Kitkan vähyyttä

liukas tie ja jalkakäytävä

Tiet ja jalkakäytävät olivat Järvenpäässä petollisen liukkaat jo lokakuun lopulla.

Uusi vuosi alkoi lauhassa säässä liukastaen pihat ja jalkakäytävät monin paikoin aivan hirvittävän petolliseen kuntoon. Tilastot tuntuvat vaihtelevan hieman eri lähteissä, mutta esimerkiksi THL:n mukaan suomalaisille sattuu joka talvikuukausi 20 000 eriasteista kaatumista ja liukastumista.

Jotkut eivät välttämättä usko kerrasta, osa ei kaadu ikinä, mutta jos kaatumisista puolet johtaa sairaala-, tai vähintään lääkärikäyntiin, aivan pienestä ongelmasta ei voi olla kyse.

On helppoa osoittaa syyttävä sormi kohti pihojen ja katujen talvikunnossapitoa. Joskus on kieltämättä hiipinyt mieleen ajatus, että hiekoitussepelin on pakko olla äärimmäisen niukka luonnonvara, kun sitä pihdataan ja ripotellaan hyppysellinen – aivan kuin kultahippuja konsanaan.

Tärkeintä on kuitenkin omata taito seurata jalankulkusäätä ja liikkua ulkona asianmukaisin varustein. Halvimmat marketin kengät eivät välttämättä ole lainkaan suunniteltu Suomen ankariin olosuhteisiin. Osa kaukomaiden kengänpohjien kumiseoksista voi kovilla pakkasilla kovettua kivikovaksi ja muuttua jopa hengenvaarallisen liukkaaksi.

Vaikka pukinkonttiin ei ehkä tullutkaan kotimaisia kitkapohjin varustettuja kenkiä, ei ole haitaksi kenellekään käyttää kengissä liukuesteitä, harjoittaa reaktionopeutta ja suoda muutama ajatus opetellakseen kaatumaan turvallisella tavalla. Yllättäen yli puolet kaatumisista tapahtuu alle kolmikymppisille, joille kiire on ajatustakin nopeampi.

Kaatumisia tapahtuu varsinkin silloin, kun märät jalkakäytävät ensin jäätyvät ja päälle sataa vielä vettä tai lunta. Näissä tilanteissa voi hyvällä syyllä miettiä, että kannattaako kipittää korkokengissä sitä viimeistä bussia kiinni. Kannattaako valita oikopolkua sen pahimman mäkisen ryteikön läpi, kun matka niin helposti voi jatkua kohti ensiapua.

Maltti on talvella valttia. On hyvä varata liikkumisiin runsaasti aikaa, tarkkailla säätä ja valita turvallisia kulkureittejä turvallisin jalkinein tallustaen.

Valokuva:
Liukas tie ja jalkakäytävä, Mika Toivonen

Lähteet:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/pistetapaturmille-fi/tietoa-tapaturmista/liukastumis-ja-kaatumistapaturmat

http://www.tyoturva.fi/tyosuojelu/tyotapaturmat

http://www.nolla.fi/ajankohtaista/liukastumisten_kustannukset_mittavat.html

http://www.topman.fi/media/tiedotesyksy2012

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää. Tagit: , , , . Pysyvä linkki.

4 vastausta kirjoitukseen

  1. Tuomas sanoo:

    Minua kovin vaivaa kun tiet ja kadut suolataan pienenkin lumisateen sattuessa, vaikka tiedetään että kovaa pakkasta on tulossa ja suolatie jäätyy peilijäälle.

    Aivan varmaa on että jäätynyt suolatie, jossa on siis vain millin murto-osan paksuinen kirkas jääkerros, siis mustaa jäätä, on paljon vaarallisempi kuin luminen tie. Ohuessa jäässä ei nasta pidä yhtään ja kun jää on suolapitoista niin se paineen alla sulaa ja käytännössä siis ajetaan märällä, mustalla jäällä koko ajan: Kaikkein huonoin mahdollinen ajoalusta. Paljon huonompi kuin että ei olisi tehty mitään. Ja tätä jatkuu kunnes nastat ovat syöneet jääkerroksen pois, jopa viikkoja ja silloinkin vain ajourista: Heti ajouran vieressä on peilijää.

    ”Suolataan aina kun voidaan”-ideologia kuitenkin jyrää täydellisesti järjenkäytön ja käytännössä nollaa ne edut joita suolauksella muuten voitaisiin saavuttaa. Tätä Tiehallinto ei tietenkään kerro, venettä ei saa keikuttaa.

  2. peepee sanoo:

    Samaa mieltä tuosta järjettömästä suolaamisesta, jos yksityinen käyttää suolaa on se ympäristörikos. Hiekottaminen onkin haasteellista ja lähinnä sen ajoitus. Vantaalla on saanut esimerkkiä siitä kuinka se meni reisilleen viime viikonloppuna. Jalkakäytävät oli vaaralliset kulkea, tänään oli taas lähdetty aamuyöllä hinkkaamaan parin sentin lumikerrosta samoin toissaviikolla. Hiukan pitäs käyttää järkeä että mitä tehdään ja milloin. Ei se hiekka katoava luonnovara ole, sitä ei vaan saa laitettua niin että kaikkia miellyttäisi ja osa itkee et on liikaa. Keväisin kun kuuntelee tuota avautumista niin silloin vois päätellä että kyllä sitä on riittävästi.

  3. Jonne sanoo:

    Kummassakin on omat hyvät ja huonot puolet.

    Nastapölyhiekka pölyää keväisin aivan vimmatusti ennenkuin se on korjattu pois.

    Suola taas syövyttää auton rakenteita.

    Kitkapohjat kengissä? En ole kuullutkaan. Entä tietääkö kukaan onko olemassa jonkinlaista tahnaa tai liimaa kenkien tai saappaiden pohjaan, joka lisäisi kitkaa?

    Liukuesteet, joita marketeissa myydään, tuntuvat hankalilta.

  4. Pasi sanoo:

    Laita Liquid Sol-liimaa ja sirottele siihen haluamasi raekokoa hiekkaa / soraa.
    Liima itsessään liukasta, eli käsittely pitää uusia riittävän usein.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.