Talviset säätermit haltuun!

Julkaistu

Kirjoitin aiemmin väärinymmärretyistä ja -tulkituista säätermeistä, nyt on aika paneutua talviseen sanavarastoon. Lisäykset seuraavaan listaan ovat erittäin tervetulleita, joten lisätermejä saa vapaasti ehdottaa.

JÄÄ

Ahtojää

Ahtojää koostuu vapaasti ajelevista jäälautoista, jotka ovat kasautuneet päällekäin ”ahtaumiksi”. Ahtojääröykkiöt syntyvät, kun jääpalat tai -lautat puristuvat toisiaan vasten ja ne saattavat muodostaa jopa 20-30 metriä korkeita kasaumia. Erityisesti Perämerellä ahtojää aiheuttaa keväisin ongelmia meriliikenteelle.

Kiintojää

Kiintojäällä tarkoitetaan yhtenäistä ja paikallaan pysyvää jääpeitettä, joka on kiinnittynyt rannikoihin, saariin tai matalikkoihin. Jäätä syntyy alueille, missä veden syvyys on enintään 20 metriä. Itämerellä jääpeite on laajimmillaan helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin arivolta 2/5 merestä jäätyy.

Kohvajää

Jos jää- ja lumipeitteen päälle pääsee railoista vettä ja siitä muodostuva sohjo jäätyvät, muodostuu kohvajäätä. Se sisältää paljon ilmaa ja on melko huokoista. Kantavuus on jopa puolet teräsjäätä heikompi.

Ajojää

Ajojää on yhteisnimitys merijäälle, joka ei ole kiintojäätä. Ajojää liikkuu tuulten ja virtausten mukana ja sen liike saa jääkentän halkeilemaan. Itämeren ulapoilla valtaosa jäästä talvisin on ajojäätä.

Kuva 1: Ajojäätä Helsingin edustalla helmikuussa 2015 (kuva: Markus M.)
Kuva 1: Ajojäätä Helsingin edustalla helmikuussa 2015 (kuva: Markus M.)

LUMI JA SADE

Ensilumi

Ensilumi on satanut maahan, kun kesäaikana klo 9 tai talviaikana klo 8 virallisella havaintoasemalla on ensimmäistä kertaa vähintään 1 cm:n paksuinen lumipeite.

Iljanne

Iljanne on liukas jääkerros maanpinnan tai lumipeitteen yllä. Se voi syntyä esimerkiksi jäätävän tihkun tai sateen seurauksena.

Jäätävä sade tai tihku

Jäätävää sadetta esiintyy talvisin pakkassäällä, kun pisarat ovat alijäähtyneessä tilassa. Veden lämpötila on siis jäätymispistettä alhaisempi, mutta pisarat yhä veden olomuodossa. Jäätävää sadetta voi syntyä, jos jossakin ilmakerroksessa lämpötila on nollan yläpuolella ja lumi sulaa vedeksi, mutta ennen maanpinnalle putoamistaan pisara jäähtyy kylmemmässä ilmakerroksessa. Jäätävä sade aiheuttaa hyvin liukasta keliä maanpinnalle saapuessaan.

Loska

Loskaksi nimitetään osittain sulanutta ja vesipitoista lumikerrosta suojasäällä.

Nietos

Lumi voi nietostua tuulen vaikutuksesta. Käytännössä nietos on tuulen kasaama lumikerros.

Nuoska

Nuoskalumeksi kutsutaan kostean suojasään kostuttamaa ja pehmentämää lumikerrosta.

Räntä

Räntäsateessa on sekä vettä että lunta. Usein räntänä pidetty sade onkin todellisuudessa märkää lunta.

Tykky

Tykkylumi on raskasta, märkää lunta, joka kasaantuu puun oksille ja latvuksiin aiheuttaen lumituhoja ja sähkökatkoja.

Tykkylumella voidaan myös tarkoittaa puihin kerääntyvää huurrekerrosta. Tykkylunta esiintyy Suomen olosuhteissa eniten maan pohjoisosan vaara-alueilla, jossa se voi pysyä kiinni puissa läpi talven, mikäli lämpötila on nollan alapuolella.

Tuisku

Tuisku on maahan satanutta lunta, joka on noussut siitä uudelleen ilmaan tuulen mukana. Lumituiskua syntyy, kun lumi on riittävän kuivaa ja tuuli on tarpeeksi kova (yli 7 m/s). Lumituisku voi olla vaarallista liukkauden, huonon näkyvyyden ja hiihtäjien eksymisvaaran takia. Lentosääpalvelussa erotellaan matala tuisku ja korkea lumituisku, joista edellinen vaikuttaa alle 2 m korkeudella ja jälkimmäinen haittaa näkyvyyttä yli kahden metrin korkeudessa.

Kuva 2: Tykkulunta Valkeakoskella marraskuun lopulla 2015 (kuva: Markus M.)
Kuva 2: Tykkulunta Valkeakoskella marraskuun lopulla 2015 (kuva: Markus M.)

PAKKANEN

Heikko pakkanen

Pakkanen on heikkoa, kun lämpötila on -0,1 ja -5 asteen välillä.

Kireä pakkanen

Pakkanen on kireää, kun lämpötila on etelässä alle -15, maan keskiosassa alle -20 ja pohjoisessa alle -25 astetta.

Pakkasen purevuus

Pakkasen purevuus kuvaa talvella lämpötilan, tuulen ja ilman suhteellisen kosteuden yhteisvaikutusta.

MUITA

Arktinen ilmamassa

Arktiseksi ilmamassaksi määritellään lämpötilaltaan vähintään -18 -asteinen ilma 1,5 kilometrin korkeudella. Usein talviaikana pohjoisesta saapuva arktinen ilmamassa on hyvin kylmää ja kuivaa.

Föhn-tuuli

Föhn-tuuli syntyy, kun kostea ilmavirtaus joutuu vuoriston kohdatessaan pakotettuun nousuun ja korkeammalla kosteus tiivistyy pilviksi ja sateiksi. Tiivistyminen vapauttaa paljon lämpöä ja vuoriston ylitettyään laskutuuli on kuiva ja lämmin. Föhn-tuuli tuo meille talvisin aurinkoisen ja hyvin leudon sään.

Inversio

Tyypillisesti ilmakehässä ylöspäin mentäessä lämpötila laskee, mutta inversiotilanteessa se nousee. Inversio pääsee syntymään erityisesti talvisissa, heikkotuulisissa ja selkeissä korkeapainetilanteissa, jolloin maanpinta kylmenee voimakkaasti. Kesäisin halla on merkkinä maanpintainversiosta.

Kuura

Kuuraa syntyy talvisin, kun maanpintatasolla oleva vesihöyry härmistyy suoraan jääksi ilman nestemäistä välivaihetta.

Polanne

Polanne on kovaksi ja tiiviiksi pakkautunut lumikerros, joka syntyy ajo- tai kevyen liikenteen väylille, jos satanutta lunta ei aurata pois.

Routa

Routa tarkoittaa maaperän jäätynyttä pintakerrosta. Jos routa on ympärivuotista, puhutaan ikiroudasta.

Terminen talvi

Termisen talven määritelmä täyttyy, kun vuorokauden keskilämpötila jää pysyvästi nollan alapuolelle.

Kuva 3: Kuuraa Helsingin Arabianrannassa lokakuussa 2014 (kuva: Pekka Pouta)
Kuva 3: Kuuraa Helsingin Arabianrannassa lokakuussa 2014 (kuva: Pekka Pouta)

Lisää säätermejä täältä.

Markus Twitterissä: @markusmanty

Foreca Twitterissä: @forecasuomi

Kitkan vähyyttä

Julkaistu

liukas tie ja jalkakäytävä
Tiet ja jalkakäytävät olivat Järvenpäässä petollisen liukkaat jo lokakuun lopulla.
Uusi vuosi alkoi lauhassa säässä liukastaen pihat ja jalkakäytävät monin paikoin aivan hirvittävän petolliseen kuntoon. Tilastot tuntuvat vaihtelevan hieman eri lähteissä, mutta esimerkiksi THL:n mukaan suomalaisille sattuu joka talvikuukausi 20 000 eriasteista kaatumista ja liukastumista.

Jotkut eivät välttämättä usko kerrasta, osa ei kaadu ikinä, mutta jos kaatumisista puolet johtaa sairaala-, tai vähintään lääkärikäyntiin, aivan pienestä ongelmasta ei voi olla kyse.

On helppoa osoittaa syyttävä sormi kohti pihojen ja katujen talvikunnossapitoa. Joskus on kieltämättä hiipinyt mieleen ajatus, että hiekoitussepelin on pakko olla äärimmäisen niukka luonnonvara, kun sitä pihdataan ja ripotellaan hyppysellinen – aivan kuin kultahippuja konsanaan.

Tärkeintä on kuitenkin omata taito seurata jalankulkusäätä ja liikkua ulkona asianmukaisin varustein. Halvimmat marketin kengät eivät välttämättä ole lainkaan suunniteltu Suomen ankariin olosuhteisiin. Osa kaukomaiden kengänpohjien kumiseoksista voi kovilla pakkasilla kovettua kivikovaksi ja muuttua jopa hengenvaarallisen liukkaaksi.

Vaikka pukinkonttiin ei ehkä tullutkaan kotimaisia kitkapohjin varustettuja kenkiä, ei ole haitaksi kenellekään käyttää kengissä liukuesteitä, harjoittaa reaktionopeutta ja suoda muutama ajatus opetellakseen kaatumaan turvallisella tavalla. Yllättäen yli puolet kaatumisista tapahtuu alle kolmikymppisille, joille kiire on ajatustakin nopeampi.

Kaatumisia tapahtuu varsinkin silloin, kun märät jalkakäytävät ensin jäätyvät ja päälle sataa vielä vettä tai lunta. Näissä tilanteissa voi hyvällä syyllä miettiä, että kannattaako kipittää korkokengissä sitä viimeistä bussia kiinni. Kannattaako valita oikopolkua sen pahimman mäkisen ryteikön läpi, kun matka niin helposti voi jatkua kohti ensiapua.

Maltti on talvella valttia. On hyvä varata liikkumisiin runsaasti aikaa, tarkkailla säätä ja valita turvallisia kulkureittejä turvallisin jalkinein tallustaen.

Valokuva:
Liukas tie ja jalkakäytävä, Mika Toivonen

Lähteet:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/pistetapaturmille-fi/tietoa-tapaturmista/liukastumis-ja-kaatumistapaturmat

http://www.tyoturva.fi/tyosuojelu/tyotapaturmat

http://www.nolla.fi/ajankohtaista/liukastumisten_kustannukset_mittavat.html

http://www.topman.fi/media/tiedotesyksy2012

Juhannustaikoja

Julkaistu

Suolaa ja jäämurskaa pakastepussissa
Jäämurskaa ja suolaa pakastepussissa. Jään sulaminen ja suolan liukeneminen veteen ovat molemmat voimakkaasti lämpöä sitovia reaktioita.
Suomalaisessa kansanperinteessä juhannustaikoja tehtiin ennen muinoin moneenkin eri arjen pulmaan ja murheeseen. Taioilla manattiin parempaa satoa, parempaa naimaonnea ja pahoja henkiä pois pirttejä riivaamasta.

Vielä nykyäänkin, joko mökillä tai kesän muissa riennoissa, voi tulla tarve taikoa pitkän automatkan aikana ylikuumentunut juhannusvirvoke nopeasti kylmäksi.

Ongelma on haastava ja piinaa janoista mieltä. Onneksi ratkaisu on lähellä. Helpon saatavuutensa puolesta vesi soveltuu viilennykseen hyvin, sillä vedellä on korkea ominaislämpökapasiteetti ja höyrystymislämpö. Nämä ominaisuudet tekevät vedestä hyvän kylmäaineen.

Vesi haihtuessaan sitoo lämpöä, jolloin haihtumisjäähtymistä voi hyödyntää käärimällä viilennystä vaativat juomat märkään pyyhkeeseen.

Vesistön läheisyydessä virvokkeen voi upottaa katiskan mukana luonnon omaan jääkaappiin viilenemään. Vesi on tiheimmillään ja raskainta +4 Celcius-asteisena järven pohjassa. Saalis lienee varma kalaonnesta huolimatta. Ahvenet kiittävät, kun eivät mahtuneet katiskaan.

Talvella järvestä leikattu ja sahanpuruun säilötty jää kruunaisi tietysti koko omavaraisen mökkijuhannuksen. Jäämurskan sekaan voi heittää kourallisen kiteistä merisuolaa, jota sekoitellen ja ravistellen voi päästä kohtalaisen kylmiin lämpötiloihin.

Menetelmä on hyödyllinen juomien pikakylmennyksen lisäksi myös itse tehtyjen kylmäpussien ja kotitekoisen jäätelön valmistuksessa. Villalapaset on syytä laittaa käsiin, etteivät näpit palellu keskellä kesää!

Lähteet:

Lumi lusmuilee kesän sahanpurun alla
http://yle.fi/uutiset/lumi_lusmuilee_kesan_sahanpurun_alla/6098079

Eiran Jää – Eira Is Vantaanjoella
http://kaupunginosat.net/oulunkyla/historia/eiran_jaa_s.htm
Britta Holmlund, avustajana Kaj Blomberg

Tiede.fi, keskustelu: Kaljan/limsan jäähdytys
http://www.tiede.fi/keskustelut/kemia-fysiikka-ja-matematiikka-f3/kaljan-limsan-jaahdytys-t6694.html

Make Ice Cream in a Baggie
http://chemistry.about.com/cs/howtos/a/aa020404a.htm

Valokuva:
Suolaa ja jäämurskaa pakastepussissa
Mika Toivonen