”Helmikuun suojasäät merkitsevät kylmää kevättä” – onko vanhan kansan uskomuksiin luottamista?

Minulta on säännöllisen epäsäännöllisesti kyselty, kuinka hyvin vanhan kansan sääuskomukset ja -ennustukset pitävät kutinsa. Tuleeko pitkä ja kuuma kesä, jos on kylmä talvi? Entä liittyvätkö pihlajanmarjat jotenkin seuraavan talven lumisuuteen?

Uskomuksia on mielin määrin, ja nyt minut valtasi tarve selvittää niiden totuudenmukaisuus. Kaivetaanpa vähän säätilastoja esiin, lyödään tiskiin 15 väittämää ja katsotaan, mitä tämä meteorologi niistä tuumaa. Älkää kuitenkaan ottako analyysejani turhan vakavasti – osa vääriksi osoittamistani uskomuksista voivat hyvinkin käydä toteen joinakin vuosina.

1. Pakkanen pyryn perästä, pahailma pakkasesta.

OIKEIN JA VÄÄRIN.

Pyryn jälkeen voi tulla ihan mitä vain – pakkasta, suojasäätä, aurinkoa, tihkusadetta, räntää. Kaikki riippuu siitä, mistä suunnasta pyryn tuova matalapaine saapuu. Yleensä talvisaikaan saapuvat lumipyryt lauhduttavat sään pakkasjakson jälkeen, mutta päinvastoinkin voi käydä, jos matalapaine liikkuu esimerkiksi eteläisintä Suomea viistäen kohti itää ja tuo jälkipuolellansa kylmät koillisvirtaukset. Eli kaiketi väittämä on yhtä usein oikeassa kuin väärässäkin.

2. Heikin tai Paavalin päivän aikoihin sää usein muuttuu. Tähän aikaa on usein pyryjä, tuiskuja.

VÄÄRIN.

Mitä pidemmälle talvessa mennään, sitä harvemmiksi myrskyt meillä käyvät. Tilastollisesti eniten myrskyää marras- ja joulukuussa, mutta tammi-helmikuussa myrskypäiviä on keskimäärin enää puolet siitä, mitä loppuvuodesta on. Merten ja mannerten väliset lämpötilaerot alkavat kuroutua vähitellen pienemmiksi talven edetessä, ja myrskyjen voimakkuus ei enää lopputalvesta yllä äärimmillään yhtä suureksi kuin alkutalvesta. Myös sademäärät pienenevät talven edetessä, sillä kylmenevään ilmakehään mahtuu vähemmän kosteutta. Vähäsateisinta aikaa meillä onkin kevättalvi ja varhaiskevät.

3. Helmikuun suojasäät merkitsevät kylmää kevättä.

VÄÄRIN.

Näin ei automaattisesti voida olettaa. Jos vallisteva säätyyppi on helmikuussa lauha, voi se olla sitä hyvinkin vielä maalis- ja huhtikuussakin. Samantyyppinen suursäätilanne voi jatkua useita kuukausiakin. Toki lauhan helmikuun jälkeen säätyyppi voi maaliskuuksi muuttua hyvin kylmäksikin: vuosi sitten maaliskuu oli selvästi helmikuuta kylmempi. Toisaalta tänä vuonna jopa poikkeuksellisen lämpimän helmikuun päätteeksi myös maaliskuu näyttäisi alkavan tavanomaista lauhempana.

4. Maaliskuu on Pohjois-Suomessa vielä talvinen. Muualla Suomessa maaliskuu maan avaa, huhtikuu maan huhtoo.

OIKEIN.

Maaliskuu on vielä koko maassa talvikuukausi, vasta huhtikuun alussa siirrytään eteläisessä Suomessa termisen kevään (*) puolelle. Pohjois-Suomessa maaliskuu onkin vielä usein talvinen pakkaskuukausi. Etelä- ja lounaisrannikolta lumipeite häviää tyypillisesti jo maaliskuun viimeisinä päivinä, ja muuallakin maassa aurinko sulattaa tienpintoja ja mäen harjanteita esille. Onpa ensimmäisiä leskenlehtiäkin jo allekirjoittanut havainnut joskus maaliskuun puolella. Aurinko paistaa tällöin jo yhtä korkealta kuin syyskuussa.

Tänä vuonna kevät on tehnyt tuloaan harvinaisen aikaisin. Voi olla, että osassa lounaista ja läntistä Suomea terminen kevät (*) on alkanut jo ennen helmikuun puoliväliä – tämä tosin varmistunee vasta myöhemmin. Mikäli asia varmistuu todeksi, on kevät saattaanut paikoin alkaa jopa 6-8 viikkoa tavanomaista aikaisemmin.

(*) Lue tekstin alta selitykset termisille vuodenajoille.
5. Jos Markun päivänä ja yönä (25.4.) on kylmä ja jopa pakkasta, jatkuu kylmää pitkälle kesään. Ja päinvastoin: lämmin Markun päivä takaa suotuisan kesän.

VÄÄRIN.

Nämä on helppo kumota: yksittäisen päivän säätilanteella ei ole mitään tekemistä seuraavien kuukausien säätyypin kanssa. Markun päivä voi olla poikkeuksellisen kylmä, mutta tuleva kesä voi olla poikkeuksellisen lämmin. Tai päinvastoin.

6. Kesä keikkuen tuleepi, suvi suuta vääristellen.

OIKEIN.

Tuoreita luonnonantimia on vielä alkukesästä nihkeästi saatavilla, ja toisinaan kesä saapuu vaivalloisesti. Nälkä on siis mahdollisesti koetellut entisajan ihmisiä vielä alkukesästä, varsinkin pohjoisessa Suomessa. Vanhan kansan mukaan juhannuksena ollaan jo voiton puolella.

7. Kesäkuun alku on usein aika kolea, samoin aika juuri ennen juhannusta.

 

OIKEIN JA VÄÄRIN.

Kesän koleimmat kelit koetaan tyypillisesti kesäkuun alussa, koska ilmakehä ei ole vielä kylmän ja pitkän talven jälkeen ehtinyt lämmetä samassa suhteessa, missä auringon lämmitysteho on kasvanut. Aurinko on korkeimmillaan juhannuksen aikoihin, mutta kesän lämpimimmät kelit tulevat tyypillisesti kuukauden viiveellä.

Viime kesä oli kuitenkin poikkeus: kovimmat helteet koettiin jo touko-kesäkuun vaihteessa.

8. Vanha keskikesä oli 13.7, ei siis juhannuksena. Silloin tiedettiin kokemuksesta olevan lämpimintä.
OIKEIN JA VÄÄRIN.

Mikäli keskikesä määriteltäisiin lämpimimmän ajankohdan perusteella, pitäisi sen sisämaassa olla heinäkuun puoliväli ja rannikoilla aivan heinäkuun loppupuoli. Siinä mielessä väittämä on oikeassa, ettei lämpimintä keskimäärin ole juhannuksena vaan selvästi myöhemmin.

9. Syksy lähestyy jo heinäkuun lopulla: pääskyset Uoti (29.7.) ottaa, Lauri (10.8.) lakaisee ja Perttu (28.8.) peräti vie.
VÄÄRIN.

Pessimistin syksy alkaa jo juhannuksen jälkeen, kun päivä lähtee lyhenemään. Tilastojen valossa Uoti ei ota, eikä vielä Laurikaan. Perttu tuo kyllä syksyn vähitellen jo pohjoisimpaan Suomeen, mutta ei vielä vie sitä muualle maahan. Terminen syksy alkaa suuressa osassa maata vasta syyskuun puolella, etelässä vasta syyskuun loppupuolella.

10. Laurin päivän aikoihin pelättiin halloja, pakkasiakin.
OIKEIN JA VÄÄRIN.

Hallat ja pakkaset ovat elokuun puolivälissä vielä hyvin harvinaisia maan etelä- ja keskiosassa, rannikoilla jopa mahdottomia. Sen sijaan pohjoisessa ja paikoin Pohjanmaallakin pelko on voinut joinakin vuosina olla ihan realistinenkin.

11. Mooses (4.9.) on kylmä mies.
OIKEIN.

Hallayöt yleistyvät nopeasti syyskuun aikana erityisesti sisämaan puolella, pohjoisessa myös yöpakkasia esiintyy yhä todennäköisemmin, mitä pidemmälle syyskuuta mennään. Mooses ei sinällään ole kylmä mies, mutta syyskuussa muutokset kohti syksyä tapahtuvat nopeasti, ja yöt voivat olla jo kylmiä.

12. Lokakuu ei ole joka kuu: Päivät pienet pilvelliset, yöt pitkät ja pimeät. Halla hanhen siiven alla, talvi joutsenen takana.
OIKEIN.

Syyspäiväntasauksen jälkeen yö on jo päivää pidempi; valoisa aika lyhenee dramaattisesti lokakuun aikana. Kosteutta pääsee kertymään helposti kylmenevään ilmaan, eikä auringon tehokaan enää riitä aina hälventämään aamun sumuja pois. Hallaa esiintyy jo yleisesti, yöpakkasiakin. Kuun lopulla terminen talvi alkaa pohjoisimmassa Lapissa.

13. Jos Antti (30.11.) lotisee, niin joulu komeilee.
VÄÄRIN.

Hyvä esimerkki viime vuodelta: Antti lotisi, mutta niin lotisi joulukin. Ei siis mitään korrelaatiota.

14. Mitä Mattina, sitä Marjana (Matin päivänä sama sää kuin Maarianpäivänä).

VÄÄRIN.

Säätyyppi saattaa muuttua vuorokaudessakin päälaelleen, joten edellisen esimerkin tapaan mitään yhtäläisyyttä ei tilastojen valossa ole.

15. Kun on pakkanen Paavalina (25.1.), niin helle helluntaina, kylmä viima kynttelinä.
VÄÄRIN.

Hauska uskomus, jonka totuudenmukaisuutta ei voi osoittaa. Tämä on sarjassamme ”jos on kylmä talvi, tulee kuuma kesä”.

Nyt kysymys teille: mikä vanhan kansan sääuskomus on iskostunut mieleesi parhaiten? Oletko huomannut sen joskus toteutuneenkin?

Termiset vuodenajat:

Talvi: Vuorokauden keskilämpötila pysyvästi alle 0 (pysyvästi = väh. 5 vrk putkeen)
Kevät: -//- pysyvästi 0…10 astetta
Kesä: -//- pysyvästi yli 10 astetta
Syksy: -//- pysyvästi 0…10 astetta

Lisää vanhan kansan sääuskomuksia:

http://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/ajankvakansa1.html

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

23 vastausta kirjoitukseen

  1. Potnapekka sanoo:

    Kellä heila helluntaina, sillä lapsi laskiaisna.

  2. Wolfgang sanoo:

    Hienoa perustelua ja päättelyä!

    Kiitokset hyvästä pähkäilystä ja toiveista tuleviin säihin!

  3. Savosta paennut sanoo:

    Itseäni on useampana vuonna juippinut tuo ”uusi lumi on vanhan surma” -hokema. No joo, jos satava lumi on oikein märkää, ja sateen jälkeen on suojakeliä, niin kenties se saattaa edistää alla olevan lumikerroksen sulamista, mutta yleisesti ottaen luulisin asian olevan niin että mitä enemmän uutta lunta sataa, sitä pitempään sen sulaminenkin kestää.

    • Juniperina sanoo:

      Minun kokemukseni mukaan ”uusi lumi ON vanhan surma”: se pehmittää ja haurastaa alla olevan jään ja lumen, joskus sulattaa sen jo samana päivänä, jos sopivasti vielä tuuli pääsee ”pureutumaan” hangen alle. :)

    • Pohjoisen mies sanoo:

      Minä olenkin joskus huvikseni muuntanut tämän muotoon ”uusi lumi uuden tuopi”. :)

  4. Tane sanoo:

    Joskus nuo vanhankansan hokemat pitää paikkansa. Vaikka esimerkiksi vuosi 1997. Silloin lumet lähti etelässä helmikuulla, maaliskuun alussa oli pyörätiet putsattu hiekoista eli kevät tuli kuukautta etuajassa. Mutta huhtikuulla alkoi kylmät, sateli lumet ja toukokuu vielä hytistiin. Siitäkin on sanonta että jos Urpona villapaita niin on tulossa kuuma kesä. Ja niin siitä kesästä 1997 tuli yksi vuosisadan lämpimimmistä, noin 40 hellepäivää parhaimmillaan…
    Eiköhän nuo johdu ihan normaalista Skandinavian ilmaston vaihtelevuudesta. Lämpimän jälkeen tulee kylmä ja sateen jälkeen pouta.

  5. Jussi sanoo:

    Hieman näihin sanontoihin liittyen: CFS ja ECMWF ovat melko yksimielisiä siitä, että maaliskuusta on tulossa leuto, jopa hyvin leuto. CFS:n muutamissa ajoissa maaliskuulle on ennustettu koko Suomeen jopa +5 asteen poikkeamaa. Sehän olisi todella hurja: tällä hetkellä Hki-Kaisaniemen keskilämpötila maaliskuulle on noin -1 ja 5 asteen poikkeama tarkoittaisi +4:ää astetta! Se taas tarkoittaisi, että aiempi eli vuoden 2007 keskilämpötilaennätys menisi kokonaisella asteella rikki, ja päästäisiin huhtikuisiin lukemiin! Maaliskuussa 2007 pantiin uusiksi kuukausiennätys asteella vuosiin 1989 ja 1990 verrattuna ja silloin muistan lukeneeni, että ennätyksen rikkominen yhdellä asteella on erittäin harvinaista.

    Lämpimimpinä vuosina (taas törmätään vuosiin 1989 ja 1990) Lapissa, ainakin Sodankylässä, on ollut +5 asteen anomalioita jopa maaliskuussa, mutta ei sentään Helsingissä. Millaisia poikkeamia pidät todennäköisimpänä, Markus?

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Aivan, kovasti näyttää siltä, että leuto maaliskuu on edessä. Ja onhan siihen hyvät edelltyksetkin: sula Itämeri ja osittain lumeton maa pienentävät albedoa ja nopeuttavat kevään edistymistä. Toki myös kuukausi- ja lämpöennätyksiä silmällä pitäen vaikuttaa lupaavammalta kuin esimerkiksi vuosi sitten. Tarvitaan vain alkuviikon tapaan kunnon lämpimän ilman tuulahdus etelästä ja aurinkoa, niin lämpötilahan voi vastaavissa olosuhteissa maaliskuun lopulla kohota jo 15 asteeseen (olettaen, että merialueet pysyvät sulina, eikä uutta lumipeitettä tule).

      NOAA povaa maaliskuusta osaan Suomea yli neljä astetta tavanomaista lauhempaa; ennuste on täten jopa hieman Euroopan keskusta optimistisempi. Molempien osalta poikkeama on kuitenkin selvästi lämpimämpään suuntaan.

      • Juniperina sanoo:

        Niin… mitenkäs tuo jäiden sulaminen vaikuttaa kevään tuloon? – Tuoko tuuli avoimelta mereltä lämpimämpää ilmaa rannikolle – kuten syksyisin – myös keväisin?
        Vai tuleeko sieltä kylmempää ilmaa? Käsitykseni mukaan sisämaahan ainakin kesä tulee aiemmin kuin rannikolle?

        • Markus Mäntykannas sanoo:

          Junipera, jäällä ja lumella on selvästi avovettä suurempi albedo, mikä tarkoittaa sitä, että se heijastaa tehokkaasti auringon lyhytaaltosäteilyä takaisin ilmakehään ja avaruuteen. Tämä kylmentää suurialbedoista pintaa. Maa-alueilla, esim. metsä-, ja peltoalustoilla sekä myös sulilla vesialueilla albedo on selvästi pienempi, ja lämpösäteily pääsee imeytymään pintaan ja lämmittämään sitä.

          Usein rannikot ovatkin kylmien merialueiden läheisyyden vuoksi keväisin sisämaata kylmempiä erityisesti selkeässä tilanteessa, jolloin tuuli käy mereltä päin. Pilvisellä säällä ero on pienempi. Keskimäärin meri on maa-alueita lämpimämpi syyskuulta helmikuulle, mutta nyt aletaan elää aikaa, jolloin tilanne kääntyy päinvastaiseksi: sisämaassa mitataan tästä lähtien todennäköisimmin seuraavan puolen vuoden ajan päivämaksimilämpötiloja.

          Etelä-Suomen sisäosiin kesä saattaa tulla hieman aikaisemmin tai ainakin päivälämpötilat pääsevät kohoamaan selvästi rannikkoseutuja korkeimmiksi. Toisaalta rannikoilla yön minimilämpötilat ovat usein sisämaata korkeammat, joten keskilämpötiloissa eroa ei hirveästi ole.

  6. Sami sanoo:

    Korjattakoon tännekin ettei termisen vuodenajan vaihtuminen tapahdu enää tietyn päivien lukumäärän perusteella kuten Markus tuossa oli laittanut 5vrk putkeen. Nykyään termisen vuodenajan vaihtuminen lasketaan lämpösummalla, eli voi olla vaikka 10vrk putkeen kevään puolella, mutta pari hyvin kylmää päivää voi katkaista kevään. Tämä uusi laskentamalli estää sen ettei tule tulkintatilanteita termisen vuodenajan vaihtumisajankohdasta kun vuorokausien keskilämpötila pyörii rajan molemmilla puolilla. Joskun myös tätä laskentamallia on sovellettava, esim. Marraskuussa tai joulukuun alussa on 5 päivää hyvin kylmää, pakkaskertymää tulee vaikkapa 60 astetta, sitten perään on 1,5 kuukautta plussaa, keskiarvolla +2, niin ei oikein termiseltä talvelta vaikuta. Sama tietysti touko-kesäkuussa toisinpäin(toukokuun puolessa välissä alle viikko erittäin kuumaa ja sitten 16.5.-20.6. jatkuvasti alle +10)

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Sami, kiitos huomiosta! Termisten vuodenaikojen määrittelyni oli tynkä ja vanhentunut, nykyään tosiaan käytetään lämpösummaa. Tämän vuoksi termisen kevään alkua ei olla voitu vielä virallisesti julistaa alkaneeksi, vaikka vanhalla määritelmällä se olisi jo toteutunutkin useilla paikkakunnilla.

  7. Helena Dworeck sanoo:

    Iltarusko tuulen nostaa, aamurusko paidan kastaa.

  8. Timo Koski sanoo:

    Noista väittämistä on helppo huomata, että käytännössä kaikki määrättyihin päiviin liittyvät sanonnat on päin peetä. Ainoastaan sopivan laveat ilmaisut, jotka osuu muutenkin vuodenaikoihin ja niiden muuttumiseen, ovat paremmin oikeassa. Mutta paras päivään liittyvä ”vanha” sanonta, joka usein voisi pitää paikkansa, ainakin noihin muihin verrattuna on: Jos vappuna on lunta katolla, niin sitä on maassakin.

  9. Hanna sanoo:

    ”Jaakko heittää kylmän kiven järveen 25.7.”
    En ole kova uimaan, jotta olisin todistanut tämän paikkansa pitävyyttä suuntaan tai toiseen. Muutenkaan en halua uskoa kesän loppumista ennustaviin sanontoihin :)

  10. Juha sanoo:

    Ensimmäisen väittämän olen oppinut toisella tavalla: ”pyry pakkasen perään, pyryn perään suoja”. Omien muistikuvieni mukaan pitää usein paikkansa.

  11. HV sanoo:

    Iltarusko päivän paska. (Isältä 1921-1975 opittu.)

  12. Ansku sanoo:

    ”Jos ei Simo siltoja tee, ei Antti aisoilla ajele.”

  13. Helena Dworeck sanoo:

    Helmikuun heleät päivät maaliskuussa maksetaan.

  14. Raili sanoo:

    Nuo ruskot ja paskat on minullekin jääneet mieleen, mutta aina joutuu tarkistamaan asian Kustaa Vilkunan selvityksistä: molemmat oikein, riippuu vain siitä katsellaanko ruskotusta ennen joulua vai joulun jälkeen. Joululta ruskotuksen enne muuttuu päinvastaiseksi aikaisempaan varrattuna: Kustaa Vilkuna, Vuotuinen ajantieto (hauska kirja muutenkin)

  15. Juniperina sanoo:

    Tälle sanonnalle on olemassa jokin runollisempikin muoto, muistan vain ajatuksen, että milloin pihlajassa on runsaasti marjoja, siitä seuraa lumeton talvi? – Vai oliko se niin, että pihlaja ei kanna kahta hyvää marjasatoa peräkkäisinä vuosina… ja siitäkin taisi seurata jonkinmoinen sääennuste?

  16. Wordhannes sanoo:

    Tietää, että tulee kylmä kesä jos heinäkuussa on järven jäällä hevosendadaa.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.