”Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta”

Julkaistu
Kuva: Mindaugas Urbonas / Wikimedia Commons.
Varis tiellä maaliskuussa tietää kelirikkoa, jos on kansanviisauteen uskominen. Kuva: Mindaugas Urbonas / Wikimedia Commons.

Helmikuu on ollut hyvin lauha, etenkin maantieteellisen Euroopan länsiosassa ja aina täällä meillä asti, pohjoisessa mutta Euroopan luoteessa. Kuun aikana Porissa käytiin rautatieasemalla jopa 8 lämpöasteessa, Münchenissä Föhn-tuulen auttamana jopa yli 19 asteessa. Keskemmällä Länsi-Euroopassa sää on ollut lisäksi pitkälti aurinkoista, meillä sen sijaan ennen muuta sumupilvistä, kuten nytkin.

Itäisen korkeapaineen meille kaakon puolelta nyt tästä eteenpäin löyhyttämä ilma on päivä päivältä aiempaa vähän kylmempää. Tämä merkitsee sitä, että kevättalven aurinkoakin saanemme edes vilauksilta nähdä, mutta tässä ei kannata nuolla ennen kuin tipahtaa. Yöt ja aamut muuttuvat etenkin idässä ja pohjoisessa kylmemmiksi. Isosta tai varmasta sään muutoksesta ei ole kyse, mutta jos sumupilvikattoa saisi edes ohennettua, se jo muuttaisi ulkovalaistusta päiväsaikaan. Sateita, räntää tai lunta, olisi lähinnä sunnuntain ja maanantain kuluessa viistämässä Pohjanmaan rannikkoa ja sieltä Lappiin. Sen sijaan ensi perjantain maissa olisi kovastikin toisenlaista: etelä- tai lounaistuuli olisi voimakasta ja sateet lähinnä vettä. ECMWF-tietokonemallin mukaan ensi viikko, 3.3. alkava, olisi jopa maailman mittakaavassa vuodenaikaan nähden lauhin juuri Suomessa, Baltiassa ja siitä vähän Mustanmeren suuntaan.

Helmikuusta on tulossa maaliskuu. Sen ensimmäiseen päivään, lauantaihin, liittyy yksi merkittävä entisajan koko kevään säähän liittyvä enne, jonka Kustaa Vilkuna mainitsee kirjassaan Vuotuinen ajantieto. Lauantai ei nyt ole merkittävä suinkaan siksi, että se on maaliskuun ensimmäinen päivä, vaan selitys on haettava entisajan kuunkiertoon perustuneesta kalenterista. Sääenteet pitää lukea ”sen taivaallisen kuun syntymähetkellä, jona (siis jonka kyseisen alkavan kuun aikana) on Marian päivä (25.3., nykykalenterissa tänä vuonna sunnuntaina 23.3.)”. Ihan sivuhuomautuksena, että kyse on Marian ilmestyspäivästä, joka on jostain syystä sijoitettu tasan yhdeksän kuukautta joulua aikaisemmaksi, vaikka… -no se ei ehkä liity tähän.

Kuten nykyalmanakastakin vielä nähdään, kuun syntymä on merkitty lauantaille 1.3., joten tärkeä on päivä kerrassaan. Jos tämä marjan- eli maaliskuu ”syntyy kylmällä pohjoistuulella eli ylhäisellä tuulella tai perjantaipäivänä, tulee kolme kylmää kevätkuuta ja pitkä hidas kevät”. Tuulella on tosin vielä kolme seuraavaa päivää aikaa kääntyä eteläiseksi, jolloin tilanne vielä helpottuu. Mutta nythän ilmavirtaus ei ole pohjoinen, vaan enemmänkin kaakkoinen ja kääntymässä eteläisemmäksi, joten eiköhän kevääntulo ole tällä perusteella pelastettu. ”Jos maaliskuu syntyy lauhkealla etelätuulella, niin tulee varhainen, kaunis ja lämmin kevät, josta kaikki iloitsevat.”

Maaliskuun sumut ennustavat kesäksi sateita. ”Jos usva asustaa hyvin matalalla lumessa ja jäässä kiinni, se on hallavuoden merkki. Mutta jos edes koira pääsee alitse juoksemaan, ei tarvitse halloja pelätä.” Kovin lämmin maaliskuu tietäisi kuitenkin kylmää toukokuuta. Maaliskuun kevään merkkinä Vilkuna mainitsee variksen.  Ja ”jos se pysyttelee teillä, tulee pian kelirikko, mutta jos se lentelee ilmassa, niin pitää kaunista säätä”. Maaliskuu on myös kissojen kiimakuu, joten tarkkailtavaa luonnossa ja orastavassa keväässä riittää.

 

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Hooded_Crow-Mindaugas_Urbonas-6.jpg

 

2 vastausta artikkeliin “”Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta””

  1. ”Kovin lämmin maaliskuu tietäisi kuitenkin kylmää toukokuuta” Ei ole entisajan ihmiset olleet kovin ajan tasalla. 1951-vuodesta alkaen kylmiä maaliskuita on seurannut keskimäärin yli asteen kylmemmät toukokuut kuin mitä lämpimiä maaliskuita. Yli 2 astetta keskimääräistä lämpimämpää maaliskuuta on seurannut vain yksi viileä toukokuu 17 mahdollisesta. Kylmiä maaliskuita on taas seurannut 11/21 kylmä tai viileä toukokuu.

  2. Kiitos hauskasta kirjoituksesta Juha, niitä on ilo lukea. Nokka kohti kevättä!

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.