Nykytrendi tuntuu olevan, että koko ajan halutaan yhä pidemmälle ulottuvia sääennusteita. Tämä seuraava Forecan ennuste on todellakin pitkän aikavälin ennuste, koska se ulottuu 100 000 vuoden päähän.
Tietokonelaskelmien mukaan ilmasto on ihmisen toimesta lämpenemässä yli kolmella asteella tämän vuosisadan loppuun mennessä. Fossiilisia polttoaineita on vielä paljon käyttämättä ja sademetsiäkin tuhoamatta, niinpä tätä nykyhetkeä lämpimämpää ilmastoa riittää vielä 200 – 500 vuoden ajan.
Viimeistään 500 vuoden päästä ilmastomme alkaa kylmetä ja 6000 vuoden päästä meillä vallitsee selvästi nykyhetkeä kylmemmät sääolot. Silloin ei vielä puhuta ihan oikeasta jääkaudesta, mutta Lontoossa Thames-joen jäällä voidaan useimpina talvina pitää Frost Fairs-markkinoita niin kuin ”vanhaan hyvään aikaan ” 1800-luvun alussa.
Tämän pikku jääkauden jälkeen ilmasto alkaa taas lämmetä, muttei niin lämpimäksi kuin se tällä hetkellä on. Tätä melko lämmintä aikaa riittää useiksi vuosituhansiksi, kunnes koittaa taas uusi kylmenemisen vaihe. Nämä kylmien ja lämpimien aikojen vaihtelut selittyvät maapallon pyörimisakselin kallistuskulman vaihtelulla ja toisaalta maapallon kiertoradan muodon vaihtelulla (Milankovitchin teoria).
Seuraava kylmä vaihe onkin jo ihan oikea jääkausi. Tämä jääkausi koetaan suunnilleen
20 000 – 23 000 vuoden päästä. Jonkinmoisena hyvänä uutisena voidaan pitää, ettei se ole ihan niin kylmä kuin historiamme viimeinen oikea jääkausi. Toisaalta huonona uutisena voidaan ehkä pitää sitä, että 60 000 vuoden päästä tuleekin jo poikkeuksellisen voimakas jääkausi. Silloin talvisia Frost Fairs-markkinoita saatetaan pitää jo Gibraltarin salmen jäällä.
Sen jälkeen kun tästä 60 000 vuoden päästä osuvasta jääkaudesta kunnialla selvitään, voidaan alkaa odotella lämpimämpiä aikoja ja noin 100 000 vuoden päästä ilmasto on taas yhtä lämmintä kuin tällä hetkellä…
Eksentrisyys: Maapallon kiertoradan muoto auringon ympäri vaihtelee 100 000 vuoden syklissä. Välillä kiertorata on enemmän ympyrän muotoinen välillä enemmän ellipsin muotoinen.
Obliquity: Maapallon pyörimisakselin kaltevuus vaihtelee 40 000 vuoden syklissä. Kaltevuuskulma vaihtelee 22,1 ja 24,5 asteen välillä.
Prekessio: Maapallon pyörimisakselin suunta vaihtelee 26 000 vuoden syklissä.
Näillä kaikilla on vaikutusta maapallon auringolta saamaa säteilytaseeseen. Välillä ilmiöt vahvistavat toisiaan välillä heikentävät ja lopputuloksena niillä on suuri vaikutus ilmaston luonnolliseen vaihteluun.
Lisää aiheesta seuraavassa osoitteessa (englanninkielinen):
http://www.sciencecourseware.org/eec/GlobalWarming/Tutorials/Milankovitch/
Eräät professorit (mm. hydrologia ja geologia) ovat esittäneet, että pahin kasvihuonekaasu metaanin ja hiilidioksidin sijaan olisikin vesihöyry, jota on tänä talvena ollut yllin kyllin Suomen ilmakehässä.
Siksi tuntuukin kummalta, että siitä ei juurikaan puhuta. Mutta ehkäpä vuosisadan loppupuolella herätäänkin huomaamaan, että kaikki CO2-hössytys olikin aivan turhaa ja rahantuhlausta…
Joops.
Vesihöyryhän on merkittävä kasvihuoneilmiötä ylläpitävä kaasu… mutta ei se ole kasvihuonekaasu samalla tavalla kuin esim. metaani.
Ilmassa olevan vesihöyryn määrä kun on pitkälti riippuvainen lämpötilasta.
Mitä kylmempää ilma on, sitä vähemmän siinä on vesihöyryä, absoluuttisena määränä.
Lämpimään ilmaan taas vesihöyryä voi sitoutua enemmän.
Vesi on siitä jännä aine, että se muuttaa olomuotoaan ihan näissä tavallisissa lämpötiloissakin kiinteästä nesteeseen ja kaasuun saakka.
Eli nyrkkisääntö… Jos ilmasto lämpenee, siinä voi olla enemmän vesihöyryä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että vesihöyry lämmittäisi ilmastoa, ennemminkin se(vesihöyryn määrän kasvu) on seurausta lämpenemisestä.
Asian tiimoilta kannattaa ainakin tutustua Susan Solomonin esitykseen viime syksyltä
http://www.wcrp-climate.org/conference2011/orals/A5/Solomon_A5.pdf
sekä David Archerin kirjaan
http://www.amazon.com/Long-Thaw-Changing-Climate-Essentials/dp/0691136548
Hiilen kierron mallinnusten mukaan, ihmiskunnalla todella on kyky siihen että 100000 vuoden sisällä glasiaalia ei tule ollenkaan niinkuin sen tunnemme ilmastohistoriasta…