Suomen ylle leviää poikkeuksellisen kylmää ilmamassaa – maaliskuusta talven kylmin kuukausi?

Paukkupakkasia on saatu tänä vuonna odotella etelässä aivan talvikuukausien loppumetreille saakka. Pohjoisessa kipakat pakkaset ovat käyneet tutuiksi jo useamman kuukauden ajan, mutta etelässä kylmimmät päivät ovat vasta edessä arktisen ilmamassan purkauksen myötä. Arktiseksi ilmamassaksi määritellään tilanne, jossa n. 1,5 km:n korkeudella ilma on -18 -asteista tai kylmempää. Alkuviikolla eteläisen Suomen ylle koillisesta leviävä ilmamassa voi kylmimmillään olla -25 -asteista, kaikista kylmin kohta näyttäisi liikkuvan Baltian yli kohti Ruotsia. Kaiketi nyt voidaan puhua siis poikkeuksellisen kylmästä ilmamassasta; näin kylmä helmi-maaliskuun vaihde toistuu keskimäärin vain kerran tai pari vuosisadassa.

Aurinko lämmittää jo – onneksi!

Selkeässä ja heikkotuulisessa korkeapainetilanteessa vastaavan ilmamassan saapuminen meille joulu-tammikuussa, jolloin auringon teho on heikoimmillaan, olisi voinut antaa edellytyksiä jopa paikallisten pakkasennätysten rikkoutumiselle. On siis ajoitusta kiittäminen: tammikuussa vastaavassa ilmamassassa on mitattu Lapissa alle -45 ja etelässäkin -35 asteen lukemia. Tällä hetkellä aurinko nostaa lämpötiloja yön alimmista lukemista parhaimmillaan jopa 20 asteella, eikä keskitalven voimakasta inversiotilannetta – missä maanpinta kylmenee selkeällä säällä auringon lämmittävän vaikutuksen puuttuessa – pääse enää tähän vuodenaikaan iltapäivästä syntymään niin herkästi. Nyt selvitään siis “helpommalla” kuin vielä vaikkapa kuukausi sitten. Kohtalainen tuuli estää myös pakkasta kiristymästä entisestään, joskin tiistain lämpötila-tuuli -yhdistelmä on jopa hyvin hyytävä vastaten etelärannikon tuntumassa -30…-33 asteen pakkasta tyynessä säässä.

Lumikaaos Skandinavian itärannikoille?

Ilmamassan anomalia eli poikkeama normaaliin on alkuviikolla erittäin suuri: Etelä-Suomen yllä yli 15 astetta. Kaikista kylmin ilmamassa näyttäisi kuitenkin liikkuvan Baltian ja Itämeren altaan yli kohti Ruotsia, missä anomalia voi parhaimmillaan olla 20 astetta. Sulan meren ja hyvin kylmän ilmamassan yhteisvaikutuksesta Itämeren yllä voi syntyä erittäin sakeita lumisateita tai jopa oma “arktinen matalapaine”, joka tuo pahimmassa tapauksessa Ruotsin itärannikolle hyvin suuria lumikertymiä. Myös mm. Tanskan suunnalla ja Isossa-Britanniassa suuret lumikertymät ovat mahdollisia tämän ilmiön myötä. Lämpötilaero ilmamassan ja Itämeren pintaveden lämpötilan välillä on tiistaina pohjoisella Itämerellä yli 30 astetta – jo 15 asteen ero riittää synnyttämään sakeita lumisateita. Lämmön ja kosteuden haihdunta sulasta merestä tulee olemaan erittäin voimakasta.

GFS-malliin pohjautuva ilmamassa-anomalia ti 27.2. Kaikista kylmin aalto näyttää kulkevan juuri ja juuri Suomen eteläpuolitse kohti Ruotsia. Kuva: Pivotal Weather

Vielä kylmempää ilmamassaa v. 1987 ja talvisodan aikoihin

Pikainen vilkaisu NOOA:n historiallisiin ilmamassa-analyyseihin paljasti, että eteläisen Suomen yllä on ollut vieläkin kylmempää ilmamassaa mm. Helsingin pakkasennätyksen aikoihin tammikuussa 1987 ja talvisodan aikana. Tammikuun 10. päivänä vuonna 1987 Helsinki-Kaisaniemessä mitattiin -34,3 astetta. Tällöin ilmamassan lämpötila oli n. -28 astetta eli noin neljä astetta kylmempää kuin tiistaina saapuva kylmin annos.

Tammikuussa 1987 Suomen yllä oli hieman kylmempää ilmamassaa kuin tulevalla viikolla. Tällöin syntyi mm. pääkaupunkiseudulla uusia pakkasennätyksiä. Eteläisessä Suomessa pakkasta oli laajalti 35 astetta. Kuva: Wetterzentrale

Talvisodan aikoihin Etelä- ja Keski-Suomen yllä on mahdollisesti ollut edellisen vuosisadan kylmin ilmamassa. Tällöin Helsingissä ilmamassan lämpötila on ollut vuonna 1940 17.-18. tammikuuta -30…-32, maan itä- ja kaakkoisosassa jopa -35…-37 astetta. Huomionarvoista on se, että Suomen kaikkien aikojen pakkasennätys, Kittilän -51,5 astetta, ei edellyttänyt läheskään näin kylmiä ilmamassoja. Heikkotuulisessa ja selkeässä tilanteessa talvisin voi muodostua voimakas inversio, jolloin maanpinnalla on jopa yli 20 astetta kylmempää kuin ilmamassakorkeudessa eli 1,5 kilometrissä. Kittilän pakkasennätys mitattiin ilmamassan ollessa noin -22 astetta eli maanpinnalla kahden metrin korkeudella oli tällöin jopa 30 astetta kylmempää kuin 1,5 kilometrin korkeudella. Tämä kielii voimakkaasta inversiosta.

Talvisodan aikoihin v. 1940 tammikuussa maan etelä- ja itäosan yllä oli mahdollisesti viime vuosisadan kylmintä ilmamassaa. Pakkanen paukkui suuressa osassa maata 30 ja 40 asteen välillä usean päivän ajan. Kuva: Wetterzentrale

Ilmamassa-analyysit pohjautuvat Wetterzentrale.de -sivuston 850 hPa:n lämpötilan historialliseen dataan (NOOA).

Kuinka kauan kylmä voi jatkua?

Kuten jo aikaisemmin todettu, polaaripyörteen hajoamisen myötä tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys on kohonnut erityisesti Euroopan pohjoisosassa. Jos siis laitetaan tämä kylmä sää heikenneen polaaripyörteen piikkiin, lohdullista on se, ettei tilanne voi kestää loputtomiin. Kevään edetessä ja pohjoisen napa-alueen lämmetessä polaaripyörre ja sen vaikutukset häviävät. Tyypillisesti näin käy huhti-toukokuun aikana. Tällöin vastaavia arktisen ilmamassan purkauksia ei enää yleensä meidän leveysasteille yllä, sillä napa-alue lämpenee kesää kohden voimakkaasti.

Maaliskuusta voi tulla tämän talven kylmin kuukausi

ECMWF:n pitkien ennusteiden mukaan tavanomaista selvästi kylmempi sää jatkuu pitkälle maaliskuuhun ja vielä kuun loppupuolellakin Pohjois-Euroopassa on selvä signaali kylmempään suuntaan. Maan etelä- ja keskiosassa ja Baltiassa maaliskuusta voi tänä vuonna muodostua tämän talven kylmin kuukausi. Viimeksi näin on käynyt talvina 2007-2008 ja 2004-2005.

Pitkän ajan ennusteet indikoivat maaliskuusta talven kylmintä kuukautta maan etelä- ja keskiosaan. Kuva: Maarit Siitonen, Äänekoski

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Tagit: , , . Pysyvä linkki.

49 vastausta kirjoitukseen

  1. peikko763 sanoo:

    Mielenkiintoinen ja hyvä analyysi, kuinka 850hPa temppejä ei aina kannata tuijotella.

  2. Wade sanoo:

    On olemassa todisteita siitä, että tammikuussa 1940 olisi tapahtunut stratosfäärin äkillinen lämpeneminen (SSW) eli samalainen tapahtuma, joka liittyy nyt nähtyyn stratosfäärin polaaripyörteen hajoamistapaukseen. Vanhat mittaustiedot kertovat polaaripyörteen olleen heikko sotavuosina 1940 – 42. SSW olisi tapahtunut myös helmikuissa 1941 ja – 42. Brönnimann 2005: http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1256/wea.248.04/pdf

    SSW:t kuuluvat merkittävänä osasena globaalin ilmaston säätöjärjestelmään, eivätkö todellakaan ole katoamassa. Lisääntynyt merten lämpösisältö ja lämmennyt arktinen alue lisäävät vaikuttavien SSW:eiden määrää historiallisen datan mukaan. Ilmaston syklisyyden mukaan näistä tullee Suomessa taas olemaan lisääntyvää riesaa lähivuosina ja -vuosikymmeninä. Onneksi nyt aurinko lämmittää jo.Yhteiskunnassa kuitenkin kannattaa olla varautuneena myös siihen, että häiriö stratosfäärissä tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan kylmimmän talven aikaan kuten on tapahtunut mm. 1940 ja 1985.

  3. Leone sanoo:

    Hyvä kirjoitus! Polaaripyörteen jakautuminen aiheuttaa pitkäaikaisen kylmyyden, jota tulee entisestään pitkittämään alhainen, Daltonin minimin tapainen Auringon aktiivisuus, jonka vaikutusta voitiin havainnoida esimerkiksi viime keväänä. Myös Daltonissa keväät jäätyivät äkillisesti. Huonoimmassa tapauksessa keväästä voi tulla vielä jäätävämpi kuin viime vuonna.

    Koko vuoden 2018 osalta alkaa näyttää siltä, että vuodesta tulee hyvin kylmä. Mahdollisesti tullaan pääsemään jopa top10 kylmyyteen viimeisten sadan vuoden aikana.

    • mm sanoo:

      Mihin ihmeeseen perustat että tämä vuosi menisi top 10 kylmimmän joukkoon? Alkuvuosi ei sitä ainakaan ole ollut, ja tästä eteenpäin ei kukaan voi ennustaa säätä yli 10 päivän päähän.

  4. Leone sanoo:

    Sotavuosina muuten talven 1939-40 jälkeen tuli useampi hyvin kylmä vuosi. 1941 taitaa olla top3 kylmyydessä sadan vuoden aikana. Jännä ilmiö sinänsä, että tällainen polaaripyörteen hajoaminen näyttäisi vaikuttavan useita vuosia ilmakehän toimintaan. 1985 ja 1987 tietysti kanssa olivat lähekkäin.

  5. Leone sanoo:

    1940- luvun alku, 1980- luvun puoliväli ja nyt oli/on muuten aurinkominimin aikaa. Sattumaako, että polaaripyörre on näinä aikoina levähtänyt pahimmin? Tuskinpa.

    • Mies sanoo:

      Ei, ihmisen aiheuttama ilmastonlämpeneminen aiheuttaa kylmän ilman liikkeitä pois arktisilta alueilta jotka lämpenevät eniten pössyttelymme seurauksena. Tästä johtuen meillä lämpeneminen voi olla ajoittain niukempaa, jopa olematonta, samalla kuin koko maapallon mittakaavassa lämpeneminen vain jatkuu ja voimistuu.

      • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

        Olen kyllä kuullut ilmastoihmisiltä, että Etelä-Suomen lämpötilat vastaavat kohta Saksan nykyistä tilannetta. Ja meille tulee eteläisiä kasveja ja eläimiä. Nyt olen ymmälläni. Kehen tässä uskoo?

        • Jorma sanoo:

          Suomen ilmasto on lämmennyt tähän mennessä noin sadan vuoden aikana noin kaksi astetta. Ja asiantuntijoiden mukaan lämpeneminen jatkuu, jopa useammillakin asteilla tämän vuosisadan aikana (ihan riippumatta hetkellisistä kylmistä säistä). Tietenkin myös Saksan ilmasto lämpenee koko ajan, joten emme saavuta sitä ihan pian, mutta Saksan sadan vuoden takaisen ilmaston saavutamme ehkä jo muutamassa vuosikymmenessä.

  6. Saturnalia sanoo:

    MItä mieltä olet Markus, lisääkö kylmä talvi lämpimän kesän todennäköisyyttä?
    Eikös koko vuoden keskilämpötila kuitenkin ole aina aika vakio? Tällaisia amatöörin ihmettelyjä.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Hei, kiitos kysymyksestä. Kylmä talvi ei poissulje kylmän kesän mahdollisuutta tai päinvastoin. Vuodenaikojen välisten säätyyppien välillä ei ole havaittu suurempaa korrelaatiota Suomen leveysasteilla, ts. emme tässä vaiheessa vielä voi mistään päätellä, tuleeko lämmin vai kolea kesä. Esimerkiksi vuonna 1987 erittäin kylmää talvea seurasi myös hyvin kolea kesä. Vastaavasti vuonna 2010 kylmää talvea seurasi kuuma kesä.

      En ole varma, ymmärsinkö jälkimmäistä kysymystäsi. Vuoden keskilämpötilahan vaihtelee vuosien mittaan, mutta keskiarvoista puhuttaessa sen poikkeama on yleensä aina pienempi kuin yksittäisen kuukauden poikkeama. En siis oikein voi allekirjoittaa sitä, että vuoden keskilämpötila olisi aina vakio, mutta toki pidemmän ajan keskiarvoista puhuttaessa vaihtelu on vähäisempää.

  7. Kalaneuvos sanoo:

    Mielenkiintoista analyysiä nykyisestä säätilasta ja historiasta. Sen verran antaisin kyllä Forecalle kritiikkiä epätarkoista yölämpötiloista. Ymmärrän toki, että yölämpötilojen ennustaminen on vaikeaa (esim. pilvisyyden vaihtelun vuoksi) ja kaupunginosien kesken ero voi olla huomattava. Mutta esim. asuinpaikallani on ollut jopa -10 astetta kylmempiä lukeamia mitä ennusteet ovat luvanneet (selkeässä säätilassa). Siksi esim. ensi viikon alkuun ennustetut 20-25 asteen yölämpötilat ovat mielestäni liian yläkanttiin ennustettuja, jos kerran ilmamassa on harvinaisen kylmää.

    Tuosta maaliskuun ennusteesta sanoisin sen verran, että tästä kuustahan piti kaikkien sääorganisaatioiden mukaan tulla tavallista lämpimämpi. Näin siis ennustettiin kuun alussa. Vaan kuinkas kävikään? Vai onko kylmän ilmamassan jyllätessä ennusteiden tekeminen helpompaa ja ovatko ne luotettavuudeltaan parempia? Voisiko tekstin kirjoittaja Markus sääalan ammattilaisena valaista asiaa?

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Hei Kalaneuvos, kiitos viestistäsi ja palutteesta.

      Yölämpötilojen ennustaminen on haastavaa kevättalvisessa korkeapainetilanteessa, sillä paikallinen vaihtelu on usein suurta. Ennustettu lämpötila saattaa mennä oikein paikkakunnalla A, mutta viereisellä paikkakunnalla B kymmenen kilometrin päässä lämpötila voi olla huomattavasti alempi tai korkeampi topografiasta ja pilvisyydestä riippuen. Voi olla, että asuinpaikkasi on laaksoalueella ja piste-ennuste tehdään hieman korkeammalle sijainnille, jolloin lämpötilaero pienen alueen sisällä voi olla suurikin. Ilmamassan lämpötila ei korreloi suoraan pintalämpötilan kanssa: siihen vaikuttavat ennen kaikkea tuulisuus ja pilvisyys.

      Pitkän ajan ennusteita saa nykyään useastakin eri lähteestä, mutta ennusteet ovat vasta kokeiluasteella ja niihin kannattaa suhtautua varauksella. Parhaimmillaan ennusteet ovat tilanteissa, jolloin samanlainen säätyyppi jatkuu pitkään, kuten esimerkiksi tässä helmi-maaliskuun kylmässä tai alkutalven lauhassa jaksossa. Pitkän ajan ennusteiden heikkous on saada kiinni selvää säätyypin muuttumista, jos tämä tapahtuu vasta useamman viikon kuluttua.

      • Tarja sanoo:

        Olen työni vuoksi ja mielenkiinnosta seurannut säätä/lämpötiloja. Asuinalueeni on laaksoa, vuoria, mäkiä, Päijännettä….”naapureidenkin mittareissa” on isojakin lämpötilaeroja, myös es.”keväthallojen” yhteydessä. Olen tähän ikään oppinut, ettei tarkkaa jokaisenkodin lämpötila ennustetta voi saada! Pitää vaan ”haistella tuulia” 😊 omatoimisesti säätä ennakoidessa.

  8. Bosse sanoo:

    Olisiko tulossa Maunderin minimi, jolloin 1645-1715 auringon pilkut olivat harvinaisia ja oli menossa pieni jääkausi?

    Vieläköhän nykyään Tanskan salmet jäätyvät samaan malliin kuin Kaarle X Kustaan aikana 1658, jolloin Ruotsin armeija ylitti salmet jäätä pitkin ja pakottivat Tanskan Roskilden raskaaseen rauhaan? Kovin on ennusteissa kylmää sinnekin seuraaviksi 10 päiväksi.
    Mitähän ilmaston lämpenemisestä nyt tuumataan? Tuleeko takapakkia niin sanotusti? :)

    • Katzoja sanoo:

      Niinpä niin, jos Euroopassa on välillä kylmä jakso, niin mitenkäs se ilmastonmuutoksen peruuttaisi? Ei kannata sekoitaa ilmastoa ja säätilaa keskenään. Katsopas vaikka Grönlannin lämpötilaennustetta, näyttää lähiviikkoina aika punaiselta, eikä sekään todista ilmastonmuutoksesta yhtikäs mitään.

    • Jorma sanoo:

      Maunderin minimi voi tulla, ehkä, kenties, mutta ei pientä jääkautta nykyisellä ilmakehän hiilidioksidipitoisuudella. Mahdollinen, siis ehkä ja kenties tapahtuva auringon aktiivisuuden hiipuminen Maunderin minimin tasolle viilentäisi maapallomme ilmastoa vain noin 0,3 asteella, eli hidastaisi ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä vain noin luokkaa 15 vuodella. Ja vain tilapäisesti.

    • Timo Koski sanoo:

      Vaikka ei merenkulku olekaan minun vahvinta alaani, on jotenkin mukava seurata jäänpaksuuskarttaa Itämereltä. Ei se jää tuossa Selkämerelläkään ole viikossa kauheasti levinnyt ja tuo isompi allas Gotlannin vieressä on asteen verran vieläkin keskiarvoa lämpimämpää. Enpä millään usko että jäätä Tanskan kohdille juurikaan tulisi, vaikka olisi pakkasta pidempäänkin. Vaikka ne salmet matalia onkin, taitaisi mahdollinen jäätyminen jäädä ihan rantojen ja saarien tuntumaan. Mutta saa nähdä miten käy, edes näiden pohjoisempien vesien suhteen jäätilanne.

    • Geepee sanoo:

      Pitäisi varmaan ensin jäätyä nuo Suomen vesialueet kokonaan, ennen kuin se jäätyminen ehtii Itämeren eteläosiin asti. Suomen vesialueiden jäätymisessäkin on vielä sen verran paljon työtä, että taitaa talvi loppua kesken siltäkin osin.

    • peikko763 sanoo:

      Auringon vaikutusta ei kannata aliarvioida. Tässä tutkimuksessa s.10 näkee, kuinka aurinko korrelloi viimeiset 200000v maapallon lämpötilaan
      https://www.geomar.de/fileadmin/personal/fb1/p-oz/mfrank/Frank_2000.pdf

      Eli periaatteessa auringon vaikutus voi olla yhtä suuri kuin jääkauden ja interglasiaarin ero eli useita asteita..

      Itse olen siis eri näkemyksellä tässä kuin 0,3C. Vaikutus voi olla jopa 5C-10C välilläkin…. jos aurinko on kauan hiljainen. Mutta sellaista ei ole toistaiseksi näköpiirissä. Aurinko on tällä hetkellä keskiaktiivinen.

  9. Jorma sanoo:

    Aina vaan ihmetyttää, kuinka ihmiset kuvittelevat oman pihansa sään kuvaavan globaalia ilmastoa. Nytkin, vaikka meillä Suomessa ja sen ympäristössä on kylmä sää, on tilanne laajemmalla alueella globaalisti aivan päinvastainen. Esimerkiksi Arktiksella on ollut viime aikoina huikean korkeita ja jopa ennätyslämpimiä säitä, samoin USA:n itärannikolla, Alaskassa, Itä-Siperiassa, osissa Afrikkaa, isossa osassa Aasiaa jne. Tuosta linkistä näkee hyvin joka päivä globaalit lämpötilapoikkeamat:

    http://cci-reanalyzer.org/wx/DailySummary/#t2anom

    Ja lämpenee se Suomenkin ilmasto, vaikka välillä olisi kuinka kylmää tahansa, kun isomman osan ajasta on kuitenkin normaalia lämpimämpää. Kuten tästä kuvaajasta hyvin näkee:

    http://www.ilmastokatsaus.fi/wp-content/uploads/2017/01/kuva1-suomen-vuosikeskilampotila-1847alkaen-iso-2016.png

    • Leone sanoo:

      Juuri ennen sotavuosia näytti lämpötila karkaavan pilviin. Sitten tuli 1939-1940 talvi ja mega SSW, josta alkoi 50 vuoden viileneminen. Siis 50 vuotta jyrkkää viilenemistä, vaikka hiilidioksidipitoisuus kiihdytti kasvuaan.

      Johtopäätöksenä tästä on se, että Suomen ilmasto voi viiletä vuosikymmeniä, riippumatta hiilidioksidipitoisuuden kasvusta. Pätee muuten tästä eteenkin päin, ei luonnonlait ole mihinkään muuttuneet.

      • Jorma sanoo:

        Missähän tällainen ”50 vuoden jyrkkä viileneminen” vuoden 1940 jälkeen on muka tapahtunut?

        Ei ainakaan Suomessa eikä missään muuallakaan Maa-planeetalla.

        • niin sanoo:

          Ei näiden salaliittoteoreetikoiden kanssa kannata väitellä. Ei heidän näkemyksiää voi faktoilla muuttaa. Käsittääkseni he vertaavat jotain yksittäistä lämmintä vuotta 30-luvulta johonkin kylmään vuoteen 50 vuoden päässä ja puhuvat sitten kylmenemisestä.

  10. Tilastomies sanoo:

    Myös 2013 maaliskuu oli talven kylmin kuukausi. Tampereen keskilämpötila oli -8 C. Tällöin tas olla vastaava tilanne.

  11. Marko sanoo:

    Tapaan säännöllisesti lueskella Netweather-sivuston keskustelupalstaa. Siellä näin sellaisen tilaston, jonka mukaan SSW:n ( sudden stratospheric warming ) vaikutukset alempaan ilmakehään tulevat sykleinä. Ymmärsin sen niin, että täällä maan pinnalla vaikutus näkyy pohjoisten alueiden korkeapaineena. Sen eteläpuolella ilman virtaus on suunnilleen idästä.

    Samaisen tilaston mukaan SSW:n vaikutus säähän voi olla jopa 60 vrk. SSW tapahtui noin 12.2. eli vaikutus voisi kestää noin huhtikuun puoliväliin saakka. Tietenkään se ei tarkoita automaattisesti kylmää ja kirkasta säätä vielä viikoiksi eteenpäin. Ilmatieteen laitos muistuttikin jokin aika sitten, että reilu kolmannes SSW tilanteista on sellaisia, että niillä ei ole mainittavaa vaikutusta Suomen säähän.

    Meneillään oleva pakkasjakso on kai sitä ensimmäistä aaltoa. Wetterzentralen 16 vrk:n ennusteista jotkin näyttävät jokseenkin normaalia talvisäätä jaksolle 5.3. – 9.3. Joukossa on myös malliajoja, jotka vihjaavat kylmempään suuntaan. Näissä kylmemmissä ajoissa idästä/koillisesta tulisi uusi annos kylmää ilmamassaa. Vaan aikahan sen näyttää sitten. Nyt syömään ja ulkoilemaan!

  12. Geepee sanoo:

    Talvella 2007-2008 kalenteritalvikuukaudet olivat niin lauhoja, ettei maaliskuussa 2008 tarvinnut isoja ihmeitä tapahtua, että siitä tuli silloin talven kylmin kuukausi.

  13. Geepee sanoo:

    Tämähetkisten ennusteiden mukaan kylmä sää näyttäisi jatkuvan ainakin seuraavat kaksi viikkoa. Sen jälkeen voi olla mahdollisuus, että Länsi-Euroopasta tulee lounainen ilmavirtaus, joka ulottuisi kenties Suomeenkin asti. Toteutuessaan voisi hyvinkin tietää ensimmäistä keväistä tuulahdusta silloin.

  14. Jussi sanoo:

    Pohjoisnavalla tänään +1 astetta.

    • Jorma sanoo:

      Grönlannin pohjoisrannikolla edellisenä päivänä +6 astetta, noin 35 astetta normaalia enemmän.

      Eli huomautuksena taas kerran monille, että siinä oman keittiön ikkunan takana näkyy vain se oman pihan sää, ei globaali sää, eikä varsinkaan ilmasto.

      • Bosse sanoo:

        Kaikkein helpointa ilmaston lämpenemisen kannalta olisikin maapallon väestönkasvun hillitseminen. YK:n puitteissa pitäisi saada käyttöön ympäri maailmaa syntyvyyden säännöstely ja perhesuunnittelu. Jos ihmismäärä pallolla laskisi seuraavan 50-100 vuoden aikana esim. 6 miljardiin, niin tilannehan muuttuisi aivan oleellisesti.

        Suomessakaan ei ole enää perusteltua kasvattaa perhekokoa kahta (2) lasta enempää ellei sitten ole omaa vastuunkantokykyä, mutta yhteiskunnan maksamista lapsilisistä pitäisi ehdottomasti luopua 2-3 lapsesta lähtien. Tähän ei ole lainkaan kiinnitetty Suomessakaan huomiota ja jotkut uskonlahkot eivät hyväksy lainkaan perhesuunnittelua eikä ehkäisyä, mikä nykyaikana on enemmän kuin ihmeellistä???

      • Masa sanoo:

        SSW:n jälkimainingeissa aiheutuu yleensä voimakas meridionaalinen virtaus, joka on nostanut tuolla lämpöjä. Siellä olisi ollut vastaavassa 100 vuotta sitten todennäköisesti ihan samat lämmöt kuin mainitsemanasi ajankohtana.

  15. Leone sanoo:

    Maaliskuun alkuun Roomassa -5…-10. Koska viimeksi?

    • Geepee sanoo:

      Jos noin on, niin onpa sitten jotain vaihtelua roomalaisillekkin. Olisi varmasti monille turisteille paremmat säät, kuin esim. viime kesän Lucifer-helleaalto. Viime kesänä Luciferin aikaan siellä oli niin kuuma, että turisteja pyörtyi suorilta jaloilta kuumuuteen nähtävyyksiä katsellesseen. Työkaveri kävi kesälomallaan Kreikassa juuri Luciferin aikana. Sanoi olleen sellainen kokemus, ettei varmasti lähde toista kertaa sinne matkalle sellaisten säiden aikaan.

      • Leone sanoo:

        Kovat helteet Kreikassa ei kuulosta mitenkään ennennäkemättömältä.

      • Putsi sanoo:

        Italialaiset naureskelevat itselleen kuinka näin pieni kylmänpurkaus saa koko maan polvilleen. Kouluja on laitettu kiinni, junaliikenne sekaisin, moottoriteillä autiota jne. Tilanne palaa kuitenkin normaaliksi huomisesta alkaen ja toivottavasti emme tätä ilmiötä kovin usein tapaisi, ei kylmässä ole mitään hyvää.

        Lucifer oli tosiaan aika kovaa kamaa jopa kuumaan tottuneille italilaisille, saati hyytävään kylmään tottuneille suomalaisille. Mutta kyllä se oli paljon mukavampaa kuin arktinen viima. Kannattaa muuten muistaa että kun italialainen puhuu viileästä/kylmästä säästä, se tarkoittaa lämpötiloja <20 astetta. Eli jos he kaipaavat viileää säätä niin sellainen kesäkuinen +15 on juuri sellainen. Ei sen kylmempi.

  16. Leone sanoo:

    Ja loppuviikolla Britannia ajautuu lumikaaokseen.

  17. Janne sanoo:

    Tuolta näkyy hyvin reaaliajassa kylmän vyörytys Siperiasta ja muutakin: https://www.ventusky.com

  18. Mies sanoo:

    Tässä Kaisaniemen vuosikymmenien keskilämpötilat…
    1881-1890 +4,85
    1891-1900 +4,78
    1901-1910 +4,94
    1911-1920 +4,90
    1921-1930 +4,96
    1931-1940 +5,70
    1941-1950 +5,05
    1951-1960 +5,00
    1961-1970 +4,89
    1971-1980 +5,29
    1981-1990 +5,43
    1991-2000 +5,96
    2001-2010 +6,28
    2011-2018 +6,91

    1881-1970 kaikki vuosikymmenet 1930-lukua lukuunottamatta meni +4,78..+5,05 väliin, se osoittaa että 1930-luku oli poikkeuksellinen ja sen syyt ei olleet ihmisen vaan yleissäätilanne oli suotuisa lauhoille talville ja vuosille. 1970-luvun jälkeen suunta on ollut selvä, tästä vuosikymmenestä tulee jo kolmas peräkkäinen joka on lämpimämpi kuin 1930-luku, ja jopa yli asteen 1930-lukua lämpimämpi.

    Auringonpilkkuminimiä ei ole ollut pitkään aikaan, joten on hyvinkin mahdollista että sellainen alkaa ennen vuotta 2100. Oikein voimakas minimi joka alkaisi nyt välittömästi voisi meitä auttaa vielä heräämään ja peruuttamaan typerät päätökset saastuttamisen jatkamiseksi, mutta valitettavasti minimi taitaa tulla liian myöhään, ensiksikin sen vaikutus ei ala samantien vaan joidenkin vuosikymmenien kuluttua ja luonnollisesti minimin vaikutus kestää myös minimin päättymisen jälkeen joitakin vuosikymmeniä. Kun tässä ilmasto ehtii lämmetä ennen minimiä vielä asteen pari, minimi vain estää lisälämpenemisen mutta ei estä jäätiköiden sulamista ja merenpintojen nousua.

    • Leone sanoo:

      Mistäs repäisit jo tämän vuoden lämpötilan tuohon? Näyttää tämä vuosi niin kylmältä suhteessa muuhun 2010- lukuun, että tästä vuosikymmenestä saattaa hyvinkin tulla viileämpi kuin edellisestä. Istuisi muuten hyvin Auringon aktiivisuuskehitykseen tämä käänne.

      • Mies sanoo:

        Näppäilyvirhe, 2011-2017 +6,91, mutta siitäkin huolimatta tästä on helposti tulossa jälleen ennätyslämmin vuosikymmen.

    • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

      Tässä ei liene otettu huomioon pienilmaston muutosta. Osaako joku sanoa, paljonko sellainen Kaisaniemessä vaikuttaa? Markus?

    • Masa sanoo:

      Itse asiassa kaikki lauhat talvet ovat johtuneet lauhoille suotuisasta suursäätilasta, tätä ei tule unohtaa. Täällä on helposti keskiarvoja kylmempää talvella, kun Atlantin lämpöpumppu laitetaan edes vähän pienemmälle. Täällä on defaulttina sen 10-15 astetta talvella lämpimämpää mitä pohjoisuuden perusteella kuuluisi. Pohjoismaat ovat äärimmäisen ”NAO-sensitiivistä” aluetta ja talvikelit voidaan pitkälti nähdä NAO indeksin kehityksestä. NAO on ollut muutamia poikkeuksia lukuunottamatta positiivisella puolella 90-luvun alusta lähtien. Onko CO2 syynä tähän? Se on toki selvää, että hiilidioksi lämmittää, mutta talvien lauhuus täällä johtuu muista seikoista. Tai voi siihen sen asteen laittaa CO2:sen piikkiin mielestäni.

  19. Leone sanoo:

    Kyllä sitkeästi näyttää kylmä ilmamassa viihtyvän Suomen yllä. Tässähän on itse asiassa kyseessä meidän kannalta historiallinen tapahtuma, että tulee näin vaikuttava SSW samaan aikaan kun Auringon aktiivisuus on nollassa. Auringon aktiivisuus vaikuttaa voimakkaimmin juuri kevääseen.

    • Minä sanoo:

      Pohjoisnavan tienoilla on mitattu ennätyslämpöjä viime päivinä, vaikka aurinko ei ole paistanut siellä moneen kuukauteen. Etelä-Suomessa on ollut hieman vilakkaa, vaikka päivät ovat olleet todella aurinkoisia.

  20. Leone sanoo:

    Etrelä- ja Keski- Suomeen luvassa -20 ja reipasta itätuulta. ens viikolla. Sen jälkeen paljon mahdollista, että korkeapaine vahvistuu ja pakkanen kiristyy öisin lähelle -30.

    • Minä sanoo:

      Etelä- ja Keski-Suomeen luvassa vain pikkupakkasta ja melkoisen tyyntä ensi viikolla. Sen jälkeen paljon mahdollista, että korkeapaine heikkenee ja lämpötilat ovat öisinkin plussan puolella.

  21. Saturnalia sanoo:

    Vaikka kylmistä ja aurinkoisista pakkaspäivistä pidänkin, niin nyt alkaa täällä rannalla olla jo hiljalleen sellainen fiilis voimistua, että voisi tämä pakkaskausi loppua. MIlloinkas tämä pakkaskausi alkoikaan Helsingissä? Tuntuu että kohta kuukausi oltaisiin oltu alle -5C. Kontrasti on ihan kiva edellisiin talviin.
    Oli lauantaimakkara hetken tuossa kahden ikkunan välissä, niin umpijäähän se meni. Jäät ovat kyllä komeat nyt.
    Ihmiset kävelevät joukoin esim siltojen alta, heikoista paikoista mistä ei yleensä uskalleta kävellä.

  22. Leone sanoo:

    Sodankylän Helmikuu näyttäisi olevan lämpimyydessä sijalla 71. vuodesta 1910 alkaen. Tammikuun ranking oli 38.

    Vuosi on alkanut viileissä merkeissä ja sama näyttää jatkuvan maaliskuullakin.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.