Miksi Suomen talvet ovat niin pilvisiä?

Elämme nyt vuoden pilvisintä ja pimeintä aikaa. Joulukuussa keskimäärinen pilvisyys Suomessa on laajalti 80-85 % ja päivän valoa on niukasti. Kun tarkastellaan leveysasteita 60-70′, joiden väliin Suomikin sijoittuu, voidaan todeta, että Suomi on tämän alueen yksi pilvisimmistä ja harmaimmista kolkista. Suomen harmaudesta keskustelimme jo aikaisemmin tämän linkin takaa löytyvässä blogijulkaisussa, jossa pohdittiin, sijoittuuko Suomi maailman harmaimmaksi maaksi.

Mutta miksi Suomi on niin pilvinen ja harmaa? Miksi esimerkiksi vastaavilla leveyspiireillä Venäjällä ja Kanadassa on vähemmän pilviä tähän aikaan vuodesta? Vastauksen tähän saat alla.

Seuraavat neljä tekijää tekevät Suomen talvista pilvisiä:

1) Pohjoinen sijainti

Suomen sijainti hyvin pohjoisessa leveyspiirien 60 ja 70 välillä tuo meille talvisin niukasti auringonsäteilyä, sillä auringonpaiste lankeaa hyvin matalassa kulmassa ja tällöin sen pinta-alayksikköä kohden kohdistama säteilyenergia on varsin pieni. Auringonsäteilyn tuoma lämpö toimii tärkeänä kosteuden haihduttajana, mutta tämän resurssin puuttuessa kaikki ilmakehässä oleva kosteus tuppaa talvikuukausina tiivistymään pilviksi. Haihdunnan ollessa olematonta pilvisyys pysyy runsaana.

2) Atlantin valtameri

Keskimääräistä tuulijakaumaa tarkastellessa on selvää, että valtaosan vuodesta Suomessa tuuli käy länsilounaasta. Atlantin puolelta kulkeutuvat ilmavirtaukset tuovat mukanaan lauhaa ja kosteaa ilmaa, mikä näyttäytyy Suomen yllä runsaana pilvisyytenä, sateina ja tuulina. Toisaalta ilman Atlantin valtameren läheisyyttä talvi-ilmastomme olisi huomattavasti nykyistä kylmempi (toisaalta myös kuivempi).

3) Itämeri

Itämeren vaikutus on valtavaa Atlanttia pienempi, mutta se toimii myös pienenä kosteuden ja lämmön lähteenä – varsinkin niinä talvina, kun meri pysyy pitkään sulana. Itämeren välitön läheisyys lisää jonkin verran sademääriä rannikolla erityisesti alkutalvesta ja tätä kautta myös pilvisiä päivä.

4) Matalapaineiden reitti

Sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon keskileveysasteilla matalapainetoiminta suuntautuu ilmakehän laaja-alaisen virtauskentän mukana lännestä kohti itää. Suomi kuuluu Atlantilta saapuvien matalapaineiden reitille ja tämä on myös yksi tekijä, joka selittää runsaan talvipilvisyytemme. Sitä vastoin kauempana kosteuden ja lämmön lähteestä (Atlantin valtameri) Siperiassa ja Kanadassa talvi-ilmasto on erilainen, sillä siellä matalapainetoiminta on selvästi vaisumpaa. Talvisin nopeasti kylmenevän mantereen ylle tuppaa muodostumaan pysyvä korkeapaineen alue, mikä tuo mukanaan kuukausitolkulla jatkuvat paukkupakkaset.

Kurkkaathan myös aiheeseen liittyvän selitysvideon tämän linkin takaa!