Johtuneeko vuodenajasta vai mistä, että unohdin taas kirjoitusvuoroni. Sen on määrä olla perjantaisin tai viimeistään lauantaisin, ja mitenkäs nyt on jo sunnuntai-ilta. No ei kun katse sääkartoille ja naamalle ilme kuin katsoisi nousevaa kuuta. Mitähän sieltä tulee?
Kas, ilmakehä yrittää kyhätä sydäntalvemme iloksi blocking-korkeapainetta. Jos niin käy, sateet taukoavat jopa pitkäksi aikaa. Kun auringonsäteilyn määrä on vielä alhainen, veikkaan parin viikon pilvipoutaa tyyppisääksi. Pilvipouta on sillä tavala miellyttävä, että jos sadevaihtoehtoa suljetaan pois, jäljelle jää sää aurinkoiostuminen – vaikka vain hetkisiksi.
Mutta ensin meillä meiilä täällä Pohjois-Europassa on ns. satulapinta-säätila. Se on vähän niin kuin neljän ilmansuunnan ristiaallokkotila – en tiedä, oliko tämä nyt spiva vertaus. Käytännössä ja karkeasti matalapaineet ovat lounaassa ja koillisessa, ja tämä koillisen matalapaine on ainakin torstaihin asti tärkeä, koska se heittää yllemme kylmää ilmaa: kylmintä eli kireitä pakkasia on keskiviikkona pohjoisessa, torstaina idässä ja onpa noissa pakksissa puhtia vielä perjantaiaamuna – tällöin maan kaakkoisosasta Uudellemaalle. Ensi viikonlopun ja sitä seuraavan ajan pakkaset ovat varsin kohtuullisia jopa vilukissalle. Tosin pilvisyys voi yllättää tässä. Satulapinnan korkeapaineakseli kulkkee luoteesta kaakkoon, ja juuri luoteesta päin odottelemma sitä kunnon korkeapainetta.
Mutta jo ennen tätä kylmän ilman kiepausta tapahtuu sen verran, että lähinnä Etelä-Suomen yli liikkuu tiistain-keskiviikon maissa heikoja lumisateita itään. Tämä on lounaisen matalapaineen elonmerkki. Pilvisyys lienee runsasta (tässä ”lienee” viittaa enemmänkin sen ennustamiseen, miten katsoja taivaan kokee yläpilvitilanteesa) myös maan keskiosassa ja selkeintä siis on pohjoisessa, paitsi että Luoteis-Lapissa sää alkanee keskiviikona jo pilvistyä.
Torstaina sää pilvistyy pohjoisessa ja Pohjanmaalla, kun taas etelässä ja idässä on mahdollisuudet jopa aurinkoiseen talvipäivään. Sanon ”mahdollisuudet”, koska pilvisyys ei ole mikään helppo ennustettava. Perjantaina etelässäkin on pilveä, tosin läpikuultavaa, ja olisiko nyt jossain Etelä-Pohjanmaan suunnalla selkeintä.
Sitten heti viikonloppuna sitä kunnon korkeapainetta rakentamaan, ns. lämmintä yläkorkeapainetta, jonka elinikä on usein pitkä. Ja kun talvi samalla kuluu pois alta päivän pidetessä ja auringon kurkkiessa yhä korkeammalta, lähestytään tilannetta, missä aurinko nostaa iltapäivälämpötiloja – jätän sanomatta, kuinka lähelle jo nollaa. Mutta syödään nyt vaan vielä sitä D-vitamiinia vähäaurinkoisuuteen.
Kuvan linkki: http://fr.wikipedia.org/wiki/Fichier:ParabHyper.png
Vaikuttaa ihan hyvältä säältä, mikäli ennustuksesi toteutuu. Tämän talven kustannusvaikutus omakotitalollisen lämmitykseen on ollut edullista koko syksyn ja joulukuun pakkaskauden jälkeenkin. Näin jos jatkuu niin erittäin vähällä päästään.
Eläköön kasvihuoneilmiö, jos enää sellaisesta voidaan edes puhuakaan?
Kovempia ja kantavampia järvien jäitä kuitenkin kaipaamme Keski-Suomeen.
Tuosta Auringon lämmityksestä eikös se vasta yleensä Helmikuun lopulla ala nostaa päivälämpötiloja ihan kunnolla. Toki joskus huomannu jo Helmikuun alussa kun aamun lukemat ekoja kertoja nousee lauhemmiksi auringon vaikutuksesta. Tämä siis Etelä Suomessa, Pohjois suomessa aurinko ei Helmikuussa taida lämmittää olleskaan vielä?
Omakotitalollisen kuin muidenkin on melko turha laskeskella sähkösäästöjä. Perusmaksut ja sähkön pörssikeinottelu pitävät kyllä huolen, että sähköyhtiöt saavat omansa.
Nyt YLE väittää, että pohjoismaista ostettu vesivoima on halvempaa kuin Venäjän tuontisähkö. Seuraavassa lauseessa uutislukija väittää kuitenkin sähkön hinnan nousevan pörssisähkön nousun myötä.
Puhe on kuin sääennustajalla.
Kasvihuoneilmiö saattaa pelastaa sähkön pörssikeinottelijoilta, mutta ehkä vasta joskus 30 vuoden kuluttua.
Mikä on blocking korkeapaine tai lämmin yläkorkeapaine? Matalapaine tuo kylmää ilmaa? Eikö matalapaine tuo sateita ja sää lauhtuu näin talvella!!
Jos ennustat jo helmikuulle nollaa lähenteleviä päivälämpötiloja, olisi se mahtavaa.
Mistä muuten mahtaa johtua, että ainakin muistini mukaan juuri helmikuu olisi talvikuukausista kaikkein kylmin?