Hyistä pintavettä ja sumuja Suomenlahdella – syynä kumpuamisilmiö

Moni merenkulkija on erityisesti viime viikolla joutunut Suomenlahdella sankkojen sumujen kouriin ja ihmetellyt hyistä pintavettä. Tuuli ehti puhaltaa useamman päivän ajan luoteesta, jolloin nk. kumpuamisilmiö pääsi kehittymään. Sen seurauksena pintavesi kylmeni Suomenlahden pohjoisosassa monin paikoin vain n. 11-12 -asteiseksi, lämpimämpi pintavesi pakeni kohti etelää. Kylmän pintaveden yllä pääsi syntymään tälle vuodenajalle epätyypillisiä, sankkoja sumuja. Sumut olivat seurausta vesihöyryn tiivistymisestä kylmän alustan yllä. Vastaava ilmiö koetaan merialueilla useimmiten keväällä ja alkukesästä, jolloin lämpimän ilmamassan saapuminen kylmän meren ylle voi synnyttää laajempiakin sumuja.

Merisumua kesäkuussa Helsingin edustalla (kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki / Tervasaari)

Merisumua kesäkuussa Helsingin edustalla (kuva: Markus Mäntykannas, Helsinki / Tervasaari)

Kumpuamisilmiön anatomiaa

Kumpuaminen tarkoittaa veden liikettä syvemmältä pintaa kohden. Suomen merialueilla vesi ei ole peräisin kovinkaan syvältä, yleensä noin 10-20 metristä, kun taas valtamerillä 200 metrin syvyydestä. Kumpuamista voidaan kuvata nk. Ekman-ilmiön avulla: esimerkiksi Suomen etelärannikolla kumpuamisprosessi on voimakkaimmillaan tuulen puhaltaessa lännestä, jolloin Ekman-teorian mukaan vesi rannikon edustalta kulkeutuu tuulesta katsottuna oikealle eli avomerelle päin Coriolis-ilmiöstä johtuen. Rannikolta poistuva vesi korvautuu syvemmän kerroksen kylmemmällä vedellä. Vastaavasti jos tuuli puhaltaa etelärannikolla idän kantilta, tulee avomereltä rannikon edustalle ”ylimääräistä” vettä, joka painuu syvemmälle.

Kumpuaminen saattaa kesällä alentaa pintaveden lämpötilaa parhaimmillaan jopa yli 10 asteella lyhyessä ajassa. Kumpuamisen yhteydessä syvemmältä nouseva vesi on kylmää ja ravinnerikasta, joten aurinkoisessa ja heikkotuulisessa säässä kumpuamisalueille voi muodostua herkästi leväkukintoja. Kumpuamisilmiö kestää Itämerellä yleensä 0,5-10 päivää ja lämpötilaero avomeren ja kumpuamisalueen välillä on 2-10 astetta. Suomenlahdella rannikon suuntaisen tuulen pitää kestää pari vuorokautta ennen kuin kumpuaminen kehittyy ja tuulen nopeuden on oltava vähintään 7-10 m/s. Kumpuamisalueen laajuus on yleensä 5-20 kilometriä rannikosta ulospäin ja 30-150 kilometriä rannikon suunnassa.

Itämeren tärkeimmät kumpuamisalueet sijaitsevat rannikoiden läheisyydessä: aivan Suomen etelärannikon kupeessa, Suomenlahden itäosassa Pietarin edustalla ja Viron rannikolla. Loppukesästä ja alkusyksystä meriveden pintalämpötila saattaa voimakkaassa kumpuamistilanteessa olla joskus Helsingin edustalla vain +10 astetta kun taas 10-20 km avomerellä päin vesi voi olla 20-asteista. Tuulisten päivien jälkeen kannattaa siis tarkistaa uimaveden lämpötila, jotta välttyy hyiseltä yllätykseltä.

Kumpuamisilmiön seurauksena kylmentynyt pintavesi Suomenlahden pohjoisosassa näkyy myös tästä merivesilämpötila-animaatiosta. Lisätietoa meriveden lämpötilaennusteista täältä!

Kumpuamisilmiön seurauksena kylmentynyt pintavesi Suomenlahden pohjoisosassa näkyy myös tästä merivesilämpötilakuvasta. Lisätietoa meriveden lämpötilaennusteista täältä!

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Kesä, Vuodenajat. Tagit: , , . Pysyvä linkki.

9 vastausta kirjoitukseen

  1. Harri Nyman sanoo:

    Mielenkiintoinen juttu. Tästä kumpuaakin kysymys miksi meriveden lämpotiloja ei useinkaan mainita säätiedotuksissa lainkaan – järvivesien kyllä. Mikä on syy siihen?

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Hei Harri. Hyvä kysymys. Itsekin säätiedotuksia tehneenä rupesin oikein miettimään syytä. Yksi selitys voisi olla se, että meriveden insitu-lämpötilahavaintoja on huomattavasti järvihavaintoja vähemmän. Näin ollen meriveden pintavesihavainnot ovat usein satelliittihavaintojen varassa, eikä kaikilta alueilta saada täysin luotettavaa havaintoa. Ehkä sitä itsekin jotenkin mieltää, että valtaosa uimareista suosii järviä, koska ne ovat merialueita lämpimämpiä. Merkittävä osa suomalaisista asuu kuitenkin Itämeren rannikkoalueella, joten sikälikin meriveden lämpötilasta mainitseminen olisi varmasti mielekästä.

      • jani sanoo:

        markus jos säälähetyksissä olisi aikaa enemmän haluaisitko itse kertoa myös meriveden lämpötilasta tarkemmin. Itse haluaisin jos olisin meteorologi. Säälähetykset saisi mielestäni olla suomessa pidempiäkin.

      • Harri Nyman sanoo:

        Meriveden lämpötila ei kiinnosta ainoastaan parhaan uintikauden aikana, vaikuttaahan se huomattavan paljon myös säätilaan rannikoilla ja sisämaassakin.

  2. Timo Koski sanoo:

    Tosiaan jotain uutta, jota ei sisämaan asuja ole koskaan kokenut eikä muista edes lukeneensa asiasta.

  3. Markku Luoto sanoo:

    viime viikonloppuna Hangon regatassa tuo ilmiö oli hurja! Jo Hauensuolessa vesi oli 16’C ja Ryssön länsipuolella jopa 18’C mutta samaan aikaan Kasinonlahdella vain 8’C !!! Sumua ei kuitenkaan esiintynyt koska ilma oli aurinkoinen ja tuulinen, eikä kovin lämmin.

  4. Kumpuri sanoo:

    Kannatta myös tarkistaa meriveden lämpötila Pärnussa

  5. pertti vuoriranta sanoo:

    Kumpuamisjutun animaatio ei toimi mitenkään. Muuten ihan kiva

  6. pertti vuoriranta sanoo:

    kumpuamisanimaatio ei toimi. ei mitenkään. hyvä yritys , anyway.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.