Paukkupakkasista keväiseen lämpöön

Julkaistu

Nyt mennään säässä reunasta reunaan! Kuulin jo jonkun käyttävän termiä ”jojosää”.

Viime yönä (22.-23.1.)  meni uusiksi monta tämän talven alinta lämpötilaa, Muoniossa mitattiin peräti lukema -34,6 Celsiusastetta. Ei ole mahdotonta, että ensi yönä käväistään vielä alempana.

Huomisen keskiviikon aikana sää lämpiää ja torstaina etelässä on odotettavissa jopa +5 asteen lämpötilalukemia. Koko Suomen mittakaavassa lämpötilaero tulee olemaan 40 asteen luokkaa, Lapissa yksittäisissäkin paikoissa lämpötila tulee nousemaan jopa 30 astetta!

Mitä tapahtuu? Mistä tämä yhtäkkinen lämpeneminen?

 

Videolla näytetään ilmamassojen liike Euroopan yllä tulevina päivinä (yksityiskohdista kiinnostuneille: väreinä näytetään 850 hPa -painepinnan lämpötila, sininen näyttää alle nollan ja keltaoranssi yli nollan olevat lukemat). Videolla näkyy hienosti, kuinka Suomen yllä oleva tummahkon sininen pakkasilmamassa korvautuu leveällä keltaoranssilla vyöhykkeellä. Yhdeksi syyksi tai syylliseksi voi nimetä Atlantilta Eurooppaa lähestyvän laajan matalapaineen alueen, jonka mukana työntyy kylmää ilmaa etelämmäksi. Eurooppaa lähestyessään tuo kylmä ilmamassa puskee edelleen, myös pohjoisemmaksi kohti Suomea, lämmintä ilmamassaa.

Millä tavalla lämmin ilmamassa vaikuttaa meidän säähämme?

 

 

Huomenna keskiviikkona Suomen yli liikkuu laaja sadealue. Lunta tulee etelässä ja Pohjois-Pohjanmaan tienoilla jopa 15 senttiä, mutta länsi- ja etelärannikolla sadealueen loppupäässä sade saattaa tulla osin vetenäkin.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä tulee toinen sadealue, joka edustaa jo tulevaa lämmintä ilmamassaa: sade tulee etelässä ja lännessä vetenä, Oulunkin seudulla on odotettavissa vesisadetta! Pohjois-Karjalan tykkylumiseuduilla lunta tulee yhä lisää, varsinkin ke-to-yönä märkää ja painavaa sellaista. Lumi sataa kovan tuulen kanssa, eli puista johdoille tippuvaa lunta, ehkä myös kaatuvia puita, on odotettavissa.

Ajo- ja jalankulkukelin kannalta ilmamassan vaihdos tietää todella huonoja asioita – ajokeliä huonontavat mm. seuraavat asiat:

  • Lauhtuminen liukastaa tienpintoja
  • Lunta sataa, paikoin melko runsaastikin
  • Lunta tulee tuulen kanssa -> näkyvyys huononee lumen pöllytessä
  • Vesisade kylmille ja lumisille tienpinnoille -> välitön jäätyminen
  • Lämpötilan noustessa plussalle valmiiksi jäisille pinnoille kertyy vettä

Eli – kannattaa ajaa rauhallisesti, varata riittävästi aikaa matkaan ja muistaa riittävät turvavälit! Kävellessä esim. nastat kenkien pohjassa ovat ystävä.

 

 

Lumi- ja vesisateiden lisäksi myös tuuli voimistuu. Tulevan keskiviikon ja torstain aikana on erityisesti Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Selkämerellä odotettavissa myrskypuuskia, myrskyisä keskituulikaan ei ole mahdottomuus. Etelänpuoleinen tuuli puhaltaa voimakkaimmin merialueilla ja rannikolla (sekä tunturien laella), mutta tuuliselta päivät tuntuvat aivan koko maassa.

Keskiviikon ja torstain jälkeen lämpimin ilma väistyy, mutta pakkaset eivät palaa ainakaan heti aiemmalle tasolle; ensi viikolla ennusteissa näkyy pakastumisen mahdollisuus, mutta aivan varmaa se ei vielä ole. Suomalaista jojosäätä!

 

 

42 vastausta artikkeliin “Paukkupakkasista keväiseen lämpöön”

  1. Kovin on ollut kulunut talvi lauha ainakin Helsingin Laajasalossa. Tämänaamuinen -11,5 astetta oli oman mittauspisteeni talven huima uusi pakkasennätys. Yli viiden pakkasasteen päiviäkin on ollut vain muutama.
    Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on korkein vuoden alin lämpötila Helsingissä ja minä vuonna se on mitattu.

    1. Tuo ennätys on -10,8 astetta talvella 2007-2008, jos siis Kaisaniemen mittausasemaa katsotaan. Tapahtui 16.2.2008. Tuo oli vuoden 2008 ainoa -10 asteen alitus Kaisaniemessä! Ennätyksiä ei siis tulla tuolta osin tänä talvena tekemään, mutta toistaiseksi ollaan silti melko hyvin ennätysten tuntumassa siinä ennätysten takana. Vielä on tosin talvikautta sen verran paljon jäljellä, ettei kannata mitään alkaa veikkailemaan.

      http://suja.kapsi.fi/asema-kuukausi.php?aika=2008-02-01&asema=100971

      Helmikuussa 2008 Kaisaniemessä oli yhtä paljon vuorokausia, jolloin alin lämpötila oli kylmempi kuin -5 astetta ja ylin lämpötila lämpimämpi kuin +5 astetta. Kolme kappaletta molempia.

      1. Forecan sivuilta löytyy viime vuosien havaintoja eri paikkakunnille ja havaintoasemille kohdasta Havaintohistoria.
        https://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/havaintohistoria

    2. Kaisaniemen mittausasemalla 1959-vuodesta lähtien korkein vuoden alin lämpötila on vuodelta 2008, joka mitattiin helmikuussa -10,8., toisena on 1974 -11,1.

    3. Hei! Mielenkiintoinen kysymys. Olen itsekin asunut lapsuuteni Laajasalossa, minun päässäni ”normaaleja” talvia ovat oman lapsuuteni eli 80-luvun puolivälin Laajasalon talvet; lunta ainakin vyötäröön asti useamman kuukauden ajan ja jopa kolmenkympin pakkasia. Vasta jälkeenpäin koulussa opin tuon oman ”normaalini” olleen poikkeuksellisen kylmä ja luminen jakso.
      Tuohon korkeimpaan vuoden alimpaan lämpötilaan Helsingissä joudun palaamaan myöhemmin, poikkean muutaman päivän ajaksi ulkomaille ja palaan toimistolle vastauksen kertovien paperien ääreen vasta ensi viikon alussa. :)

      1. Jep. Helposti ajatellaan talvien olevan nyt lämpimiä, jos nuorena tottui 1980 -luvun talviin. Mutta ne olivat siis poikkeuksia. Muistelen, että 1987 tuli monta kertaa mieleen, että eikö nää pakkaset ikinä lopu. Ulos ei ollut oikein asiaa.

        1. Suomen talvet ovat lämmenneet reilun puolentoista vuosisadan mittaushistorian aikana yli 2 astetta, eikä pari kylmää talvea joskus 1980-luvulla tietenkään kumoa millään tavalla tätä pitkän ajan lämpenemistrendiä.

    4. Ilmatieteen laitoksen etusivulla on havaintojen latauspalvelu. Esim. Helsinki Kaisaniemestä tiedot vuodesta 1959 lähtien. Ainoa ihmeteltävä asia säätiloissa on näköjään se miten saman tyyppisissä säissä tällä tallustellaan vuosikymmenestä toiseen.

  2. Jos sataa vettä niin ne lumet sulaa. Kukaan ei liukastu. Pystyy liikkumaan normaalisti ulkona. Talvi alkoi 9.1 ja päätty 24.1 ja niissä joka päivä ihan liikaa.

  3. Eiköhän tuo ole aika varmaa, että lauhtuminen on lyhytaikaista. Ainakin pohjoisessa pakkaset kiristyvät pian uudelleen. Näyttää siltä, että keväällä tulee olemaan aika muhkeat lumipeitteet – paitsi tietenkin ilmastonmuutoksen runtelemassa Helsingissä.

  4. Kiitos taas aiheellisista varoituksista, niin jalankulkijoille, mutta varsinkin liikenteeseen. Toivottavasti kaikki ottavat tiedotukset vakavasti ja käyttäytyvät asianmukaisesti ! Vauhtijalkaakin voi keventää vaikka auto olisi ”kaikilla mausteilla” ja kuski mielestään taitava. ;)

  5. Hei Joanna,

    Huomasitko tämän päivän 24.1. HS Karlssonin piirroksen.

    Siinä on taiteilija osannut yhdellä kuvalla ilmaista nykyajan.

  6. Ja salamakeväästä kohti paukkupakkasia! Tässä sääjärjestelmä antaa ikään kuin oppituntia siitä miten pakkaset meille tulevat: tarvitaan vain joksikin aikaa kirkas taivas Venäjän puolelle ja sitten jettiiin sopiva syherö. Täytyy olla kyseessä aika maaginen oppi, jos esittää että tulevaisuudessa tällaista ei enää juurikaan tapahdu.

    Mutta joo, tänään keli oli kuten pääsiäisenä monesti on.

    1. Niin, kyllähän niitä paukkupakkasia on varmasti tulevaisuudessakin, mutta tietenkin vähemmän kuin ennen vanhaan. Ovathan talvet jo lyhentyneet, ja ilmeisesti jatkavat lyhenemistään. Ja itse asiassa ilmaston lämmetessä näyttäisi siltä, ja havainnotkin tukevat sitä, että kylmimmät kelit ovat vähenemään päin.

      1. Meillä on ollut 90 luvun alusta lähtien muutamia poikkeuksia lukuunottamatta vallalla talvisin (tai oikeastaan jo syksystä) sellainen suursäätila, joka on suosinut hyvinkin lämpimiä kelejä. Ilmastonmuutoskeskustelussa lähdetään turhan vahvasti meillä siitä havainnosta, että talvet ovat lämmenneet ja lyhentyneet ja tämä olisi seurausta kasvaneesta hiilidioksidista ilmakehässä. Näkisinkin mielumminen perinteisen ”lämpenemis” keskustelun sijaan keskustelua mahdollisista suursäätilan muutoksista ja syistä näiden takana. Esim. onko P-Atlantin keskimääräinen paine laskenut vuosikymmenien aikana ja toisaalta onko keskiasteiden korkeat vahvistuneet aiemmasta. Näistä löytyy primäärisyyt meidän hyvin lämpimiin keleihin talvisin. Esimerkiksi NAO-indeksi on osoittanut pitkällä trendillä nousua, eli ilmanpaineen laskua P-Atlantilla ja toisaalta ilmanpaineen nousua keskiasteilla. Oikea tapa vertailla talvisia lämpötiloja olisi lyödä identtinen suursäätila simuloituna eri vuosikymmenien aikana päälle ja katsoa lopputulos. Itse veikkaan, että tulokset olisivat varsin yllättäviä, lämpötilan nousu talvisin olisikin melko pientä, ehkä vain globaalitason nousun paikkeilla. Olisiko siis torstaisessa suursäätilassa ollut lämpötilat samat vaikka sata vuotta sitten?

        1. Talvet (ja kaikki muutkin vuodenajat) ovat lämmenneet lähes koko maailmassa, joten kyseessä ei ole mikään paikallinen ilmiö, joka johtuisi jostain ilmanpaineiden vaihtelusta. Asiantuntijoiden mukaan tämä on seurausta lisääntyneestä hiilidioksidista ilmakehässä ihmiskunnan toiminnan seurauksena.

          1. Olisipa hauskaa katsottavaa, kun hiilidioksidista puhuvat ihmiset käyttäisivät lämpökameraa ja tutkisivat mitkä kaasumaisessa muodossa olevat aineet näkyisivät kuvassa.
            Kynttilän kuuma hiilidioksidi ei näy, vaikka nokipartikkelit näkyvätkin oikein selvästi, vaikka niiden osuus kynttilän palokaasuissa on minimaalinen.
            Samaten kiehuvan kattilan vesihöyry näkyy hailakasti, kuten myös ultraääneen perustuvan veden kostuttimenkin tekemä höyry.

            Jos lämpökameraa viritetään näkemään vain tietty kapea lämpöspektrin osa, niin kyllähän sen hiilidioksidinkin saa näkymään.

            Ilmakehässä on hassusti termisesti läpinäkyvä aallonpituusalue, joka sattumoisin on sillä elämälle suotuisalla alueella. Kovien pakkasten (200 kelviniä) sattuu olemaan se hiilen di-oksidin absobtio alue. Vesihöyry on sitä alempana ja myös huomattavasti ylempänä (+300 kelviniä ja todella leveä piikki). Kaikista ilmakehän aineista vesi on se, joka absorboi termisen säteilyn alueella ylivoimaisesti eniten. Vesi absorboi ylivoimaisesti useimpia aallonpituuksia mitä ilmakehässämme esiintyy ylipäätään, joko auringosta, maapallosta itsestään tai muilla tavoilla syntyneenä.

          2. Mikalle: Veden määrä ilmakehässä ei ole noussut (*), eli se ei ole syyllinen esiteollisen ajan jälkeen tapahtuneeseen ilmaston lämpenemiseen.

            Hiilidioksidin määrä on noussut merkittävästi, noin 40%, ja metaanin määrä vielä enemmän, yli 100%. Nämä sen lämpenemisen ovat aiheuttaneet.

            * Myös veden määrä on noussut lämpenemisen seurauksena hieman, mutta se ei siis ole lämpenemisen aiheuttaja vaan positiivinen palauteilmiö lämpenemiselle, eli voimistaa hieman lämpenemistä.

            Linkissä on hyvää lisätietoa aiheesta:

            http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/3a576a6e-bec5-44bc-a01d-11497ebdc441/kasvihuonekaasut-lammittavat.html

          3. Minä kehoitin tutkimaan sitä CO2:n näkyvyyttä termisellä lämpökameralla ja vertailemaan sitä veteen.
            Hämmästys voi olla iso, kun esim. kuun näkyvyyden peittää hyvin ohut pilviharso, samaten käy auringolle. Kuu katoaa näkyvistä äärimmäisen ohueen pilviharsoon, jättäen itse pilviharson hennosti näkyviin.
            Aurinko antaa aina Over Load ilmoituksen ilman pilviä mutta kun pilviä on edessä tippuu sen terminen säteily sinne +500C tai alle vastaavaan lukemaan.
            Samaten kuuman esineen peittäminen 1mm vesikerroksella kadottaa esineen näkyvistä ja sen voi nähdä ainoastaan sekundäärisistä havainnoista (veden liike ja sen millikelvinien erot).
            Yritän tällä kertoa sitä, että vesi on termisesti läpinäkymätöntä, kuten lasikin. Vaikka molemmat ovat visuaalisilla aallonpituuksilla läpinäkyviä.
            Vaikka täyttäisin 100% CO2 konsentraatiolla 150L mustan jätesäkin, en pystyisi havaitsemaan sen termisen lämpösäteilyn vaimenemista siitä jätesäkin aiheuttamasta edes millikelvinin resoluutiolla.
            Voi olla monelle hämmästys, että tavallinen musta jätesäkki on läpinäkyvä termisellä aallonpituusalueella. Hämmentävän monet muovit käyttäytyvät näin värjäämättöminä. Siksipä lämpökameroiden optiikat ovat germanniumia, eivätkä lasia. Germannium on näkyvässä valossa läpinäkymätöntä.
            Kaasumaisten aineiden absorbtiokaistat ovat poikkeuksetta elämälle soveltuvan lämpötilakaistan ulkopuolella vettä lukuunottamatta, joka on ns. mustaa termisessä mielessä.

            Monelle voi olla hämmästys, että talvisessa metsässä koiraeläimen jalanjäljet näkyvät lämpökameralla tunteja. Paljalla kalliopinnallakin ne näkyvät yli tunteja. Lumihangessa ne näkyvät päiviä.

          4. Mikalle: Hiilidioksidi ei juurikaan jarruta auringosta maanpinnalle tulevaa lyhytaaltoista säteilyä, mutta jarruttaa pitkäaaltoisempaa lämpösäteilyä maanpinnalta avaruuteen. Siksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen nostaa maapallomme pintalämpötilaa.

            http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/420c4ca3-a128-4ae7-882e-3d06e1ea24f5/kasvihuoneilmio-ja-ilmakehan-koostumus.html

          5. Tässä siis vielä tästä kosteudesta tutkimus :
            http://www.c3headlines.com/2012/01/ipcc-climate-science-fail-is-major-embarrassment-to-establishment-science-ipcc-cant-predict-squat.html

            Ei toimi tämä maailma siten kuten IPCC mallit.

          6. Yritin tuossa aikaisemmin jo vähän selittää tuota asiaa sinulle. Vihjailin myös mukavuusalueestani (sähkömagneettinen säteily ja siihen liittyvät ilmiöt).

            CO2 absorboi 14µm aallonpituutta, mikä vastaa karkeasti 200 kelvinin lämpötilaa (n. -73C). Mikä taasen on hyvin lähellä se lämpötila, jossa CO2 härmistyy normaalipaineessa kiinteäksi aineeksi. Tuo muistuttaa kovin paljon antarktiksen olosuhteita sattumoisin talvella. Spektripiikki on sen verrattain leveä, että tuo yläreunan 200 Kelviniä on vain yläreuna ja sen keskikohta on härmistymispiste ja sen alapuolinen alue.
            Seuraavaksi ylempi spektripiikki, jossa CO2 absorboi on siellä 3,5µm, mikä vastaa n. 800 K (n. +500C) lämpötilaa.
            CO2 ei kovin korkealle ilmakehässämme lopultakaan nouse, koska se ei liukene ilmaan ja on sitä raskaampi kaasu, jolloin se pysyttelee hyvin mieluusti alailmakehässämme.
            Jos maapallon keskilämpötila pyörii siellä +10C lämpötilassa, tarkoittaa se ~10µm aallonpituudella säteilyä, missä ilmakehä on läpinäkyvä, jopa vesihöyryllekkin. Happi ja otsooni absorboivat siellä +150C lämpötiloissa. Ja noiden yläpuolella vesi absorboi dominanttina.

            Pilvet taasen heijastavat ja emitoivat elämälle suotuisalla lämpötila-alueella kunhan ne ovat muuttuneet nestepisaroiksi, jollaisia pilvetkin ovat. Vesi on nestemuodossaan ns. mustaa ainetta termisellä IP-alueella.

            Ja muuten linkkisi kasvihuoneilmiöstä lasin osalta on virheellinen.

            Virhe on se, että lasi on 7-13µm aallonpituus alueella (terminen infrapunaikkuna) läpinäkymätöntä. Tosin emissiokerroin on vähän jännittävä, eli lasi toimii termisen IP:n alueella peilinä kohtuu hyvin. Tästä syystä sitä voidaan käyttää taloissamme, jotta voimme nauttia taivaallisen fuusioreaktorimme tuottavasta näkyvästä valosta päivisin ilman älytöntä lämmönhukkaa talvisin.

            Lasi johtaa lämpöä ja emissiokertoimesta johtuen se myös säteilee sitä ulkopinnaltaan. Siksipä se lämpökamerassakin näkyy…

            Minä keskittyisin tutkimaan CO2 asian panostuksella ja sen sijaan panostamaan sen meidän päiväämme valaisevan fuusiopallon tutkimusta ja sen vaikutusta säähän ja ilmastoon. Sillä siellä saattaa olla montakin yllätystä! ;-)

      2. Yhä vaan näyttää pakkaset paukkuvan ihan kivasti ja eletään jo vuotta 2018. Vaikka ilmastonmuutosta väitetään tapahtuneen jo ”esiteollisesta ajasta lähtien”.

        1. Suurin osa Suomea tänäänkin normaalia lämpimämpi, eikä puolessa Suomea ole plussakelit paukkuneet. Sitä paitsi, sää ja ilmasto ovat kaksi eri asiaa.

          Suomen hetkellinen kylmyysennätys on vuodelta 1999.

          Suomen hetkellinen lämpöennätys on vuodelta 2010.

          Silti koko vuosi 1999 oli reilun asteen lämpimämpi kuin 2010. Kun taas toisaalta 2000-luku oli noin 0,4 astetta lämpimämpi kuin 1990-luku. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ilmaston muuttumista ei voi katsoa hetkellisestä lämpötilasta ja säästä, eikä edes yhden vuoden lämpötiloista, vaan pitemmän ajan tilastoista.

          http://www.ilmastokatsaus.fi/wp-content/uploads/2017/01/kuva1-suomen-vuosikeskilampotila-1847alkaen-iso-2016.png

          1. Mitäs veikkaat mihin suuntaan talvet Suomessa ja Etelä-Suomessa kehittyy 2020-luvulla ?

          2. Eiköhän ne talvet jatka lämpenemistään. Tiedossa ei ole mitään sellaista, joka yhtäkkiä muuttaisi tämän suunnan.

  7. Viimeisin kuukausiennuste on julkaistu 22.1. Ensi viikon piti olla sen mukaan normaalia selvästi lämpimämpi, kun nyt näyttää siltä että koko viikko on rapsakkaa pakkasta lähes koko maassa.

    Miksi noita kuukausiennusteita julkaistaan, kun kerta toisensa jälkeen ne tekevät itsensä naurunalaisiksi?

  8. Onpas mukavaa talvisäätä tuloillaan pakkaskelin koittaessa! Luntakin on kokonaisuutena ihan kivasti, samoin koko pohjoisen pallonpuoliskon osalta. Esim. tuolta löytyy lumipeitteestä ja sen kehityksestä lisätietoa:

    https://climatedataguide.ucar.edu/climate-data/snow-cover-extent-northern-hemisphere-climate-data-record-rutgers

    Trendin mukaan näyttäisi, että talviaikainen lumipeite on ollut jo pitkään laajenemassa, joten tuskinpa tässä tarvitsee vuosikymmeniin olla huolissaan Suomenkaan tilanteesta.

    1. En tiedä mitä tarkoitat Suomen tilanteeella, mutta etelärannikolla on viimeksi ollut kunnolla lunta talvena 2012-2013.

      1. Juurikin sitä että Suomi ei ole maantieteellisesti sama kuin etelärannikko. Yleensäkin meren äärellä lumipeite on ohkaisempi, mikä ei ole ilmastonmuutosta.

        Nyt näyttää siltä, että rapsakka pakkanen valuu Espanjaan asti. Kuviot ovat samat kuin viime aurinkominimin aikoihin. Tässä on nyt odotettavissa useampi talvi kun Siperia ottaa meidät usein syleilyynsä. Välillä myös Keski-Euroopassa koetaan paukkupakkasia. Muistin virkistykseksi, kuviot oli niinikään samat myös pikkujääkaudella:

        http://www.iberianature.com/material/iceage.html

        1. Pakkasia koetaan Espanjassa lähes jokaikinen talvi, ja paukkupakkasia Keski-Euroopassa. Eikä sillä ole mitään tekemistä aurinkominimin kanssa. Neljä viimeistä vuotta ovat olleet globaalisti mittaushistorian neljä lämpimintä, kun samalla auringon aktiivisuus on ollut normaalin vaihtelusyklinsä pohjilla.

          Ja sää on edelleenkin eri asia kuin ilmasto.

      2. Muuallakaan Suomessa ei ole ollut runsaslumisia talvia vuosiin, jos mittarina käytetään kunkin alueen keskiarvoa. No, talvella 2013-2014 käytiin Käsivarren Lapissa jopa yli 160 cm:n lumensyvyydessä, mutta Oulun eteläpuolella taas tuo talvi oli erittäin vähäluminen ja lumipeiteaika lyhyt. Oulun eteläpuolella teki monin paikoin tiukkaa saavuttaa edes 10 cm lumensyvyys koko talvena.

        http://ilmatieteenlaitos.fi/documents/30106/90889/Lumikartat_2013-2014.gif/a149478e-6259-49f1-bc62-b10522d0f7c7?t=1446794020025

        Itse asiassa kun mennään tarpeeksi pohjoiseen, niin mitään poikkeuksellisen lumista talvea ei ole kaikkialla ollut yli 10 vuoteenkaan, osassa ei yli 15 vuoteenkaan. Ne pari kylmää talvea 2009-2010 ja 2010-2011 olivat lumisia ja kylmiä etelärannikolla, mutta pohjoisessa vain kylmiä, eivät mitenkään poikkeuksellisen lumisia.

    2. Ilmaston lämpeneminen lisää ilmakehän kosteutta ja sitä kautta sateisuutta pohjoisilla alueilla varsinkin talvisin. Eli keskitalven lumimäärä voi siksi hyvinkin lisääntyä vielä jonkin aikaa, mutta talvet lyhenevät, ja lumen määrä kaikkina muina vuodenaikoina vähenee. Onhan tämä nähty jo Suomessakin.

  9. GFS virittelee yhä vain kylmempää lähitulevaisuutta. Helmikuun puoliväliin mennessä kohtalainen sauma saada Lapissa -40 rikki, ehkä jopa -45!

  10. Tuorein kuukausiennuste on edelleen Suomen osalta melko lämpöinen suhteessa siihen minkälaiseen extreme kylmyyteen on saumat.

    1. Tänään oli normaali pakkasaamu siis lähes 20 pakkasastetta. Vanhaan hyvään aikaan, kun presidentit olivat kekkosia, oli talvella aivan normaalia, että kovan pakkasen jaksot ja lumimyräkät vuorottelivat. Ei silloin puhuttu extreme kylmyydestä vaan normaalista talvesta – jotka näyttävät olevan nykyään historiaa. Ei enää kunnon talvia, mutta ei myöskään kunnon kesiä, ilmasto on rikki.

      1. Yhtälailla kesät olivat pohjoistuulisia myös 50-luvulla Suomessa ja sitä edelsi lämpöisien kesien aika 20-40-luvuilla. Pohjois-Atlantin merivirtojen syklit vaikuttavat paljon kesiemme lämpötilohin. Vuonna 1950 oli 20v kulunut lämpöisen AMO-syklin startista kun kesät alkoivat olemaan hyvin koleita.. 2015 kesät alkoivat viilenemään Suomessa… 2015 on 20v AMO syklin lämpöisen vaiheen startista (1995 alkoi)

        Co2 ei mielestäni selitä nyt tätä tilannetta mikä täällä nyt vallitsee niin hyvin kuin Atlanti. Sanoisin että kesien kylmeneminen kiihtyy lähivuosina.. myös keväiden ja talvien kylmeneminen… syksyt ja alkutalvet sen sijaan pysyy vielä 10 vuotta lämpöisinä mutta 2020-luvun lopussa joka vuoden aika alkaa kylmenenemään kun Atlantikin alkaa kylmeneen.

        Pianhan tulee kevät. Vilkaise kuinka suuri merkitys Norjanmerivirralla on keväiden lämpötiloihin Suomessa :
        http://static-sls.smf.aws.sanomacloud.net/tiede.fi/s3fs-public/styles/medium_main_image_no_upscale/public/discussion_comment_image/kevaat_vs._golfvirta.png?itok=J6Iu59GP

        Norjanmerivirta ja sen lämpömäärä kontrolloi melko tiukasti Suomen kelejä.

      2. Jos puhutaan -40 ja alle lukemista, niin silloin on erityisen kylmää ollut myös ”ennenvanhaan”. Kuten tässä olen jo yrittänyt kertoakin, niin pakkaset eivät tule Suomesta katoamaan mihinkään, koska niiden syntymekanismi on sellainen, mihin hiilidioksidi saattaa vaikuttaa jopa kylmyyttä maanpinnalla pahentavasti. Jos meillä on tuossa Siperian puolella korkeapaine, niin lämpö kyllä säteilee siitä riittävän tehokkaasti avaruuteen, vaikka hiilidioksidipitoisuus olisi satakertainen nykyiseen.

        Hiilidioksidia voidaan ajatella niin, että jos meillä on kymmenkaistainen moottoritie, niin hiilidioksidi vaikuttaa vain yhteen kaistaan siten, että liikennevirta hidastuu. Edelleen analogisesti, jos yhdellä kaistalla liikenne alkaa hidastumaan, niin se pyrkii muille kaistoille.

        Sitten kun se pakkanen tuossa itäpuolellamme on syntynyt, niin ei tarvita muuta kuin sopiva ilmavirtaus, kuten paraikaa on käymässä. Ja -30…-40 on taulussa aika pian.

  11. Nyt kun tässä näyttää olevan vallalla sellainen uskomus, että pakkaset tulevat Suomesta lähes katoamaan, niin heitänpä haasteen ilmaan: mikä on se kohta mihin hiilidioksidi vaikuttaa, kun ajatellaan pakkasten syntymekanismia:

    1) korkeapaine Siperiaan
    2) ilmavirtaus idästä Skandinaviaan

    Mihin kohtaan tarkkaan ottaen?

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.