Polaaripyörre – ennätyspakkasia yksillä, lämpöä toisilla

Maailmalta on viime aikoina kantautunut sääuutisia – esimerkiksi USA:n itärannikolla hytistiin ennätyspakkasissa ja lunta satoi runsaasti, samaan aikaan USA:n länsirannikolla oli vuodenajan keskiarvoon nähden keskimääräistä lämpimämpää säätä ja esimerkiksi eteläisessä Suomessa ei ole vielä paljoa lunta tänä talvena nähty. Lunta on silti tullut reilusti Keski-Euroopassa, jopa Välimeren eteläpuolella!

Mistä nämä lämpötilaltaan vastakkaiset sääilmiöt johtuvat? Liittyvätkö ne toisiinsa ja onko kenties ilmastonmuutos peruttu?

Ilmastonmuutosta ei ole peruttu

Halusin sanoa tämän ihan otsikossa asti. Siis ei, ilmastonmuutosta ei ole peruttu; vaihtelevuus kuuluu ilmastoon suuressa osassa maapalloa lämpenemisestä huolimatta, jopa sen edesauttamana. Katsotaanpa ihan ensin havainnollistavaa videota:

 

 

Videolla näytetään ennustetta tästä päivästä ensi keskiviikkoon asti. Värit näyttävät 850 hPa -painepinnan eli n. 1,5 km korkeudessa kelluvan kerroksen lämpötilaa. Siniset ja oranssinkeltaiset alueet vastaavat niitä alueita, joilla myös maanpinnalla ilma on kylmempää tai lämpimämpää.

Kuten videolta näkyy, lämpötila ei etene pohjoisesta etelämmäs liikuttaessa suoraviivaisesti. Napa-alueilta pullistuu etelämmäs kylmän ilman vyöhykkeitä ja vastaavasti etelästä tunkeutuu pohjoiseen lämpimämpää ilmaa. Videon ajan edetessä nähdään, kuinka molempiin suuntiin työntyvät lämpimän ja ilman massat vahvistuvat, heikkenevät ja liikkuvat.

Yhteen paikkaan sidotut ihmiset kokevat vain sen kuplan keltaoranssia tai sinistä ilmaa, jonka kohdalla he sattuvat juuri sijaitsemaan. Jos omalla kohdalla jumittaa vaikkapa sininen eli kylmä laikku, on vaikea kuvitella, että yhtäaikaa toisaalla voi olla poikkeuksellisen lämmin.

 

Polaaripyörre ja sää

Polaaripyörre, tuo mystinen meteorologien usein käyttämä termi, tarkoittaa käytännössä videon sinistä aluetta: ameebamaista, reunoiltaan mutkittelevaa ja keskuksensa ympäri vastapäivään pyörivää valtavaa matalapaineen keskusta, sisällään kylmää ilmaa, etelä- ja pohjoisnavan ympärillä. Polaaripyörre ja sen sisäinen kylmä läntti muodostuvat auringon epätasapainoisen lämmityksen seurauksena – päiväntasaajalla auringonsäteilyä tulee huomattavasti enemmän kuin navoilla; lisäksi mantereet jäähtyvät talvisin nopeammin kuin meret.

Polaaripyörre voi olla muodoltaan joko yhtenäinen ja selkeä tai kahteen tai useampaan ”alalänttiin” jakautunut. Jälkimmäisessä tilanteessa polaaripyörteellä ei ole yhtä ainoaa selkeää kylmää keskusta, vaan keskuksia on kaksi tai enemmän. Videolla nähdään hyvä esimerkki jälkimmäisestä tilanteesta: yksi kylmä keskus sijaitsee Pohjois-Amerikan päällä, toinen Siperian yllä.

Polaaripyörteen muoto määrittää sen, mihin tulee kylmää, mihin lämmintä ilmamassaa. Kylmimmät säät löytyvät videon tummansinisiltä ja vaaleaan vivahtavilta alueilta, lämpimämmät vaaleamman sinisiltä, peräti keltaisilta alueilta. Itäisen Pohjois-Amerikan kylmien säiden aikana alueen yllä oli laaja hyvin tummansininen laikku, samankaltainen kuin ensi lauantain ennusteen kohdalla. Sama kylmä ilma aiheutti myös idemmäksi liikuttuaan Välimeren seudun lumisateet.

 

Polaaripyörre tulevaisuudessa

Polaaripyörteen tulevaisuus on ilmastonmuutoksen takia epävarma. Pohjoisnavan ympäristön jään sulaminen ja napa-alueen lämpeneminen saattavat muuttaa mekanismeja, jotka pitävät yllä polaaripyörteen muotoa ja käytöstä tällaisenaan. Mihin suuntaan käytös muuttuu ja muuttuuko se? Sitä ei tiedetä, asiaan vaikuttaa niin kovin monta tekijää. Tutkimusten mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana polaaripyörre on vaikuttanut heikkenevän – sivutuotteena tilanteet, joissa sillä on useampia kylmiä keskuksia ja esim. Pohjois-Amerikassa paikoin hyvin kylmiä ja lumisia talvia. Tutkimustietoa tarvitaan huomattavasti pidemmältä ajalta, mutta muutos etenee nopeammin kuin tutkimukset.

Meteorologin näkökulmasta turhauttavaa on se, että kylmien alueiden painopisteiden siirtyminen voi hyvinkin olla merkki ilmastonmuutoksen etenemisestä, mutta kylmillä alueilla asuville ihmisille se tuntuu päinvastaiselta – todisteelta siitä, että ilmastonmuutos on peruttu.

Ilmastonmuutosta ja ilmastoa yleensäkin ajatellessa kannattaisi aina muistaa se, että sää, jonka itse näet, on vain pienenpieni murunen siitä, mitä kaikkea ilmakehässä oikeasti tapahtuu. Säähän kuuluvat kylmät ja lämpimät jaksot, mutta ilmaston muuttuminen tapahtuu suuremman mittakaavan tapahtumien seurauksena ja näkyy paikallisesta sään vaihtelusta huolimatta jo esim. muuttuneissa kasvuvyöhykkeissä, eläinten elinalueissa, meren lämpötilan muutoksissa. Asioissa, joiden varaan ruoantuotantomme ja infrastruktuurimme pitkälti nojaa.

 

Kiitos lukijallemme aihe-ehdotuksesta! Jos sinulle tulee mieleen aiheita, joista haluaisit lukea blogitekstejä, pistä ihmeessä meille kommenttina; koitamme toteuttaa niitä parhaamme mukaan.

 

Kuva: Matti Hietala

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

21 vastausta kirjoitukseen

  1. Jari Tapani Ruusupuu sanoo:

    Mikä tai mitkä ovat ilmastonmuutoksen syy tai syyt?
    Olen kuullut paljon puhuttavan ettei ilmastonmuutoksen ensisijainen syy olekaan hiilidioksidin lisääntyminen imakehässä vaan muutokset auringon toiminnassa. Kuinka pitkältä ajalta on olemassa auringon lämpösäteilysta ja elektromagneettisesta säteilystä? Mitä muutoksia on tapahtunut sinä aikana kun mittauksia on tehty?

  2. hmm sanoo:

    No, mainitsen tännekin, että Pohjois-Amerikassa arktiset ilmamassat eivät toki ole mitään uutta talvisin, vaan suurten järvien alueella on aina lunta ja pakkasta talvisin. Tässä voi vertailla Helsinkiä muutamiin paikkoihin siellä. Tilastot vuosilta 1981-2010.

    https://en.wikipedia.org/wiki/Helsinki#Climate

    https://en.wikipedia.org/wiki/Sault_Ste._Marie,_Ontario#Climate

    https://en.wikipedia.org/wiki/Minneapolis#Climate

  3. Leone sanoo:

    ”Halusin sanoa tämän ihan otsikossa asti. Siis ei, ilmastonmuutosta ei ole peruttu; vaihtelevuus kuuluu ilmastoon suuressa osassa maapalloa lämpenemisestä huolimatta, jopa sen edesauttamana.”

    Nyt vain on niin, että nimenomaan ilmastonmuutosta perustellaan luonnollisen vaihtelun siivellä. Ilmastonmuutos näkyy satojen vuosien aikasarjassa jos on näkyäkseen. Toistaiseksi siitä ei ole Suomessa mitään merkkejä, on vain tuota normaalia vaihtelevuutta.

  4. Roy Bäckström sanoo:

    ”Ilmastonmuutosta ei ole peruttu” Oletan että puhutaan samasta asiasta, eli, katastrofaalisesta antropogeenisestä ilmaston lämpenemisestä? Voisitko muistuttaa meitä tästä, katstrofaalisen antropogeenisen ilmaston lämpenemisen hypoteesin perusteista? Kirjoitit ”auringon epätasapainoisen lämmityksen seurauksena” missä siis näkyy antropogeeninen osuus? Voiko sitä mitata? Oletko siis sitä mieltä että luonnolliset vaihtelut vaikuttavat enemmän kuin ihmisten tuottama hiilidioksiidi, (n.4%) ?

  5. Saturnalia sanoo:

    Haluaisin tietää merijään vaikutuksesta kevään lämpötiloihin rannikolla. Kuinka paljon merijää viilentää rannnikkoalueen kevättä? Nythän on Helsingissä ihan hilkulla, tuleeko merijäätä tänä talvena ollenkaan. Kevät olisi mielenkiintoinen seurattava, jos jäätä ei tulisi.

    • Matti sanoo:

      Mihin perustat väitteen: ” Nythän on Helsingissä ihan hilkulla, tuleeko merijäätä tänä talvena ollenkaan. Kevät olisi mielenkiintoinen seurattava, jos jäätä ei tulisi”?

  6. Bosse sanoo:

    Omakotitalossaan asuvalle on ollut eläkeindeksin leikkauksen takia (Lipponen ja Sauli Niinistö) tänä talvena erittäin edullista asua lämmityskustannuksien huomattavan suurina vähenemisenä. Eduskuntatermein sanottuna olisi tarvittu äärimmäisen suuri netto-korotus eläkkeisiin, jotta sillä olisi ollut merkittävää vaikutusta, mikäli olisi ollut oikein pakkastalvi kuten ennen lokakuun puolivälistä alkaen.
    Olisikin äärimmäisen hyvä, jotta talvet jatkossakin olisivat leutoja ajatellen köyhien asemaa kalliissa ja kylmässä isäinmaassamme, Suomessa.

  7. Vesku sanoo:

    Ilmasto näyttää muuttuneen ainakin siten, että ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja lämpöjakauma vaihtelee yllättävästi. Meteorologeille tämä aiheuttanee päänvaiva erityisesti siksi, etä tilastoilla on ennustamisessa varmaan merkittävä osuus. Kun ilmasto on vuosikymmeniä noudattanut pääpiirteissään samaa kaavaa, tilastoista on ollut ennustamisessa paljon hyötyä, mutta ilmakehän liikkeiden muuttuessa vaikeasti ennustettavalla tavalla tämä etu menetetään ainakin osaksi

    • Tiffi sanoo:

      Puhuttaessa säästä (ja etenkin ”ilmastonmuutoksesta”), merkitystä ei ole alle kymmenien ellei satojen tuhansien vuosien tutkimustuloksilla. Voisihan minäkin tehdä tutkimuksen aiheesta, että elinikänäni keskilämpötila on noussut paikkakunnallani 0,5 astetta, ja päättää, että syynä on autot. Tosiasiassa autoilla ja noin mitättömällä tilastotiedolla ei miljoonia vuosia vanhan maapallon sääolosuhteita tutkittaessa mitä merkitystä.

  8. Antti sanoo:

    Ihan kuin ilmamassat pyörisivät myötäpäivään pohjoisnavan ympärillä, ei vastapäivään? Tuolla videolla siis.

  9. Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

    Maapallo on historiansa aikana ollut suurimman osan aikaa lämpimämpi kuin nyt. Pohjoisnapa on ollut myös enimmän osan aikaa jäätön. Ilmasto on aina muuttunut suuntaan tai toiseen. Jääkarhut sopeutuvat tilanteeseen ja selviävät muutoksesta. Ellei ihminen sitten ammu kaikkia karhuja. Ilmaston muutoksen klikkijournalismin osalta sen sijaan on viime vuonna saavutettu historian suurin mittaustulos. Ellei median päästöjä vähennetä, kasvu jatkuu.

    • Leone sanoo:

      Juurikin näin. Ilmatieteenlaitos ensiksikin rummuttaa asiasta, koska siten se saa lisää määrärahoja katastrofin ennaltaehkäisevään tutkimukseen. Sitten kun tulee normaalia lämpimämpi viikko tai kuukausi, niin media näkee tilaisuutensa liittyä kuoroon, jotta saadaan lisää klikkauksia ja liikevaihtoa. Luonnollinen vaihtelevuus mahdollistaa rahan lypsämisen vielä pitkän aikaa. Ihmisten typeryyttä on helppo hyödyntää.

      • Tiedettä sanoo:

        Tuo ”uhkilla rahastaminen” on kyllä tämänpäivän maailmassa ikävä ilmiö, esim. huijarit ym. käyttävät sitä härskisti hyväkseen keräämällä hyväuskoisilta rahaa. Tällöin todelliset ongelmat jäävät ratkaisematta ja oikeasti apua tarvitseville jää luu käteen.

        Minua itseäni kyllä ihmetyttää, kun puhutaan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä että ne ovat kasvaneet kuten v.2016, niin ottavatkohan tilastojen tekijät ym. tahot huomioon, että niihin paljolti vaikuttaa millainen talvi meillä on ollut. Jo maalaisjärkikin sanoo, että jos on ns. normaali talvi loskatalvien joukossa, niin lämmityksen tarve kasvaa samoin päästöt. Samoin liikenteen päästöt kasvavat kun autot kuluttavat enemmän polttoainetta kylmässä.

      • Skogsboxer sanoo:

        Toimittajilla (erityisesti Reporadiossa) on FMI:n ” toimittajakoulun” laaja oppimäärä suoritettuna. Kuinka kirjoitan ilmastonmuutoksesta, FMI:n vuosittain verorahoillamme järjestämä.

  10. Mika sanoo:

    Olen monasti ihmetellyt syytä, miksi maapallon polaaripyörre on kovin epämääräinen muodoltaan. Kun taas saturnuksen polaaripyörre on kaunis kuusikulmio muodoltaan ja maapallon kaikkea muuta.
    Mikähän mahtaa olla syynä maan polaaripyörteen epämääräiseen muotoon?

    https://saturn.jpl.nasa.gov/science/saturn/hexagon-in-motion/

    • Vesku sanoo:

      Ilmakehän liikkeisiin tietenkin vaikuttaa paljon se, onko alla merta vai mannerta. Näin ollen meidän ilmakehäämme ei voi verrata suoraan ”kaasuplaneetta” saturnuksen vastaavaan. Kuinkahan muuten tuo polaaripyörre mahtaa toimia eteläisellä pallonpuoliskolla, missa napa-aluetta ympäröi laajalti meri (tämä kysymys kuuluisi blogin kirjoittajalle) ?

  11. peikko763 sanoo:

    Nythän amo on huipussaan. Ei sillon kannata pohjoisella pallonpuoliskolla odotella 70luvun kaltaista kylmyytta jollon amo oli montussaan.

    Teksti tai blogi on hyvä. Valtamedia valitettavasti usein sotkee sään ja ilmason jos satutaan olemaan oranssin laikun sisällä kuten kirjoitit.. kuten puhuttaessa suomen talvitulvista. Ilmanpainejakauma oli suotuisa sillon lauhalle säätyypille suomessa ja mielestäni silloin ei ole oikea aika kuitenkaan etsiä todistetta ilmastonmuutokselle jos täällä on lämmin sää.. yhtälailla hyvin kirjoitit kuinka kylmäkään sää ei peru ilmastonmuutosta… mutta tuon pitäisi toimia myös toiseenkin suuntaan ja toimittajien pitäisi pitää malttia vaikka vettä suomessa sataisikin talvella.

  12. Masa sanoo:

    Tässä puhutaan nyt ilmeisesti troposfäärin tason ”polaaripyörteestä”, eikä aidosta stratosfäärin (10 – 30 hpa) polaaripyörteestä?

  13. Esko K-H sanoo:

    Hiilidioksidin lisääntyminen syventää ongelmia, kuten kylmäpurkaukset omenankukinta-aikaan (2017) Euroopassa ja siksi omenat ovat kalliita. Aurinkoenergian talteenoton,maanlämmön ja ilmalämpöpumppujen asentamista tulisi helpottaa verohelpotuksilla. Niitä myönnettäisiin vuokralaisille ja omistusasunnossa asuville könttäsummana. Samalla asentaminen toisi töitä ja verotulot palaisivat valtion kirstuun. Sijoittajatkin kahmaisisivat osansa kun taloyhtiön kulut pienenesivät. Muita verohelpotuksia ei saisi myöntää.
    Muuten uutta jääkautta ei tarvitse pelätä. Jääkaudesta on 60 teoriaa, mutta mikään ei oikein pelitä. – Miten jäätiköt loppuivat heti Uralin ja toisaalta Alaskan länsiosassa! – Käsitykseni mukaan mantereiden nopeasti irtaantuessa vedenpaisumuksen jälkeen Atlantilla ja muuallakin oli runsasta tulivuoritoimintaa. Lämmin meri muodosti valtavasti vesihöyryä, mutta se satoi lumena joka jäi sulamatta, koska tulivuorien tuhka himmensi aurinkoa niin paljon.

    • Jake sanoo:

      Kysyn vain että mitä ongelmaa hiilidioksidin lisääntyminen syventää.. Ilmasto on muuttunut ja tulee muuttumaan myös tulevaisuudessa (joskus jopa hyvin nopeasti ja historiallisesti katsottuna erittäin lyhyessä ajassa) ja itse en usko että ihmiskunta pystyy sitä muuttamaan muuta kuin hyvin marginaalisesti jos ollenkaan. Hiilidioksidista jotkut puhuu saasteena ja se on täysin väärä sana kuvaamaan kaasua, jota ilman täällä ei eläisi yhtään mikään. Itseasiassa siitä on ollut maapallolle jopa hyötyä http://www.bbc.com/news/science-environment-36130346 .
      Ja ei uutta jääkautta tarvitsekkaan pelätä koska elämme keskellä jääkautta parasta aikaa (kyllä koska meillä on pysyvät jäätiköt molemmilla navoilla). Tulevaa on huono ennustaa lämpeneekö maapallo vai alkaako jäähtymään, mutta ilmastoon voisi sopia sanonta jos haluaa tietää tulevaisuuden, niin katsoo mitä menneisyydessä on tapahtunut http://www.c3headlines.com/temperature-charts-historical-proxies.html

      • Vesku sanoo:

        Totta, valitettavasti suurella osalla ihmisiä on käsitys hiilidioksidista jonakin myrkkynä, vaikka itse höngimme sitä ulos keuhkoistamme koko ajan. Samalla jää liian vähälle huomiolle kaikki ne todelliset myrkyt joita kemian- ja lääketeollisuus sekä kaivokset jne. syytävät ympäristöön ollen suurelta osin syypäitä aiheuttamaamme lajien sukuputtoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.