Helmikuussa kylmyys hiipi Suomeen

Siirryimme jälleen uuteen kuukauteen, kuukaudet tuntuvat ainakin minusta vaihtuvan yhä nopeammin ja nopeammin! Pitäisi löytää jostakin hidastusnappula.

Tänään blogissa katsotaan taaksepäin ja tutkitaan kuluneen helmikuun säätä tilastojen valossa. Minkälaisessa säässä kuukausi vietettiin?

Kuva: Maarit Siitonen

Suursäätila

Helmikuun ensimmäisellä viikolla Suomen ylle vahvistui pohjoinen ilmavirtaus ja kylmä korkeapaine. Kuun keskivaiheilla sää muuttui vaihtelevammaksi eli sateita liikkui maamme yli ajoittain. Siitä huolimatta Suomi pysyi kylmän, talvisen ilmamassan vaikutuspiirissä. Kuun viimeisellä kolmanneksella palattiin kylmään korkeapainesäähän, joka ulottui tänne maaliskuun puolelle.

Kuva: Anne Keskivinkka

Lämpötila

Helmikuun alin mitattu lämpötila löytyi ensimmäiseltä kylmältä jaksolta, 4.2. Utsjoki Kevon Kevojärven asemalla mitattiin aamuyhdeksältä lukema -37,1ºC. Suomen mittaushistorian kylmimmästä helmikuun lämpötilasta -49ºC (Sodankylä 5.2.1912) jäätiin vielä kauas.

Helmikuun korkein mitattu lämpötila oli 14.2. (ystävänpäivänä!) Utössä eli saaristosta mitattu +3,6ºC. Ennätyksiä ei tässäkään hivottu, korkein helmikuun lämpötila mittaushistoriassa on 28.2.1943 Helsingin Ilmalassa mitattu +11,8ºC.

Kuun puoliväliin asti maan eteläosassa sekä päivä- että yölämpötilat vaihtelivat keskiarvon molemmin puolin. Kuun puolivälissä laskettiin keskiarvon alapuolelle – kuun lopussa Helsingissä havaitut maksimilämpötilat jäivät ajankohdan keskiarvoisia yölämpötiloja kylmemmiksi!

Pohjoisemmaksi mentäessä kuun alun kylmä jakso erottuu helmikuun lämpötilakäyriltä paremmin. Kuun alun kylmä jakso koskettikin pääasiassa maan pohjoisosaa – etelämpänä sää ei kylmennyt yhtä voimakkaasti.

Kylmistä lämpötiloista huolimatta ilmastonmuutosta ei ole peruttu. Mediassa sai paljon huomiota polaaripyörteen jakautuminen eli ylempänä ilmakehässä olevien tuulien, myös lämpötilojen, jakauman muuttuminen keskimääräiseen nähden. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että sekä meille että muualle Eurooppaan työntyi hyvin kylmää ilmaa, mutta vastaavasti pohjoisnapa-alueelle tunkeutui Atlantin suunnalta erittäin lämmintä ilmaa. Samaan aikaan, kun meillä hytistiin pakkasissa, jääkarhut ihmettelivät jopa yli +5ºC lämpötilaa!

Kuva: Matti Hietala

Sade

Sateet jäivät helmikuussa vähäisiksi. Korkein mitattu kuun kokonaissademäärä (lumisade vedeksi muutettuna) oli Hämeenlinnan Pirttikoskella, jossa sadetta tuli 36,9 mm. Helmikuun suurin koskaan mitattu sademäärä Suomessa on Kouvolan vuoden 2016 131,6 mm, mutta keskimäärin Helsingin Kaisaniemessä sataa helmikuussa 36 mm; siihen verrattuna kuu oli Helsingissä sateinen.

Kuva: Maarit Siitonen

Tuuli

Yhtään myrskypäivää ei helmikuussa koettu. Keskimäärin myrskypäiviä mitattiin helmikuissa 1994-2017 1,9 kpl, myrskypäiviä oli siis hieman keskimääräistä vähemmän (kuten melko korkeapaineisessa kuukaudessa on odotettavissa).

Kuun voimakkain tuulilukema 19,8 m/s mitattiin 5.2. Pyhätunturilla. Lähelle pääsi 1.2. Hangon tulliniemessä mitattu 19,6 m/s.

Tuulenpuuskissa käväistiin myrskyn puolella, voimakkain puuska oli Bogskärissä 12.2. mitattu 24,7 m/s.

Kuva: Maarit Siitonen

Mitä sinulle jäi mieleen helmikuun säistä?

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

21 vastausta kirjoitukseen

  1. Kalaneuvos sanoo:

    Kyllähän nämä pakkaset jäi mieleen, kun viime vuosina helmikuut ovat olleet melko lauhoja. Toisaalta myös vähäiset sateet miellyttivät. (ei tarvinnut kolata pihaa niin ahkeasti kuin alkutalvesta)

    Asiasta toiseen, voitteko Forecan blogissa tehdä kirjoituksen suihkuvirtauksesta? Sillä tietääkseni aikamoinen vaikutus säähän, onko kylmää vaiko lämmintä. Kiinnostaisi lukea ammattilaisten tekemä kirjoitus asiasta.

    • Minä sanoo:

      Eihän siitä ole kuin pari viikkoa, kun tässä blogissa kirjoitettiin suihkuvirtauksesta ja sen vaikutuksesta säähän:

      http://blogi.foreca.fi/2018/02/polaaripyorre-kylmat-viikot-edessa/

    • Joanna Rinne sanoo:

      Kiitoksia vastauksesta ja vinkistä, pistetään korvan taakse! :)

  2. Minä sanoo:

    Poiminta kirjoituksesta: ”Kylmistä lämpötiloista huolimatta ilmastonmuutosta ei ole peruttu.”

    Juuri näinhän se on. Mutta antakaas kun veikkaan, lukuisissa kommenteissa, kunhan ylläpito ehtii niitä julkaista, väitetään taas päinvastaista.

    Mutta voisiko niiden julkaisemista kuitenkin vähän rajoittaa?

    Mihin tätä koko kommentointimahdollisuutta edes tarvitaan? Laadukkaat bloggaukset menevät aina pilalle enimmäkseen heikkolaatuisten kommenttien takia. Paitsi siis jos ylläpito karsisi niitä todella reilusti.

    • Ylläpito sanoo:

      Hei Minä! Kiitos kommentista! Älä kuitenkaan anna muiden kommenttien pilata päivääsi!
      Jouduimme tosiaan jokin aika sitten ottamaan käyttöön kommenttien esitarkistuksen, koska kommentointi meni ikäväksi. Usko tai älä, kommentteja karsitaan jo nyt aikalailla! Osa kommenteista on selkeää tahallista provosointia ja välillä loukkaavaakin. Lisäksi lähes kaikkien tekstien, oli aihe mikä tahansa, kommentointi kääntyy ilmastonmuutokseen. Olemme kuitenkin vielä halunneet säilyttää kommentointimahdollisuuden. Toivomme, että kirjoittajat käyttävät puheenvuoronsa asiallisesti ja järkevästi, jotta voimme säilyttää kommentoinnin jatkossakin. Tosiaan jatkuva vänkääminen samoista asioista ei ole kovinkaan innostavaa tai rakentavaa.

      • Leone sanoo:

        Ilmasto on säiden keskiarvo, joten siinä mielessä ilmastonmuutos ja sen eteneminen liittyy saumattomasti säätiloihin. Erityisen ajankohtaiseksi asian tekee se, että elämme aikaa jolloin Auringon aktiivisuus on hiljan kääntynyt laskuun ja toisaalta hiilidioksidipitoisuus jatkaa edelleen ylöspäin. Nyt siis on käsillä ensimmäinen kerta, kun edellisten vaikutusta Suomen ilmastoon voidaan mittauksin todentaa, koska suureet kulkevat vastakkaisiin suuntiin. On siis ollut vahvasti ennenaikaista julistaa lopullisia totuuksia.

        Myös blogiteksteissä sana ”ilmastonmuutos” vilahtelee tiuhaan, joten lienee ihan paikallaan sitä kommentoida. Se kun näyttää ihmisiä kiinnostavankin.

        • peikko763 sanoo:

          Ensi vuosikymmenennellä myös Pohjois-Atlantti menee toiseen suuntaan kuin nyt. Tällä hetkellä ollaan lämpöhuipussa vielä. Siksi ensi vuosikymmen on melko mielenkiintoinen.

        • Jorma sanoo:

          Auringon aktiivisuus kääntyi pienoiseen laskuun jo noin 60 vuotta sitten.

          Samana aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kiihdyttänyt ylöspäin, kuten myös lämpötila Suomessa ja globaalisti.

          • Mika sanoo:

            Kokonaissäteily (TSI) on lievässä laskussa (alle 0,1%), mutta esim. 500nm aallonpituudella säteilyteho on noussut kokoajan vuodesta 1882 keskiarvoisesti (näkyvää valoa). Tällä kohdin auringon säteilyteho on suurimmillaan 1,943W/m^2/nm ja ylivoimaisesti seuraavaksi tuolla 1600nm absorbtio piikin alueella
            Vastaavasti 200nm aallonpituuksien säteilyteho oli huipussaan 1960-luvulla (absorboituu happeen ja otsooniin). Mutta tehon lasku huippuarvoista nykypäivään on ollut kovin pieni vielä.
            Vastaavasti 1600nm on kokenut modernin minimin 1947 ja noussut tasaisella trendillä nykypäiviin asti (vesihöyryn absorbtio).
            Tässä paistaa 0,254W/m^2/nm teholla.

            Vastaavasti 9µm termisen ikkunan (ilmakehä läpinäkyvä, nestemäinen vesi ei ole) säteilytehon huippu oli 1957 ja laskenut siitä asti trendinä. Tosin tuolla aallonpituudella auringon säteilyteho on ”huimat” 0,00036886W/m^2/nm.

            Koska pelkkä TSI arvo ei kerro kaikkea, niin muillakin aallonpituuksilla tapahtuva säteily muokkaa ilmastoamme. Koska osa säteilystä muuttuu lämmöksi vasta kiinteissä esineissä ja osa absorboituu ilmakehäämme, jolloin absorboituneen säteilyn vaikutus riippuu ihan siitä, minne se absorboituu (yläilmakehä, troposfääri vaiko maan/meren-pinta).

          • Leone sanoo:

            Auringon aktiivisuus pilkkumäärillä mitattuna ei korreloi lineaarisesti lämpötiloihin – kuinka voisikaan. Korrelaatio on logaritminen siten, että erityisen vähäaktiiviset jaksot ovat merkityksellisiä. Nyt meillä on Daltonin tyylinen tilanne, joten on mielenkiintoista nähdä miten käy.

          • peikko763 sanoo:

            Mielenkiintoiselta kuulostaa, onko näihin linkkiä ?

          • Mika sanoo:

            Auringon aktiviteettiä voi katsella vaikka näistä data-seteistä.
            http://lasp.colorado.edu/lisird/datasets

            Tuolla riittää dataa auringon säteilyspektristä hyvin kattavalla aallonpituusjakaumalla, myös ajallisesti kohtuullisen ”pitkältä” ajalta. Päätelmiä datasta ei kannata kovin kepoisesti tehdä, sillä tarkat mittaukset kattavat vielä liian lyhyen aikajakson auringon sykleihin nähden.
            Tunnetuin aurinkosykli, eli auringonpilkkusykli ei kerro lopultakaan vielä mitään fuusioreaktorin todellisesta käytöksestä suhteessa sen spektraaliseen vasteeseen. Mikä hyvin pitkälle määrittää sen vaikutuksen ilmastoomme.

            Jännittävää ajatella, että valokvantilta (fotoni) kestää saapua kiertoradallemme ~8,5 minuuttia, mutta fotonin syntyhetkestä fuusioprosessissa on kulunut aikaa vuosituhansia.

            Reaali-aikaista dataa valopallostamme voi ihastella näistä:
            https://sdo.gsfc.nasa.gov/
            https://www.swpc.noaa.gov/

  3. Mika sanoo:

    Minä kaipaisin blogia mekanismista, joka hajoitti polaaripyörteen?

    Samoin tietoa siitä, miksi saturnuksen polaaripyörre on kauniisti kuusikulmainen mutta maapallon ei, kummallakaan navalla.

    • Joanna Rinne sanoo:

      Hei! Kiitos vastauksesta ja vinkistä, tätä varten pitää itsekin vähän opiskella taustoja. Hyvä aiheidea! :)

  4. kesämies sanoo:

    Minä toivoisin tänne selostusta siitä polaaripyörteestä ja onko merkkejä että se alkaa häipyä jollain lailla, että vihdoin saataisiin lämpöä ja vesisadetta. Ja minne se pyörre häviää kesäksi ja miksi?

    • Masa sanoo:

      Auringon lämpö hävittää huhtikuun tienoilla pyörteen pois (ns. ”final warming”) ja se tulee takaisin lokakuun alkupuolella. Jos lauhaa talvea haluat, niin toivot mahdollisimman voimakasta pyörrettä, jonka muoto on mahdollisimman ”pyöreä”. Itse tietenkin toivon, että pyörrettä ei talvella oikein olisikaan, jotta olisi kunnon talvikelit.

    • Joanna Rinne sanoo:

      Hei! Kiitos vinkistä! Polaaripyörteestä tosiaan kirjoitettiin pari blogia sitten, lisää aiheesta täällä: http://blogi.foreca.fi/2018/02/polaaripyorre-kylmat-viikot-edessa/

      Stratosfäärin polaaripyörre pysyy yllä vain silloin, kun navan ja päiväntasaajan välinen lämpötilaero on riittävän suuri eli talviseen vuodenaikaan. Kesällä aurinko siirtyy lämmittämään napa-aluetta ja pitää lämpötilaeron pienempänä, liian pienessä lämpötilaerossa polaaripyörre katoaa.

      • Jorma sanoo:

        Lämpötilaero pohjoisnavan ja päiväntasaajan välillä on pienenemässä myös talvisin, kun ilmasto lämpenee pohjoisnavan tienoilla reilusti nopeammin kuin päiväntasaajan seuduilla.

        Englannin kielellä kaikista asioista löytyy aina paljon enemmän tietoa kuin suomeksi, tässä esimerkiksi varsin hyvä kirjoitus tästä aiheesta:

        https://www.carbonbrief.org/explainer-polar-vortex-climate-change-and-beast-from-the-east

  5. Jurmu sanoo:

    Helmikuu oli sitä mitä helmikuun pitääkin olla.Eli aurinkoisia pakkaspäiviä.Hyvä.

  6. Bosse sanoo:

    Jyväskylänseudun helmikuun keskilämpötilat tunneittain mitattuina vuosina 2009-2018 keskimäärin:

    2009…..- 7
    2010…..- 12
    2011…..- 15
    2012…..- 13
    2013…..- 4
    2014…..- 1
    2015…..- 2
    2016…..- 3
    2017…..- 6
    2018…..- 11

    Näyttäisi nyt siltä, että ”lämpimät” helmikuut ovat takanapäin ja edessä olevat talvet ovat kuten ennen vanhaan eli niitä oikeita retro-helmikuita. :) :)

    • Leone sanoo:

      Jyväskylän helmikuu taisi olla lämpimyystilastossa sijalla 43. vuodesta 1961 alkaen. Jyväskylän helmikuissa ei näyttäisi olevan myöskään selvää lämpenemistrendiä 1961-2018.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.