaavat” matalapaineet olivat loistaneet poissaolollaan. Tammikuussa jokunen urhoollinen matalapaine kuitenkin pääsi kylmän mantereisen ilman sekaan aiheuttaen muutaman voimakkaan ja äkillisen lauhtumisen. Vuoden kovin lauhtuminen koettiin tammikuun 16.-17. päivien aikana. Tällöin Tampereen Siilinkarilla lämpötila kohosi vuorokauden aikana 32 astetta. Tästä aiheutui puihin kerääntyvää tykkylunta, joka puolestaan aiheutti laajoja sähkökatkoja. Erityisesti tykkylumi aiheutti ongelmia Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa.
Kaikkein kylmintä sää oli meillä helmikuussa. Helmikuusta muodostui paikoin jopa harvinaisen kylmä. Maan eteläosissakin mitattiin yli 30 C asteen pakkasia ja vuoden kylmin lukema -41,8 C mitattiin Sallan Naruskassa 18.2. Kylmässä säässä meri jäätyi laajalti ja merillä jäätalvi luokiteltiinkin ankaraksi. Sydäntalvella yhteinen jää ulottui meiltä osin Puolaan saakka.
Kevät
Kevään säätä hallitsivat korkeapaineet ja tilapäisesti tuuli kävi meillä jo enemmän lännen puolelta. Maaliskuussa talven taakka vielä painoi, mutta Huhtikuun alussa kevät alkoi miltei koko maassa 3 ensimmäisen päivän aikana. Pohjoisessa se tarkoitti harvinaisen aikaista termistä kevättä. (Terminen kevät tarkoittaa, että vuorokauden keskilämpötila alkaa pysyvästi olla yli 0 astetta). Huhtikuussa päästiin myös jo yli 20 asteen ja 2. Pääsiäispäivänä mitattiin Seinäjoella jo 22,3 C astetta. Ensimmäinen hellelukema mitattiin toukokuussa, kun 10.5. Espoossa lämpötila kohosi 25,4 C asteeseen.
Kesä
Kesän säätä hallitsivat taas idänpuoleiset tuulet ja mantereinen säätyyppi. Kesän ja koko vuoden korkein lämpötila mitattiin Länsi-Lapissa, Ylitorniossa lämpötila kohosi kesäkuun 10. päivänä 32.8 C asteeseen. Yleisesti kuuminta oli 6.-12. kesäkuuta välisenä aikana, jolloin monin paikoin mittailtiin yli 30 asteen helteitä. Pohjanmaalla, Kruunupyyn lentoasemalla, mitattiin 5 päivänä peräkkäin yli 30 C astetta. Yli 30 asteen helteitä esiintyi vielä heinäkuun puolellakin. Eniten hellepäiviä osui Lahteen, jossa hellepäiviä kertyi 36 kappaletta. Keskimäärin hellepäiviä on koko kesässä noin 15 kappaletta. Kaiken kaikkiaan kesä oli tilastojen valossa 4. lämpimin.
Helteinen sää purkautui useisiin ukkosiin, joiden yhteydessä saatiin paikallisia rankkasateita. Kovimmat vuorokausisademäärät mitattiin heinäkuun 24. päivänä Torniossa, jossa vettä kertyi vuorokauden aikana 121,3 mm. Eli kerralla vettä tuli 1/5 koko vuoden sademäärästä. Suurin yhden tunnin sademäärä mitattiin elokuun 22. päivänä Helsingin Kaisaniemessä, 40mm/h. Asfaltoidussa kaupungimiljöössä se tiesi tälläkin kertaa pientä vedenpaisumusta. Turussa lähes sama koettiin jo heinäkuussa, kun vettä tuli taivaalta 37,5 mm yhden tunnin aikana.
Syksy
Suursäätila muuttui elokuun 28. päivän jälkeen ja siihen loppuivat myös kesähelteet. Tästä eteenpäin Atlantin matalapaineet hallitsivat säätämme enemmän tai vähemmän vuoden loppuun asti. Toisaalta Atlantin matalapaineet ja lounaan puoleiset tuulet hidastivat normaalia syksyistä viilenemistä. Syyskuun viimeisenä päivänä tehtiin vielä ajankohdan lämpöennätys, kun Porvoossa mitattiin 22,3 C astetta.
Ensimmäinen syysmyrsky koettiin syyskuun 14. päivänä, kun vanhan hurrikaani Katian jäänteet saapuivat meille runsaine sateineen. Tästä eteenpäin myrskyjä esiintyi ainakin 2 kappaletta kuukaudessa ja vuoden loppua kohden tahti vain kiihtyi. Yksi erikoisimmasta myrskymatalapaineista saapui meille 18. lokakuuta. Seuraavana päivänä Itä-Suomeen satoi paikoin ensilumi ja myöhemmin illalla Etelä-Suomessa koettiin vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen voimakas ukkonen. Salama iski jopa 10 lentokoneeseen.
Ukkonen syntyy, kun ilmakehän ala- ja yläosan välillä on ”liian” suuri lämpötilaero. Tällaisia tilanteita syntyy pääasiassa kesäaikaan, mutta joskus näin käy myös kylmänä vuodenaikana. Kun meri on suhteellisen lämmin ja ilmakehän yläosaan saapuu matalapaineen jälkeinen ns. ”kylmä pisara”, ovat laajemmat ukkoset mahdollisia vielä myöhään syksylläkin. Juuri tästä oli kyse lokakuun 19. päivän ukkosissa.
Vuoden loppu
Vuoden loppua kohden Atlantin matalapainetoiminta meillä yhä voimistui. Niinpä joulukuusta tuli jo kymmenes keskimääräistä lämpimämpi kuukausi peräkkäin. Myös sademäärät olivat koko maassa keskimääräistä runsaampia. Etelärannikolla ja Perämeren Lapissa sademäärät olivat jopa 2,5-kertaisia normaaliarvoihin verrattuna. Etelärannikolla sateet tulivat lähes pelkkänä vetenä ja tulvat vastasivat jopa voimakkaita kevättulvia. Samalla tehtiin myös uusi joulukuun sade-ennätys. Kemiössä vettä kertyi kuukauden aikana 185mm. Ehkä kuitenkin kaikkein parhaiten joulukuu muistetaan lukuisista myrskyistä. Merialuilla myrskyjä mitattiinkin yhteensä 11 päivänä eli keskimäärin yli joka kolmas päivä.
Voimakkain myrskyistä osui Tapaninpäivälle, jolloin Kaskisten Sälgrundissa mitattiin 28,5 m/s keskituulia. Näin voimakas myrsky sinänsä ei ole aivan poikkeuksellinen. Tällaisia lukemia merillä mitataan keskimäärin joka kolmas tai neljäs vuosi. Se, mikä myrskystä teki poikkeuksellisen, oli sen laajuus. Kun lisäksi kaikkein voimakkaimmat tuulenpuuskat osuivat juuri ruuhka-Suomen alueelle eikä routa ollut ehtinyt ”vahvistaa” puun juuria, olivat tuhot rajuimpia 10 vuoteen.
Mietteitä
Kysymykseen, onko ilmastonmuutoksella ollut vaikutusta juuri tämän vuoden erikoisiin sääilmiöihin, ei ole helppo vastata. Koska ilmastomme luonnollinen vaihtelu on useita kymmeniä asteita riippuen mistä suunnasta ilma meille virtaa, on mahdotonta varmuudella erottaa, milloin muutama aste lämpöoloista on aiheutunut ilmastonmuutoksesta. Suurin osa viime vuoden tapahtumista pystytään selittämään kulloisenkin säätilanteen ilmavirtauksilla, mutta toisaalta monet ilmiöt ovat juuri sen suuntaisia kuin ilmastonmuutoslaskelmissa on ennustettu.
Usein tuntuu, että kylmänä talvena ilmastonmuutos kyseenalaistetaan tyystin ja lämpimänä talvena puolestaan kaiken sään koetaan johtuvan nimenomaan ilmastonmuutoksesta. Näinhän ei tietenkään voi olla, vaan tämä on juuri sitä luonnollista vaihtelua. Tarkasteltaessa ilmaston lämpenemistä ei pitäisi verrata pelkästään tietyn ajankohdan lämpötiloja suoraan keskiarvoihin. Vuodenajan lisäksi pitäisi oikeastaan vertailla keskenään tilanteita, joissa on vallinnut sama säätyyppi tai edes sama tuulen suunta. No, joka tapauksessa vaihtelevassa ilmastossa syntyy aina silloin tällöin erilaisia uusia sääennätyksiä. Jos ilmastomme on hiljalleen lämpenemässä, pitäisi uusia lämpimiä ennätyksiä syntyä useammin kuin uusia kylmiä ennätyksiä. Tässä valossa asiaa tarkastellessa ja viime vuosia muistellessa voimme uskoa ilmastonmuutoksen vaikuttaneen säähämme.
Moi,
aivan loistava tämä blogi. Sää on aina kiinnostanut ihmisiä ja tämän blogin myötä rahvaan ymmärrys säästä kasvaa. Sään merkitys ihmisille on muuttunut paljon alkutuotannon vähennyttyä. Toisaalta esim matkailulle säällä on suuri merkitys puhumattakaan ihmisten vapaa-ajasta yleisesti harrastuksineen.
Kiitoksia asioiden kansantajuistamisesta kaikille kirjoittajille!
Mielenkiintoinen plogi. Termisen kevään määritelmä taisi kyllä mennä hieman pieleen.
Kiitos BB-Jussi :) Korjattu…
Kiitoksia paljon. Hyvää tietoa ja asiaa hienosti tiivistettynä.
Meilläkin oli viime talvena noin -30 celsiusta pakkasta ja kesällä +30 celsiusta lämmintä täällä Kainuussa. Jos tänä talvena on oltu Kainuun seudulla enintään -20 asteen pakkasella yöllä niin tuleekohan kesästä myös hyvin leuto jos alku talvikin on ollut näin harvinaisen lämmin?
Blogi oli aivan mahtava , koska se oli pitkä ja runsas tietoinen teksti jossa oli todella järkevää tietoa! :)
Täytyy sanoa, että viimeinen kappale oli sellainen jollaista en olisi uskonut näkeväni. Poikkeaa niin kovasti ’virallisesta totuuudesta’. Kiitos siitä.
Ilmaston muutos on aihe, josta pitäisi voida keskustella. Yleensä keskustelut torpataan juurikin sillä ’pravdalla’.
Miten niin poikkeaa ”virallisesta totuudesta”? Juuri noinhan se suunnilleen kaikkien tutkimusten mukaan meneekin. Sitten on toisaalla niitä joka asian epäilijöitä, jotka julistavat ilmastonmuutoksen höpöhöpöksi, kun kerran ”tänä talvena on ollut Etelä-Suomessa kylmää ja paljon lunta” tai jollain perusteella.
Kiitos tästä blogista!
Luen erittäin kiinnostuneena näitä kirjoituksia. Kun avaan Forecan sivut, oikein odotan, että mitä blogista tänään löytyykään. Ymmärrys asioihin lisääntyy, kun saa asiallista tietoa.
Hyvää alkanutta vuotta!
”Ilmastoa odotellaan, mutta säätä vaan pukkaa!”
HÄN SÄÄT JA ILMAT SÄÄTÄÄ JA AALLON TAINUTTAA , HÄN HYISEN HALLAN HÄÄTÄÄJA VILJAN VARTUTTAA .