Tiesitkö nämä faktat maaliskuun säästä?

Maaliskuu on kalenterin mukaan jo ensimmäinen kevätkuukausi, mutta meteorologisesti kevään alkua odotellaan suuressa osassa maata huhtikuun puolelle. Listasin tähän kymmenen faktaa maaliskuun säästä – mitä maaliskuu tuo sinulle mieleen?

1. Terminen kevät alkaa tilastojen valossa maan eteläosassa maaliskuun viimeisellä viikolla.

2. Maaliskuussa lumipeite on yleensä paksuimmillaan maan keski- ja pohjoisosassa, mutta häviää etelä- ja lounaisrannikolta kuun loppuun mennessä.

3. Kuukauden loppupuolella päivän keskilämpötila kohoaa etelässä jo nollan yläpuolelle, pohjoisessa maaliskuu on vielä täysi talvikuukausi.

4. Maaliskuun lämpöennätys on 17,5 astetta Helsinki-Vantaalta vuodelta 2007 ja pakkasennätys 44,3 astetta Sallasta vuodelta 1971.

5. Maaliskuussa keväiset ja talviset hetket vaihtelevat. Aurinko lämmittää jo samalla teholla kuin syyskuussa, mutta ilmakehä on vielä talven jäljiltä kylmä.

6. Maaliskuu on vuoden vähäsateisimpia kuukausia.

7. Kevätpäiväntasauksena päivä ja yö ovat yhtä pitkiä kaikkialla. Lapissa valoisa aika pitenee jopa yli neljä tuntia kuukauden aikana.

8. Ilmastonmuutos on lämmittänyt kevätkuukausista eniten maaliskuuta.

9. Jääpeite on yleensä laajimmillaan maaliskuun alussa Suomen merialueilla.

10. Päivän ja yön välinen lämpötilaero on suurimmillaan maaliskuun aikana: kuun alussa etelässä 10-15 astetta ja Lapissa kuun lopulla jopa 20 astetta.

Ja asiasta viidenteen: Tuon yllä olevan videon ja muita säävideoita löydät nyt myös Youtubesta Foreca Suomi -kanavalta, otahan sekin seurantaan!


Kevään tuntua Raippaluodon sillan luona Mustasaaressa 28. maaliskuuta 2017. Kuva Matti Hietala

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

17 vastausta kirjoitukseen

  1. Bosse sanoo:

    Jyväskylän seuduilla on saanut laittaa sukset pakettiin suunnilleen kevätpäiväntasauksen aikoihin maaliskuussa.
    Tällä hetkellä lunta on reilusti yli puoli metriä (57 cm) ja jos sade-ennusteet pitävät kutinsa edes jollain lailla, niin lumipeite vielä kasvannee?
    Näyttää siltä, että on mahdollisuus näilläkin leveysasteilla hiihdellä vielä pääsiäisenä kuten joskus ennen vanhaan lähellä Valpuriakin vielä. Kovat yöpakkaset vielä vahvistanevat järvien kohvajäätä ja hiihtelyä voi jatkaa sitten vielä jäälläkin.
    Toivotaan kaunista korkeapaineista kevättä ja kireitä pakkasöitä niin mikä on hiihtäjän hiihdellä ja nauttia Jyväskylänseudun puhtaasta ilmasta tarvitsematta lähteä pohjoiseen väkijoukkoihin tungeksimaan ja hermojaan menettämään.:)

  2. Leone sanoo:

    Ja arvatkaapa mihin pitää tarttua? Aivan, kohtaan 8.

    Viimeiset 4 maaliskuuta ovat olleet aika leutoja, eli tarkoittaako tämä ilmastonmuutoksen vaikutus juuri näitä? Muuten ei vuosina 1961-2017 oikein ole merkkejä mistään ilmastonmuutoksesta. Sitä normaalia luonnollista heiluntaa vaan, mikä Suomen ilmastoon kuuluu.

    Joten saiskos pikkaisen täsmennystä, miten se ilmastonmuutos näkyy maaliskuissa?

    • Jorma sanoo:

      Näyttäisi edelleenkin Suomen ilmasto lämmenneen 1960-luvulta noin puolitoista astetta.

      http://www.ilmastokatsaus.fi/wp-content/uploads/2017/01/kuva1-suomen-vuosikeskilampotila-1847alkaen-iso-2016.png

      • niin sanoo:

        Jep, maaliskuu on ollut jokaisessa 30-vuotiskaudessa lämpimämpi kuin edellisessä. Se, että välillä tulee viileämpiäkin maaliskuita, ei tosiaan tuota muutosta katkaise.

        • peikko763 sanoo:

          Ja sekö tarkoittaa sitä että 100% varmuudella 2020-luvulla tai 2030-luvulla maaliskuut ovat edelleen lämpöisempiä kuin 2010-luvulla. Mielestäni ei.

        • Leone sanoo:

          Kummallinen analyysimenetelmä. Näyttäisi että maaliskuiden lämpöhuippu oli vuoden 1990 paikkeilla. Sen jälkeen näyttää kaartuvan alaspäin. Sopii muuten erittäin hyvin Auringon aktiivisuuskehitykseen.

      • Leone sanoo:

        No ei. 1930-luvulta alkaen näkyy vain Suomen lämpötilojen luontaista oskillaatiota. Muutama viimeinen vuosi kuvassa edustaa toista ääripäätä, nyt ollaankin jo kovaa vauhtia menossa toiseen suuntaan.

        Kun laajennetaan perspektiiviä alkaen 1600 -luvulta, niin asia selkiintyy:

        http://www.metla.fi/uutiskirje/mil/2012-01/uutinen-1.html

        Pikkujääkaudesta palautuminen jatkui 1900 -luvun alkupuolelle, jonka jälkeen ilmasto on tasaantunut. Hiilidioksidipitoisuus lähti merkittävään nousuun vasta 1950 -luvulla.

      • peikko763 sanoo:

        Tuo suomen lämpötilatutkimus on tehty ARIMA menetelmällä joka ei kuvaa mielestäni ilmastoa objektiivisesti. Tuo kuvaajasi esim. väittää että 1980-luku olisi ollut kuumempi kuin 1930-luku. Näin ei ole kuitenkaan käytännössä.

        Et voi tuollaisella autokorrellaatiokäyrällä kertoa kuinka lämpöisiä vuosikymmenet ovat ainakaan kovin hyvin. Suosittelen katsomaan täältä lämpötiloja aloitussivuilta
        http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=0d302ecf-7b2f-40ad-b1cf-ef5a32719647&groupId=30106

  3. peikko763 sanoo:

    Markus, todella hyvä kirjoitus kokonaisuudessaan ja video.

    Haluisin kysyä sinulta yhtä asiaa, tuo kohta 8 onko mielestäsi lämpeneminen toivottava asia vai epämiellyttävä ? Entä jos maaliskuut viilenisi olisiko se hyvä vai huono asia ?

    tässä videossa 0-6min on käyty läpi minkälaisia seurauksia olisi ihmiskunnalle jos ilmasto viilenee
    https://www.youtube.com/watch?v=OqsRD4HPtH0&t=547s

    Se ei olisi välttämättä kaikin puolin hyvä asia.. koska esim. viljelysala jossa ruokaa voitaisiin tuottaa olisi pienempi kuin nyt. Itse en siksi toivo ainakaan että ilmasto kylmenisi… ehkä stabiili ilmasto olisi kiva jossa se pysyisi samassa kuin nyt suurinpiirtein

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kiitos, kiva kuulla!

      Maaliskuiden lämpeneminen ennen kaikkea tarkottaisi sitä, että kevät alkaa meillä aikaisemmin ja lumikausi lyhenee etelässä entisestään. Ajatuksena aikaisemmin alkava kevät on ihan kiva varsinkin pyöräilijän ja autoilijan näkökulmasta, mutta toisaalta se veisi meiltä pois vuodenaikojen välistä vaihtelua. Lisäksi talviurheilukausi lyhenee. Maaliskuiden kylmenemistä en osaa perustella positiivisin argumentein.

  4. Pasi sanoo:

    Maaliskuun loppupuoliskolla tulevat ensimmäiset muuttolinnut etelä-pohjanmaalle. Ja se jos mikä on hienoa lintuharrastajalle.

  5. Leone sanoo:

    Muuttolinnut saattavat tehdä u- käännöksen, sillä lauhtuminen on äkkiä taputeltu ja Siperiasta saapuu seuraava satsi kylmyyttä.

  6. Leone sanoo:

    Ainakin pohjoisemmassa puoliskossa alkaa hanget kasvamaan. Hyvät mahdollisuudet että kuukauden päästä ovat tukevoituneet puolisen metriä.

    • Bosse sanoo:

      Näyttää siltä, että sää kylmenee juuri maaliskuun puolivälin jälkeen. Lumi senkun lisääntyy ja hiihtäjän on hyvä hiihdellä vielä pääsisäisenäkin ainakin Keski-Suomen korkeudella.

  7. Politics sanoo:

    Onko viileistä kevätsäistä tulossa uusi normaali? Viime vuonnakin ainakin täällä Oulun korkeudella sai odotella oikeaa kevättä, jota ei sitten tullutkaan. Sen jälkeen alettiin odotella kesää, jota sitäkään ei sitten tullut. Kalliiksi käy tämä elo Suomessa, kun kesä pitää joka vuosi ostaa. Sellainenko tilanne sitten on, että Siperian ilmastosysteemi on täällä aina koko kevään ja sitten kun kesä tulee, niin virtaus kääntyy pohjoisen puolelle tai lounaaseen, josta käytävää pitkin pukkaa matalapainetta yksi toisensa jälkeen ja Siperian ilmasto jää maan itäpuolelle, vaikka olisi osin toivottavaa että se jatkuisi.

  8. Leone sanoo:

    Kevät on tällä haavaa jumissa Afrikassa, joten ihan heti se ei tänne tule. Keski-Eurooppakin pakastuu uudelleen.

  9. Leone sanoo:

    Alkaa näyttää siltä, että terminen kevät ei ala maaliskuulla edes Ahvenanmaalla.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.