Millainen oli tammikuun sää?

Julkaistu

Tammikuu on ohi, helmikuun vuoro! Ennen uusiin tuuliin siirtymistä kurkataan vielä taaksepäin tammikuun säähän – minkälainen sää oli Suomessa viime kuussa?

Kuva: Maarit Siitonen

 

Suursäätila

Pääosa tammikuusta oli säältään vaihteleva eli Suomi sijaitsi liikkuvien matalapaineen keskuksien reitillä. Tammikuuhun mahtui yksi noin viikon mittainen pidempi korkeapainejakso vähän ennen kuun puoliväliä.

 

Lämpötila

Kuun kylmin lämpötila -36,8ºC mitattiin Inarin Nellimissä 24.1. Melkein kaikki yli 30 pakkasasteen lukemat mitattiin kolmena kylmänä yönä välillä 21.-24.1. Yllättävää kyllä, kuun lämpimin lukema mitattiin heti näiden kylmimpien jälkeen – Ahvenanmaan Jomalassa elohopea nousi 25.1. 6,9 Celsiusasteeseen!

Ennätyksiä lämpötiloissa ei lähennelty, vuoden 1961 jälkeen kylmin mitattu tammikuun lämpötila on vuonna 1999 havaittu -51,5ºC lämpötila ja lämpimin vuonna 1979 havaittu +10,9ºC.

Yleisesti ottaen tammikuu oli keskimääräistä lauhempi lähes koko maassa.

 

Sateet 

Kuukauden sateisin paikka oli tällä kertaa Lieksan Koli, jossa mitattiin yhteensä 81,9 mm sademäärä (siis lumi vedeksi muutettuna; sama määrä vettä muodostaa hyvin eripaksuisen kerroksen lunta silloin, kuin lumi on märkää kuin silloin, kuin se on kuivaa; myös lämpötila vaikuttaa muodostuvan lumikerroksen paksuuteen. Siksi sataneen lumen määrä ilmoitetaan yleensä tilastoissa vedeksi muutettuna). Lukema on selvästi korkeampi kuin tammikuun Suomen keskimääräinen tammikuun sademäärä 44 mm.

Tuuli

Tammikuussa myrskypäiviä oli yhteensä 5 kpl: 7.1., 8.1., 16.1., 24.1., ja 25.1. Korkein havaittu tuulilukema tuli Rauman Kylmäpihlajan asemalta, siellä mitattiin 7.1. 25,9 m/s:n 10 minuutin keskituuli.

Lumimäärä

Miten muuttui lumensyvyys kuun alusta kuun loppuun? Tammikuun ensimmäinen päivä lunta oli enimmillään Kittilässä, jossa sitä oli 80 cm, Piikkiössä sitä ei ollut käytännössä lainkaan (jostakin syystä lukemaksi on tullut 0,1 cm).  Tammikuun viimeisenä päivänä puolestaan lunta oli Enontekiöllä sekä Puolangan Paljakalla 98 cm, aivan maan lounaisosassa lunta oli muutamalla asemalla vain parin sentin verran.

Kuva: Matti Hietala

Siinä oli tammikuun sää pähkinänkuoressa, minkälaisia toiveita sinulla olisi helmikuun sään suhteen? Itse toivoisin tänne Helsinkiin joko kunnon pakkasia ja reilusti lunta, tai vaihtoehtoisesti lumetonta, loskatonta ja helppokulkuista maastoa; kumpi tahansa käy. Vuoroin jäätyvästä ja sulavasta loskasta ja vaakarännästä pysyisin mieluiten kaukana.

 

43 vastausta artikkeliin “Millainen oli tammikuun sää?”

  1. Mä odotan kevät aurinkoa ja lämpöä kovasti, en tykkää talvesta.

  2. Itselleni kelpaisi tämän kaltainen sää koko helmikuuksi, pakkasta noin -10 ja puolipilvistä. Lunta en toivo enää yhtään, sitä on asuinpaikallani jo keskimääräistä enemmän. Mutta tämä taitaa olla liikaa toivomukseksi…

    Itseäni kyllä enemmän kiinnostaa, minkälainen kevät on meille tulossa. Tästähän voidaan tehdä vain valistuneita arvauksia. Toivottavasti viime vuoden kaltaista kevättä ei tule, että kasvukausi käynnistyy todella myöhään ja maanviljelijät kärsivät siitä. Mutta sen näkee vasta myöhemmin…

  3. Niin kauan kuin 1981-2010 on vertailujaksona niin lähes kaikki tammikuut ovat ”keskimääräistä lauhempia” – koska 1980 -luvun tammikuut oli niin kylmiä. Kulunut tammikuu ei tainnut mahtua top20 lämpimimpiin vuodesta 1961. 30 vuoden tammikuiden lineaarinen trendi taas lienee hitusen laskeva. Tammikuiden osalta ilmastonmuutos on siis ollut pitkään ”jäissä”.

    1. Helsingin Kaisaniemen tammikuiden keskiarvot:
      1941-1970 -6,2
      1951-1980 -5,3
      1961-1990 -5,6
      1971-2000 -4,2
      1981-2010 -3,9
      1991-2018 -3,3

      Lämpeneminen on järkyttävää, 2,3 astetta on lämmennyt 1961-1990 jaksosta, saman verran kun pompataan 2021-2050 jaksoon niin Helsingin tammikuiden keskiarvo on -1 ja 2051-2080 +1,3.

    2. No itseasiassa tammikuu oli myös 1991-2017 keskiarvoa lämpimämpi.

    3. Itse asiassa saattaapa hyvinkin mahtua mennyt tammikuu 20. lämpimimmän joukkoon koko maan osalta keskimäärin. Helsingin Kaisaniemessä tammikuu 2018 oli 13. lämpimin vuodesta 1961 alkaen. Jyväskylässä 16. lämpimin. Sodankylässä juurikin 20. lämpimin. Eli top-20 lämpimimpään mahtuu tammikuu laajalti ympäri Suomea. Maan itäosissa taas päästiin monin paikoin top-10:een, paikoin jopa top-5:een. Esimerkiksi Joensuussa ja Kajaanissa tammikuu 2018 oli 5. lämpimin vuodesta 1961 alkaen. Top-20 ulkopuolelle jäätiin laajemmin vain lännessä ja lounaassa ja toisaalta Keski- ja Pohjois-Lapissa.

      1. Tuokin on aika vaatimatonta kun seassa on kylmät 1960- ja 1980 -luvut, mikähän lienee sijoitus sitten 100 vuoden tilastossa? Globaaleja aikasarjoja ylläpitävien tahojen mukaan koko ajan pyöritään jossakin all time top5 -lukemissa, mutta Suomen osalta niin vuosi- kuin kuukausitasolla jäädään jatkuvasti kauas tuolta. Jokin tässä yhtälössä vaan ei natsaa.

      2. Katselin Sodankylän tilastoa vuodesta 1910 ja siinä kulunut tammikuu näyttäisi olevan vasta sijalla 38. Olisi mukavaa jos Ilmatieteenlaitos tai joku muu taho kertoisi tämän tyyppistä informaatiota aina joka kuukausi. Luulen että on paljon kiinnostuneita seuraajia, jotka haluaisivat seurata ilmastonmuutoksen etenemistä ”reaaliajassa”.

  4. Tässä tammikuun keskilämpötilat tunneittain noteerattuina Jyväskylän liepeillä vuosina 2006-2018.

    2018…..- 5
    2017…..- 5
    2016…..- 15
    2015…..- 6
    2014…..- 10
    2013…..- 7
    2012…..- 9
    2011…..- 8
    2010…..- 16
    2009…..- 7
    2008…..- 3
    2007…..- 6
    2006…..- 7

    Eli ei mitään selvää trendiä suuntaan tai toiseen. Vai mentäisiinkö sittenkin kylmempään aikakauteen. :)

    1. Aivan liian lyhyt vertailukausi. Ei riitä todisteeksi ilmastonmuutoksen puolesta eikä vastaan.

      1. Totta. Tämä mainintani menee tilastotieteen puolelle, mutta ihan yleispätevä sääntö on – tieteenalalle kuin tieteenalalle – että jos jostain trendiä aiotaan tehdä, on otoksen oltava riittävän suuri. Yleensä otoskoon on oltava vähintään kolmenkympin luokkaa, usein enemmänkin, jotta on mahdollista saada tilastollisesti luotettavia tuloksia.

  5. Nuo Jyväskylän vuodet 2006-2018 ovat liian lyhyt aikaväli minkään trendin laskemiseen.

    Edellä esitetty väite 1980-luvun tammikuiden erityisestä kylmyydestä ei myöskään pidä paikkaansa. Jos verrataan esimerkiksi Jyväskylän tammikuiden keskilämpötilaa ajanjakson 1981-2010 tammikuiden keskilämpötilaan, Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Jyväskylässä oli 1980-luvulla (1980-1989) 5 keskimääräistä kylmempää tammikuuta. Vastaavasti 1960-luvulla keskimääräistä kylmempiä tammikuita oli 6, 1970-luvulla samoin 6 ja 1990-luvulla 2.

    Kouvolan Utissa tammikuiden keskilämpötila oli 30 vuoden ajanjaksolla 1961-1990 Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan -9,0 astetta, 1971-2000 puolestaan -7,4 astetta ja 1981-2010 enää -7,0 astetta. Viimeisimmän 30 vuoden ajalta (tammikuu 2018 mukaan lukien) tammikuiden keskilämpötila on -6,0 astetta.

    1. Aika lailla samaa mieltä täältä lounaasta.Eiköhän väite 1980-luvun tammikuiden kylmyydestä johdu siitä että tammikuut 1985 ja 1987 olivat kylmyydeltään omaa luokkaansa.

    2. Valitettavasti minulta ei löydy aiempia vuosittaisia keskilämpötiloja kuin allaolevat ja ei niistäkään voi vielä kovin varmasti trendejä vedellä?
      Jyväskylästä noin 25 km länteen ovat vuorokautisten tunneittain mitattujen keskilämpötilojen vuotuiset arvot kaikkina vuoden päivinä vuosina 2010-2017 olleet:
      Vuosi 2010….. – 5 C
      Vuosi 2011….. +2 C
      Vuosi 2012….. +2 C
      Vuosi 2013….. +1 C
      Vuosi 2014….. +0 C
      Vuosi 2015….. +3 C
      Vuosi 2016….. – 3 C
      Vuosi 2017….. +4 C

  6. Jos edelleen käytetään esimerkkinä Jyväskylää (lentoasemaa), 1960-luvulla (vuosina 1960-1969) tammikuiden keskilämpötila oli -11,0 astetta, 1970-luvulla -8,4 astetta, 1980-luvulla -10,8 astetta, 1990-luvulla -6,8 astetta ja 2000-luvulla -6,9 astetta. Siis 1980-luvun tammikuut olivat kyllä kylmempiä kuin 1970-luvulla tai 1980-luvun jälkeen, mutta hiukan leudompia kuin 1960-luvulla.

    Tammikuiden 30 vuoden keskiarvot ovat Jyväskylässä seuraavat: 1961-1990 keskiarvo -10,0 astetta, 1971-2000 keskiarvo -8,6 astetta ja 1981-2010 keskiarvo -8,3 astetta. Viimeisimmän 30 vuoden ajalta tammikuiden keskiarvo on -7,4 astetta.

    Jyväskylä ja Kouvola ovat toki vain yksittäisiä paikkoja Suomesta, mutta ainakin näissä havaintopaikoissa tammikuut näyttävät lämmenneen pitkällä aikavälillä. Tosin sekin voidaan kyseenalaistaa, kuinka järkevää on tarkastella vain yhden kuukauden keskilämpötilan muutoksia.

    1. On tilastollisesti järkevää tarkastella vain yhtä kuukauttakin, jos vain otetaan tarpeeksi pitkä aika. Nythän siis 30 vuoden trendi näyttäisi tammikuiden osalta olevan siis laskeva, ainakin Keski-Suomessa. Hiilidioksidipitoisuuden nousun vaikutus pitäisi olla voimakkaimmillaan tammikuun tietämillä, joten asia kaipaa selitystä. Miksi tammikuun lämpötilat eivät ole nousseet 30 vuoden aikana? 30 vuotta on jo merkittävä aika suhteessa 100 vuoteen, jolloin tammikuiden pitäisi olla lämmenneenä Keski-Euroopan tasolle.

      1. Kuten JKO tuossa mainitsi, jokainen 30-vuotiskausi tammikuiden osalta on ollut lämpimämpi kuin edellinen, joten en ymmärrä mihin väitteesi tammikuiden kylmenemisestä johtuu.

        1. Niin siis vuosien 1989-2018 tammikuiden osalta lämpenemistä ei näytä tapahtuneen. Ilmastomallien mukaan vuosien 1989-2018 tammikuiden olisi pitänyt lämmetä ja koko ajan lämpenemisen pitäisi vain kiihtyä. Eli siis viimeisen 30 vuoden aikana tammikuut eivät ole menneet kuten ilmastomallit ovat laskeneet. Tammikuiden pitäisi olla kaikista sensitiivisimpiä, joten asia alkaa kaipaamaan jo selitystä.

  7. Pitääkö tuo Leonen mainitsema 1981-2010 vertailujakso paikkaansa? Pöyristyttävää jos niin on.

  8. Noin kuten Leone sen tuossa toteaa, niin pitää mielestäni paikkansa. Pelkän lämpötilan tuijoittaminen ilmastonmuutosmielessä talvella on vähän hölmöä muutenkin, koska talvisin on niin vahvasti ollut zonaalinen moodi päällä suursäätilassa 1990 luvulta lähtien. Poikkeuksia toki ollut. Lauhaa onollut aina, kun painejakauma suosii P-Atlantilta tulevia virtauksia. Kyllä CO2 vaikuttaa, mutta vaikutus absoluuttisesti täällä talvisin on muuta kuin mitä nyt mittareissa on ollut.

    1. Juurikin tästä on kysymys, eli 1980- ja 1990- lukujen talvien ero johtui ainoastaan ilmanpainejakaumien eroista. Nämä voivat keikahtaa taas takaisinkin, eli esim. 2020 -luvun talvet voivat olla kuten 1980 -luvulla. Tosiasiallisesti hiilidioksidin kasvusta johtuvaa lämpenemistä ei toistaiseksi saada esiin Suomen talvien lämpötilamuutoksista. Luonnollisesta oskillaatiosta johtuvia muutoksia yritetään laittaa hiilidioksidin piikkiin. Tämä on jonkin aikaa mennyt läpi, muttei enää kauaa, ellei lämpeneminen ala kunnolla kiihtymään.

  9. Omituista ja turhaa kinaamista taas kerran kommenteissa. Suomen ilmaston lämpötilan muuttuminen (eli hurja lämpeneminen) näkyy kaikkein parhaiten tässä kuvaajassa:

    http://www.ilmastokatsaus.fi/wp-content/uploads/2017/01/kuva1-suomen-vuosikeskilampotila-1847alkaen-iso-2016.png

    Ilmastokatsaus ei ole vielä tietääkseni päivittänyt kuvaajaa tuoreimpaan eli viime vuoden jälkeiseen tilanteeseen, mutta ehkä vielä joskus…

    1. Kuten hyvin tiedetään pikkujääkausi oli n. 1450-1850. Kyllä ilmasto varmaan on lämmennyt tuosta, ja hyvä
      niin. Kylmien säiden takia merkittävä määrä suomalaisia kuoli nälkään 1860-luvulla. Nyt ollaan ehkä vasta palaamassa lämpötilojen osalta lähemmäs keskiarvoja. Hiilidioksidin merkitystä on vaikea arvioida, koska nämä lämmöt ovat suuremmassa kädessä.

      1. Ollaan jo reilusti yli kaikkien keskiarvojen. Luithan kai jo tämän jutun:

        ”Tutkimus: Ilmasto on nyt lämpimämpi kuin kertaakaan 11 000 vuoteen – ilman ihmisen vaikutusta eläisimme viilentymisen aikakautta”

        https://www.hs.fi/tiede/art-2000005554164.html

        1. Luitko tuon uutisen kommentteja, eivät lukijatkaan usko tuohon.
          Kun nyt ensin edes ohitettaisiin Keskiajan lämminkausi globaalisti :
          http://pages.science-skeptical.de/MWP/MedievalWarmPeriod.htmx

          Mutta nykyiset lämpötilat ovat kaukana vielä tuosta tasosta.

        2. Maapallo on yli 7 miljardia vuotta vanha ja 11.000 vuotta on siinä silmänräpäys. Enimmän osan aikaa maapallo on ollut lämpimämpi kuin nyt. Mm. Pohjoisnapa on ollut enimmäkseen jäätön. Onpa todella hyvä, jos ihminen kykenee lämmittämään maapalloa. Olisihan se ainakin täällä Suomessa katastrofi, jos heti pikkujääkauden jälkeen ilmasto alkaisi viilenemään. Ja se isompi jääkausi on joka tapauksessa tulossa.

          1. Maapallo on nyt lämpimämpi kuin koskaan aikaisemmin ihmisen aikana. Ja näyttää olevan lämpenemässä hurjaa vauhtia lisää. Vain sillä on merkitystä.

            Seuraava jääkausi on tällä menolla jo peruttu, ja mennään päinvastaiseen kuumakauteen.

          2. Voisiko Jorma kertoa miten käy Shortsikeleille suomessa 10-15 vuoden päästä lyheneekö shortsikausi vai piteneekö se ympärivuotiseksi

          3. Jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä, mutta ei omiin faktoihinsa.

  10. Jos katsoo Suomea laajemmin ja 50 viime vuoden ajalta, vuotuisen keskilämpötilan nousut ovat olleet seuraavat:
    Inari 2,2
    Joensuu 2,3
    Jyväskylä 1,6
    Kajaani 2,5
    Kittilä 2,5
    Lappeenranta 2,0
    Oulu 2,2
    Lahti 2,0
    Turku 2,2
    Vantaa 2,2
    Keskiarvo näistä on 2,2, mikä tekee 4,4 astetta sadassa vuodessa. Nyt syntyvät olisivat 75-vuotiaina 3,3 astetta lämpimässä Suomessa. Lämpimin terveisin!

    1. Ainakin heillä olisi edullisemmat lämmityskustannukset, mikäli talvet samassa suhteessa
      lämpenevisivät. Se ainakin olisi lämpimästikin tervetullut helpotus kalliissa Suomessa. :)

    2. Aikamoista tilastotiedettä tässä esitellään, huh huh! Teepäs sama harjoitus siten, että aloitat 1930- luvulta ja lopetat 1980- lukuun. Samalla logiikalla 2080 -luvulla on about 5 astetta kylmempää.

      Tahtoo sanoa sitä, että tilastollinen analyysi ei ole helppo laji.

  11. Oho, lumikaaos valtasi jo suuren osan Espanjaa. Noh, tämä on siellä viikon lämpimin päivä, joten lykkyä vaan.

  12. Olisi kivaa, jos julkaisisitte ”ennusteita” tulevien viikkojen ja kuukausien sästä, ts, lyhyitä yhteenvetoja millaista on ennen ollut. Ei paikkansapitävyys tietenkän voi olla kovinkaan korkea. Olisi hyvä tietää vaikkapa pokupyöräilijän voiko tulevina viikkoina ottaa polkupyöränsä varastosta tai veneilijän vieläkö voi ottaa iisisti vai alkaako veneen kevätkunnostuksen aika jo olla käsillä puhumattakaan maajussista joka suunnittelee tulevia kylvöjä. Esimerkiksi lumipeitteen häviämisen ajakohta olisi luonnollinen ennustamisen kohde. Samoin tietysti tuulisuus ja tulevien aurinkopäivien todennnäköinen puute. Myös kevään muut merkit, vaikkapa linnuston kevätmuuttojen ajankohta olisi syytä mainita. Tässä tarvittaisiin tietysti yhteistyötä ornitologien kanssa. Myös muut muutokset eläinkunnan tekemisissä voisivat olla paikallan. Jne.

    1. Kiitos vinkistä! Pidämme mielessä, olisi tosiaankin mielenkiintoinen aihe.

  13. Vastaus aloittajan kysymykseen: millainen oli tammikuun sää. No aika hyvä koska suurimmaksi osaksi satoi vettä ja oltiin plussan puolella.

  14. Uusimpien ennusteiden mukaan ei ole kovia pakkasjaksoja näkyvissä helmikuun loppua kohden mentäessä. Jos näin on, niin silloin alkaa vähitellen nousta todennäköisyydet sen osalta, että tämän talven pakkashuiput on jo koettu. Jos kuunvaihteeseen mennessä ei enää uutta pakkashuippua tule, niin sen jälkeen alkaa näyttää jo melko todennäköiseltä, että Utsjoella mitattu -37,1 astetta myös jää tämän talven pakkashuipuksi. Kuunvaihteesta vielä 10 päivää tai pari viikkoa eteenpäin, niin asia on silloin käytännössä jo varma.

    1. Seuraavat 10 päivää ollaan Siperian syleilyssä. Pakkasen kiristymistä ei vielä voi varmaksi sanoa, mutta kylmempään suuntaan varmaan ollaan menossa kuun loppua kohti.

    2. AO -indeksi on käyttäytynyt aika maltillisesti koko talven, isompaa miinus anomaliaa ei ole päässyt syntymään. Sen vuoksi -40 on jäänyt rikkomatta. Jos anomalia syntyy, rajapyykki voi mennä rikki maaliskuullakin ihan hyvin.

  15. Sallan Tuntsassa mitattiin maaliskuun pakkasennätys 1.3.1971, -44,3. Jos laskin oikein, Fmi:n tilastojen mukaan -40 raja on rikottu viimeisen reilun 50 vuoden aikana 5 kertaa, viimeisin v.1998 -42,2.

    Melko harvinaisesta tapahtumasta on siis kyse, mutta alkukuusta täysin mahdollisesta. Tosin mitä pidemmälle maaliskuu etenee, auringon lämmittävä vaikutus vaan lisääntyy ja yö – ja päivälämpötilojen ero kasvaa, ainakin selkeässä säätilassa.

    1. Näinpä. Talvikauden myöhäisin viimeinen -40 asteen alitus vuodesta 1961 alkaen tapahtui 15. maaliskuuta vuonna 1966. Mahdollista tosiaan on, mutta harvinaista ja aikaikkuna -40 asteen alitukselle maaliskuussa on pieni. Jos sellainen on tullakseen, niin se pitää käytännössä ihan kuun alkupäiville tulla, koska päivä päivältä putoaa todennäköisyydet ja kuun puolivälissä ne alkavat olla jo olemattomat. Lisääntyvä Auringon lämmittävä vaikutus tulee toisesta suunnasta vastaan.

  16. Jahas, polaaripyörre tekee temput ja ja järjestelee extreme kylmyyttä ainakin Siperiaan ja mahdollisesti tännekin. Tilastojen mukaan seuraavat 2 kuukautta vietetään keskimääräistä kylmemmässä kelissä, sanoo Ilmatieteenlaitos. Kun samaan aikaan Auringon aktiivisuus on lähes nollassa, niin on hyvät tai huonot mahdollisuudet todella jäätävään kevääseen.

  17. Polaaripyörteen hajoamisesta johtuva kylmä ilmamassa näkyy jo GFS -kartoilla. AO -indeksin ennuste lupailee puolestaan kohtuullisen kovaa miinus -anomaliaa. -40 saattaa hyvinkin vielä poksahtaa rikki.

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.