Meteorologin vinkit sään tarkistamiseen

Helteinen heinäkuun viikko edessä!

Säätiedot ovat tarpeen ympäri vuoden – näin kesällä esimerkiksi lomasäitä tarkastaessa. Kannattaako lähteä mökille vai saako pilvellisen vettä niskaan?

Forecan sivuilta löytyy paljon säätietoa useasta aiheesta, minkä takia ajattelin kirjoittaa tämän blogitekstin: kun meteorologi haluaa tietää tulevien päivien säätiedot, mitä hän sivuilta katsoo?

Meteorologille on ihan ammattialan puolesta kertynyt tietoa siitä, miten sääilmiöt toimivat ja myös siitä, missä asioissa säämallit toimivat hyvin ja missä asioissa on vielä parantamisen varaa. Siksi esimerkiksi itse saatan tarkistaa säästä eri asioita kuin joku toinen käyttäjä.

 

Fiktiivinen tilanne: en ole käynyt töissä pariin viikkoon, olen ollut vaikkapa ulkomailla ja minulla ei ole hajuakaan, mitä Suomen säässä on meneillään. Haluan tietää, mikä on muutaman seuraavan päivän ennuste Helsinkiin, jossa itse asun. Miten  lähden liikkeelle?

 

1) Täsmäsää

Hyvät yleistiedot saa täsmäsäästä. Löydän sen joko kirjoittamalla paikan nimen sivujemme yläreunan hakukenttään tai etsimällä sivun vasemman reunan palkin ylälaidan pudotusvalikosta. Tänään ennuste näyttää tältä:

Ei hassumpaa, ainakaan minulle, joka pidän lämpimästä ja aurinkoisesta säästä!

Tämä katsaus antaa hyvät perustiedot: sääsymbolit näyttävät pilvisyys- ja sadetilanteen, lämpötilat sekä päivisin että öisin, tuulitiedot. Alempaa löytyvät vielä tämän hetken havaintotiedot sekä esim. auringon nousu- ja laskuajat.

Tässä täsmäsääkuvassa ei näy lainkaan sadetta, joten valottaakseni sadepalkkien toimintaa nappaan kuvan Ivalon täsmäsäägraafista:

Ivalon täsmäsää

Alhaalla näkyy nyt muutama (matala) sadepylväs. Milloin oikein sataa? Ja paljonko sadetta tulee, kun mukana on sekä kiinteää että pilkullista väriä?

Sadepalkki esim. klo 21 kohdalla näyttää paljonko sadetta on tullut tuohon ajanhetkeen mennessä. Eli paljonko sadetta on tullut välillä 15-21. Meiltä kysytään välillä, miten sadepalkissa voi olla korkeutta, mutta symbolissa ei ole sadetta? Vastaus: symboli näyttää sään klo 21 (tosin huomioiden jonkin verran myös aiempaa säätä), mutta sadepalkki näyttää sateen koko kellonaikavälillä. Jos sade tulee klo 15-16 ja klo 21 on jo aurinkoista, symboli ja sadepalkki näyttävät riitelevän keskenään, vaikka molemmat ovat oikeassa.

Sadekuurot ovat liian pienikokoisia ja lyhytikäisiä tietokonemallien ennustettaviksi, mutta mallit osaavat kyllä hyvin tunnistaa alueet, joilla kuuroja tulee. Palkkien pilkutettu alue kertoo, paljonko sadetta on enimmillään ennustettu tulevan, jos yli kulkee useita kuuroja, pilkutetun alueen alaraja puolestaan paljonko on vähimmillään ennustettu satavan.

Kiinteä sininen kertoo siis, paljonko sadetta ennusteen mukaan tulee melko varmasti, pilkutettu kertoo, paljonko sitä saattaa tulla. Jos kiinteää sinistä ei ole, ennusteen mukaan voi olla, että ei sada lainkaan, mutta mahdolliseen kuuroon kannattaa silti varautua.

 

2) Ilmanpaine ja sade

Tästähän saa jo paljon tietoa. Miksi katselen myös muita karttoja?

Täsmäsää kertoo sokeasti sen, mitä tietokonemalli sanoo. Meteorologi on (välillä karvaasti) oppinut, että tietokonemallin ennuste ei ole aina täydellinen, vaikka ne nykyään todella hyviä ovatkin. Seuraavaksi haluan tietää, mistä sääilmiöt johtuvat? Ollaanko helpommin ennustettavassa korkeapainesäässä vai huonommin ennustuvassa matalapainesäässä?

Pikavilkaisuna kurkkaan karttaa ”Ilmanpaine ja sade” (kuvan punainen rinkula näyttää, mistä se löytyy). Tästä näen, mikä on suursäätilanne: onko korkea- vai matalapaine? Ovatko sateet kuuroja vai rintamasateita? Se kertoo jo vähän, minkälaisia muutoksia ennusteeseen voi tulla: rintamasateissa muuttuvat lähinnä sateen ajoitus ja paikka, kuurotilanteissa puolestaan sadetta tulee vain paikoitellen.

 

3) Sateet

Sateet kannattaa aina katsoa kartalta juuri tuon mahdollisen ennuste-epävarmuuden takia. Hyödyllisiä sadekarttoja löytyy vasemmasta palkista ilmanpaine ja sade -karttalinkin ylä- ja alapuolelta. Jos olen lähdössä vaikkapa mökille parin päivän päästä, valitsen kartan ”Sade 3 vrk” ja näen, mikä on ennustettu sadetilanne silloin. Varaudun, että esim. rintamasateet (kiinteä, laaja sadeläntti) voivat olla 2-5 tuntia etuajassa tai kulkea hieman eri reittiä. Kuurotilanteessa (sinisiä palluroita) ulkona voi hyvin olla, mutta sisään voi joutua juoksemaan – tai sitten ei.

Jos haluan tietää, milloin saman päivän lähestyvä sade alkaa, Katson karttaa ”sadetutka ja -ennuste”, joka löytyy samasta palkista.

Kartta muistuttaa edellistä, mutta niiden välillä on olennainen ero: Tämä kartta näyttää ensin 9 tunnin ajan tutkakuvaa, eli jo oikeasti ja ihan varmasti havaittua sadetta. E-kirjaimella varustettu ajanhetki oikean laidan aikahaitarilla näyttää ensimmäisen kuvan, joka on ennustetta eikä jo havaittua sadetta. Siitä parin tunnin ajan tutkan havaitsemat sateet liikkuvat eteenpäin, sen jälkeen siirrytään ennusteen sateisiin.

Pari mainintaa tutkasta – tutka havaitsee jo alkaneet sateet, mutta ei pian alkavia. Se saattaa näyttää täysin vihreää alueella, jossa oleva pilvi vasta kohta häviää taistelun painovoimaa vastaan ja lossauttaa sisältönsä alas eli sade alkaa. Siksi esimerkiksi aamulla tutkakuva on täysin kirkas, mutta iltapäiväkuurojen alettua muuttuu täysin toisennäköiseksi. Kuuroalueet näkyvät kyllä ennusteosiossa.

Lisäksi – tämä kuva on loistoesimerkki siitä, että kaikki tutkan kaiut eivät aina ole oikeita sateita. Tämä kuva on tilanteesta, jossa maan eteläosassa on täysin pilvetöntä, mutta rannikon tuntumassa sinistä väriä on runsaasti. Etelässä ei sada, vaan tutka bongaa ötököitä! Säätutkien kalibrointi on ikuinen taistelu sen välillä, että sateet tulevat huomatuksi, mutta muu taivaalla oleva tavara ei. Ötökät ovat samaa kokoluokkaa kuin sadepisarat, ja sadetutkan takana oleva ohjelmisto ei aina tajua, näkeekö se sadepisaroita vai ilmailevaa pientä elämää.

 

Tämä alkaa mennä jo blogiromaanin puolelle, mutta vielä yksi kartta: Täsmätutka. Se vastaa parhaiten kysymykseen ”o-ou, tummia pilviä taivaanrannassa – sataako täällä kohta?”

Täsmätutkaan pääsee taas samasta paikasta eli vasemman reunan palkin tutulta alueelta, mutta nyt pääsee valitsemaan pudotusvalikosta lähimmän paikkakunnan, joka sijoittuu kartan keskelle. Tätä kirjoittaessani Helsingin alueella ei satanut lainkaan, joten esimerkkinä Oulu.

Täsmätutka näyttää jo havaitut sateet, ei lainkaan ennustetta. Sade näkyy sinisestä violettiin, oranssiin ja mustaan -värityksellä ja havaitut maahan iskeneet salamat keltaisina plussina. Kuvassa onkin terhakasti salamoiva kuuro kuvan oikeassa yläosassa.

Tätä tulee usein seurattua ulkona liikkuessa, kun ei halua kastua tai varsinkaan jäädä salamoivan pilven alle taivasalla.

 

Lisää katsottavaa sivuilla olisi pilvin pimein, mutta tekstistä tulisi niin pitkä, että sitä ei lukisi Erkkikään (pahoittelut, tätä lukeva Erkki, jos olin väärässä). Mikäli teitä blogin lukijoita kiinnostaa, voisin välillä kirjoittaa näitä lisääkin toivomistanne aiheista. Onko teillä toiveita tai ajatuksia? Esimerkiksi

Mitä meteorologi tarkistaa, kun lähtee laivareissulle / mökille / hiihtämään / tms.

Oikein hyvää kesäistä viikkoa kaikille! Toivotan teille joko ulkoilunautintoa tai mahdollisuutta päästä kuumuutta pakoon, kumpi onkin omalla kohdalla sopivampi.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

18 vastausta kirjoitukseen

  1. katri sanoo:

    Suihkuvirtauksen kulloinenkin muoto/liike kiinnostaisi kovasti, koska se määrittää pitkälti myös tulevaa säätä. Muutamat menneet päivät ja ennuste sen liikkeistä. Mistä nettisivulta suihkuvirtauksen helpoiten löytäisi tai voisiko Forecan sivuille tehdä myös suihkuvirtauksesta vastaavan kuin ’ilmanpaine ja sade’-kartta, mutta koko pohjois-euroopan kokoisena?

    • Joanna Rinne sanoo:

      Hei, Katri! Kiitoksia vinkistä ja samaa mieltä, suihkuvirtausten reitit ovat tosiaankin olennaisia muun sään kannalta. Jos en ole työkoneella, kurkkaan nuo yleensä lentosääkartoista, mutta ihanteellista olisi saada ne näkyviin omille sivuillemme. Pistän pyynnön eteenpäin sivuistamme vastaavalle osastolle! :)

      • Jarno sanoo:

        Hei Joanna!
        Itseäni kiinnostais blogikirjoitelma noista suihkuvirtauksista, kun ne nykyään ovat niin muotia. Silloin kun itse olin sääammattilainen, ne olivat lähinnä jenkkihapatusta (ainakin omasta mielestäni). Meitä kiinnostivat lähinnä matalapaineet ja rintamat. Suihkuvirtauksista puhuttiin lähinnä vain lentosään yhteydessä.

  2. Tarja sanoo:

    Noista juurikin on ollut kovasti hyötyä mansikanviljelijälle. Joka päivä on niitä tullut tutkailluksi, useamminkin. Tapaankin sanoa, että someen ei minua saa koukkuun, vaan sään seuraamiseen! Kiitos myös blogeista 😊 paljon tärkeää tietoa näistä on saanut.
    tv. Ex-viljelijä, jolle ilmasto on muuttunut entiseen verrattuna ”mahdottomaksi” – toki kuntokin on jo huono työntekoon.

    • Joanna Rinne sanoo:

      Kiva kuulla, että sivuistamme ja blogiteksteistä on iloa ja hyötyä! Kiitos, toivotan mahdollisimman sopivaa säätä loppuvuodeksi! :)

  3. Johan Savonius sanoo:

    Hieno ja mielenkiintoinen kirjoitus! Kiitos siitä! =D

  4. Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

    Kiitos Joanna hyvästä kirjoituksesta.

    En kyllä ensimmäiseksi katsoisi täsmäsäätä, vaan sivuilanne olevaa ilmanpaine ja sade-karttaa.

    Nyt kyllä jo sää vaikutaa, jätin eilen ja tänäänkin golf-kierroksen väliin. Tällaista se on jääkarhujen maassa.

    • Joanna Rinne sanoo:

      Kiitoksia! :) Oikein hyvä karttavalinta alkuun, itsellänikin työpäivä alkaa aina suurten kokonaisuuksien hahmottamisella ja siitä siirryn pienempään mittakaavaan eli Suomen säähän. Kotona pikaisesti kurkatessa uteliaisuus helposti voittaa ja vilkaisen ensin yleiskuvan täsmäsäästä.

      Nyt tulee tosiaan ulkona lämmin, onkin järkevä tunnistaa, missä vaiheessa parempi pysyä viileämmissä tiloissa!

  5. Bosse sanoo:

    Seuraan sivujanne jatkuvasti. Kiitoksia kovasti hyvistä ja kouluttavista kirjoituksista!

    Nyt juuri täsmäsäänne ennustaa Jyväskylän lähettyville peräti noin 40 mm sateita perjantaista sunnuntaille. Toivottavasti toteutuu, jotta saan vähän kesälomaa ja kustannussäästöjäkin kovien kasteluiden vuoksi!
    Palstoillemme on tullut sadetta vain vähän yli 60 mm Vapun jälkeen ja kastelutoimet ovat olleet jatkuvia ja työläitä. Ja vaikuttaa vielä siltä, että ”taivaallinen vesi” vaikuttaa kasvuun paljon positiivisemmin kuin järvivedellä kastelu??? Mistähän lie sekin johtunee? Onko pH-arvolla vaikutusta?

    • Joanna Rinne sanoo:

      Hei ja kiitos itsellesi seuraamisesta! :)
      Tämä lämpöputki ja sateiden vähäinen määrä on tosiaan sekä luonnolle että maata viljeleville rankkaa, lisäkastelu on tarpeen monin paikoin.
      Mielenkiintoinen huomio ja kysymys erilaisen kasteluveden vaikutuksista! Oma tieteenalani on kovin painottunut ilman tapahtumiin, siksi en valitettavasti tiedä vastausta. Kuulostaisi silti loogiselta, että ero löytyy erosta veden koostumuksessa tavalla tai toisella.

      • SMP sanoo:

        Olisiko sadevedessä seassa ilmasta liuennutta typpeä, mikä toimii lannoitteena?

  6. Bosse sanoo:

    Niin kuten aiemmin kirjoitin, ”vanhan kansan” viisaus pitänee tänäkin vuonna paikkansa, että ”naisten viikolla sataa aina”.
    :)

    • Joanna Rinne sanoo:

      Sää on tosiaan muuttumassa epävakaisemmaksi, sadetta luvassa! :)

  7. Santeri sanoo:

    Hei Joanna!

    Tämä oli tosi hyvä blogiteksti ja mielenkiintoinen aihe.

    Kysyit toiveita tulevien tekstien aiheiksi, ja ehdottamasti ”mitä meteorologi tarkistaa hiihtämään lähtiessään” olisi ainakin itselleni mielenkiintoinen aihe. Pyöräily on vielä hiihtoakin sää- ja sadeherkempi laji (paitsi lumen ominaisuuksien vaikutus voiteluun ja suksivalintaan), joten pyöräilyaiheinen vastaava teksti olisi myös kiinnostava.

    Myös aiemmin mainittu suihkuvirtauskartta tms ja käyttöohjeet sen lukemiseksi olisi hieno kehityskohde Forecan sivuille.

    • Joanna Rinne sanoo:

      Hei ja kiitos blogin lukemisesta!

      Kiitoksia aihe-ehdotuksesta, oikein hyviä ideoita. Pidämme korvan takana tulevien tekstien aiheita valitessamme! :)

  8. Lisbeth sanoo:

    Oikein hyvä ja tarpeellinen kirjoitus, kiitos! Nyt tulee tarkasteltua ennusteita ihan eri tavalla ja voi vähän miestäkin neuvoa ;)

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.