Hämärän pilviä

Valaisevia yöpilviä kesäyönä. Kuva: Anna Latvala

Kesäisin illan hämärtyessä taivaalla voi nähdä ohuita, sinertävänvalkoisia pilviä, jotka näyttävät hohtavan. Näitä valaisevia yöpilviä voi havaita auringonlaskun jälkeen pimenevällä taivaalla niin kauan, kun taivaanrannassa näkyy vielä kajoa.

Tavalliset pilvet muodostuvat vesihöyrystä tiivistyvistä pisaroista tai jääkiteistä ja sijaitsevat troposfäärissä eli ilmakehän alimmassa kerroksessa noin 0-15 kilometrin korkeudella maanpinnasta; tropiikissa korkeimmat ukkospilvet voivat ulottua noin 20 kilometrin korkeudelle. Valaisevat yöpilvet sen sijaan ovat jääkidepilviä reilun 80 kilometrin korkeudessa mesosfäärin ylärajalla, eli lähempänä revontulien muodostumisalueen alarajaa kuin tavallisia yläpilviä. Tuolla korkeudella ilmakehän lämpötila on noin -100 astetta.

Valaisevat yöpilvet muodostuvat suurimmaksi osaksi jääkiteistä. Ne syntyvät todennäköisesti meteoripölyn ympärille, kun kesäaikaan mesosfäärin ylärajalla lämpötila laskee ja ilmassa oleva pieni määrä kosteutta kiteytyy. Kun havaintopaikalla ilta alkaa jo hämärtyä, aurinko paistaa vielä ylempänä ilmakehässä. Tällöin auringon valaisemat pilvet erottuvat selvästi muuten pimenevältä taivaalta. Lopulta, kun aurinko on laskenut jo niin alas, ettei horisontissa enää näy kajoa, valo ei enää osu myöskään valaiseviin yöpilviin.

Auringon valo osuu ylhäällä oleviin valaiseviin yöpilviin, vaikka taivas jo hämärtyy. Kuva ei ole mittakaavassa.

Paras tapa erottaa valaisevat yöpilvet tavallisista yläpilvistä onkin havaintoaika. Auringonlaskun jälkeen tavalliset yläpilvet alkavat näyttää tummemmilta tai harmahtavilta, kun taas valaisevat yöpilvet näyttävät loistavan omaa valoaan. Valaisevien yläpilvien heijastama valo on myös polarisoitunutta, eli valoaalto ei värähtele joka suunnassa yhtä paljon. Tällöin esimerkiksi polarisoitujen aurinkolasien läpi katsottuna pilvien voimakkuus näyttää vaihtuvan eri katselukulmassa. Tätä voi testata päivällä katsomalla kirkasta, sinistä taivasta samalla, kun kiertää aurinkolaseja vähitellen pystysuunnasta vaakatasoon. Ennen auringonlaskua valaisevia yöpilviä ei voi nähdä, sillä ne ovat liian heikkoja erottuakseen valoisaan aikaan.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä, Kesä, Pilvet, Vuodenajat, Yleistä säästä. Pysyvä linkki.

2 vastausta kirjoitukseen

  1. Timo Koski sanoo:

    Näkyvä pilvihän ei ole vesihöyryä, kuten juttu antaa ymmärtää.

    • Anna Latvala sanoo:

      Juuri näinhän asia on! Kiitos huomautuksesta, kirjoittaessa meni vesipisaroiksi tiivistyvä vesihöyry ja paljain silmin näkymätön vesihöyry sekaisin. Artikkelin tekstiä on nyt tarkennettu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.