Kesäloma mielessä – milloin paras sää lomailla?

Jos katsominen käy kalenteriin, on meillä ensimmäinen kevätkuukausi jo hyvässä vauhdissa. Meteorologisessa mielessä terminen kevät alkaa tyypillisesti Etelä-Suomessa maaliskuun lopulla ja muualla maassa huhtikuun aikana.

Useilla työpaikoilla kevään saapuminen tarkoittaa kesälomaviikkojen suunnittelua ja lukkoonlyömistä. Suomalaisten suosituimmaksi lomakuukaudeksi on vakiintunut heinäkuu, kun taas eteläisempi Eurooppa lomailee elokuussa. Säiden puolesta täydellisten lomaviikkojen suunnittelu on leveyspiirillämme melkoista hakuammuntaa ja tuuripeliä. Eipä ollut meteorologeillakaan sisäpiirin tietoa idyllisistä lomasäistä, jos muistellaan viime kesää, jolloin aurinko ja lämpö antoivat odotuttaa itseään aina elokuulle saakka.

Paras lomailuajankohta tai -kuukausi on täysin makuasia, mutta tilastojen valossa sää muuttuu kesäkuukausien aikana melkoisesti. Auringon teho on suurimmillaan juhannuksen aikoihin, jolloin myös päivä on pisimmillään. Lämpimin aika ajoittuu kuitenkin vasta kuukauden päähän juhannuksesta, mutta toisaalta kesän edetessä aurinkotuntien määrä vähenee ja sademäärät kasvavat. Mitä siis on tarjolla milloinkin?

Kesäkuu – kuivin ja aurinkoisin

Kesää lähestyttäessä pohjoisen napa-alueen ja tropiikin välinen lämpötilaero pienenee ja pohjoisen pallonpuoliskon säähäiriöt, kuten matalapaineet, heikkenevät. Ilmakehä lämpenee kuitenkin viiveellä: vaikka aurinko on korkeimmillaan juhannuksen aikoihin, ajoittuu kesän lämpimin hetki Suomessa heinäkuun loppupuolelle. Kesäkuu on kesäkuukausista kuivin, aurinkoisin ja viilein. Erityisesti kesäkuun alkupuolisko voi vielä yllättää viileydellään, mutta vähitellen keskilämpötila nousee juhannusta kohden kohisten. Juhannuksen jälkeen jatkuvat sateet matalapaineineen käyvät harvinaisemmiksi, ja suurin sateestamme alkaakin olla ns. konvektiivista eli kuurottaista sadetta. Rannikkoalueilla merituuli näkyy ja tuntuu kesäkuussa: päivälämpötila jää sisämaata alhaisemmaksi, mutta toisaalta sää on verrattain aurinkoista ja vähäsateista. Merituulen johdosta kuurottaiset sateet ja niihin liittyvät ukkoset ovat rannikkoalueilla harvinaisempia kesäkuussa ja keskittyvät sisämaahan.

Juhannuksen aikoihin päivän ylin lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa jo 20 asteen vaiheilla ja pohjoisessakin yli 15 asteessa. Hellepäiviä on tyypillisesti kesäkuussa maan etelä- ja keskiosassa n. 4-5 kpl, pohjoisempana muutama. Erityisesti kuun alkupuolella hallanvaaraa on vielä olemassa alavilla mailla, mutta loppukuuta kohden ilma lämpenee ja sen suhteellinen kosteus kasvaa, jolloin hallan todennäköisyys pienenee.

Kesäkuu on kesän aurinkoisin kuukausi, ja erityisesti rannikoilla auringonpaistetunteja kertyy verrattain paljon. Sademäärät jäävät heinä- ja elokuuta alhaisemmiksi ja juhannuksen aikoihin auringon lämmittävä vaikutus on suurimmillaan. Toisaalta kesäkuussa on heinä- ja elokuuta suurempi todennäköisyys kolealle säälle, erityisesti alkukuusta. Kesäkuu on siis tilastojen valossa kesän kuivin ja aurinkoisin kuukausi, mutta kannattaa pitää mielessään, että koleiden jaksojen riski on vielä kohtalainen. Mielenkiintoista on myös se, että kesäkuut ovat usealla paikkakunnalla Suomessa viilenneet viimeisen 50 vuoden aikana, kun taas heinä- ja elokuut ovat lämmenneet. Lisää aiheesta täällä.

Kuva 1: Kesäkuu on yleensä kesäkuukausista poutaisin ja aurinkoisin. Erityisesti rannikoilla merituuli viriää herkästi ja vilvoittaa kesäpäiviä. (kuva: Markus M / Hankoniemi)

Kuva 1: Kesäkuu on yleensä kesäkuukausista poutaisin ja aurinkoisin. Erityisesti rannikoilla merituuli viriää herkästi ja vilvoittaa kesäpäiviä. (kuva: Markus M / Hankoniemi)

 

Heinäkuu – lämpimin ja ukkosherkin

Keskimääräinen lämpötila jatkaa kohoamistaan heinäkuun puoliväliin saakka ja kesän lämpimimmät päivät koetaan tyypillisesti heinäkuun puolivälin jälkeen sisämaassa, rannikoilla vasta aivan heinäkuun loppupuolella. Ilmakehän lämpeneminen mahdollistaa suuremman ilmankosteuden ja tämän johdosta heinäkuun sademäärät ovat sisämaassa vuoden suurimmat. Suurin osa sateesta on kuurotyyppistä eli väliin mahtuu myös aurinkoisia hetkiä. Juhannuksen jälkeen kokonaispilvisyys alkaa kuitenkin lisääntyä ja auringonpaistetunnit vähenevät heinäkuun aikana. Heinäkuu on vuoden ukkosherkin kuukausi: jopa puolet vuoden salamoista havaitaan heinäkuussa. Keskimäärin eniten on salamoinut vuosina 1998-2012 Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Salamointi on kuitenkin heinäkuun ensimmäisellä puoliskolla rannikoilla vielä harvinaisempaa, mutta kuun loppupuolella sateen ja ukkosen todennäköisyys kasvaa myös rannikoilla, kun meri vähitellen lämpenee.

Kesän lämpimin hetki ajoittuu sisämaassa heti heinäkuun puolivälin jälkeiseen aikaan ja rannikoilla heinäkuun loppupäiviin. Päivän ylin keskilämpötila on maan etelä- ja kaakkoisosan sisämaassa 22 asteen vaiheilla, ja suuressa osassa maata 20 asteen vaiheilla. Kesäkuuta lämpimämmät ja kosteammat yöt nostavat myös vuorokauden keskilämpötilaa korkeammaksi. Heinäkuu on vuoden helteisin kuukausi: keskimäärin hellettä on etelässä 7-8, pohjoisessa 2-5 päivänä. Tilastollisesti keskikesän lämpimimmät paikkakunnat ovat Vantaa, Lahti ja Kouvola, kun taas keskimäärin kaikkien kesäkuukausien lämpimimmän paikan titteliä pitää Helsinki-Kaisaniemen mittauspiste.

Aurinkoisella säällä UV-indeksi on keskikesällä ylimmillään 6-7 eli säteily on voimakasta. UV-säteilyltä suojautuminen on tarpeellista UV-indeksin ylittäessä kolmen.

Kuva 2: Heinäkuu on rankkojen sade- ja ukkoskuurojen aikaa sisämaassa. Valtaosa keskikesän sateesta on kuurottaista eli konvektiivista sadetta. (Kuva: Markus M / Luopioinen)

Kuva 2: Heinäkuu on rankkojen sade- ja ukkoskuurojen aikaa sisämaassa. Valtaosa keskikesän sateesta on kuurottaista eli konvektiivista sadetta. (Kuva: Markus M / Luopioinen)

 

Elokuu – kostein, rannikoilla sateisin mutta verrattain lämmin

Elokuussa päivän ylin keskilämpötila laskee nopeasti loppukuuta kohden mentäessä erityisesti sisämaassa. Rannikoilla kesän aikana lämmennyt meri hillitsee lämpötilan laskemista ja useana vuotena vuorokauden korkeimmat keskilämpötilat on mitattu vasta elokuun alkupuolella merellisillä paikkakunnilla. Elokuun aikana auringonpaistetunnit vähenevät sekä lyhenevän valoisan ajan että runsaamman ilmankosteuden (pilvisyyden) seurauksena. Loppukuuta kohden mentäessä Atlantin matalapaineet heräävät jälleen vähitellen henkiin ja kuurottaiset sateet vaihtuvat yhtenäisempiin. Kaiken kaikkiaan elokuun sademäärä on sisämaassa heinäkuuta pienempi, mutta rannikoilla elokuu on kesäkuukausista sateisin. Ilman viiletessä merellä syntyy herkemmin kuurosateita ja ukkosia. Merialueilla ja etelärannikolla salamoi keskimäärin eniten elokuussa.

Päivän lyheneminen ja runsaampi ilmankosteus saavat herkemmin aikaan sumuja, joiden todennäköisyys kasvaa loppukuuta kohden erityisesti sisämaassa. Selkeinä ja heikkotuulisina öinä säteilysumut yleistyvät. Päivän ylin lämpötila laskee sisämaassa jopa viidellä asteella kuukauden aikana, rannikoilla hieman vähemmän. Keskimäärin elokuu on kesäkuuta lämpimämpi kuukausi – suurelta osin korkeampien yölämpötilojen johdosta. Pohjoisessa hellepäiviä on kesäkuuta epätodennäköisemmin, n. 1-2 kpl, mutta etelässä hellettä on tyypillisesti hieman kesäkuuta enemmän, n. 3-5 päivänä.

Järvivedet viilenevät nopeasti elokuun edetessä, mutta merivesi on lämpimimmillään vasta elokuun alkupuolella. Lämmin merivesi voimistaa sateita rannikoiden tuntumassa loppukesästä ja syksyllä.

Kuva 3: Elokuussa sateet vähenevät sisämaassa, mutta kasvavat rannikoilla ja merialueilla. Merellä syntyy herkemmin sade- ja ukkoskuuroja - tässä kuvassa vyörypilvi tekee tuloaan. (Kuva: Tiina Asula)

Kuva 3: Elokuussa sateet vähenevät sisämaassa, mutta kasvavat rannikoilla ja merialueilla. Merellä syntyy herkemmin sade- ja ukkoskuuroja – tässä kuvassa vyörypilvi tekee tuloaan. (Kuva: Tiina Asula)

 

Kesä-, heinä- vai elokuu – minkä lomakuukauden sinä valitset?

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Huomioita säästä, Kesä, Sää ja luonto, Vuodenajat, Yleistä säästä. Pysyvä linkki.

5 vastausta kirjoitukseen

  1. Juho sanoo:

    Helsingissä lomani viettävänä paras lomakuukausi on mielestäni elokuu. Kun valtaosa kaupunkilaisista on palannut töihin, niin rannoilla ja terasseilla on tilaa, minnekään ei tarvitse jonottaa. Merivesikin on usein lämpimimmillään elokuun alussa ja siksi yöt eivät viilene niin kuin sisämaassa.
    Omien muistikuvieni mukaan Helsingissä harvemmin on myrskynnyt ja satanut paljon elokuussa. Vai muistanko vain viime kesän elokuun?

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Juho, olen kanssasi ihan samaa mieltä. Erityisesti elokuun ensimmäinen puolisko on usein mukavaa aikaa lomailla etelärannikolla ja nauttia lämpimän kosteista, pimenevistä illoista. Yöt pysyvät melko lämpiminä.

      Elokuu ei ole vielä tyypillinen myrskykuukausi, mutta lämpimän meren vuoksi juuri rannikoilla sataa kesäkuukausista eniten elokuussa. Lämmin merivesi ja toisaalta vähitellen kylmenevä ilma luovat hyvät edellytykset
      kuurottaiselle sateelle meren yllä, joka usein ajautuu myös rannikolle. Näissä sateissa sademäärät voivat olla suuria. Toisaalta lämmin meri voi voimistaa myös yhtenäisiä rintamasateita elokuussa, kun taas kylmenevän
      mantereen yllä ne menettävät energiaansa. Hyvää kevättä!

  2. Urpo sanoo:

    Reilut kolmekymmentä vuotta kesälomia takana. Ja aina lähes täysin Suomessa vietetty. Sen perusteella voisin sanoa, että jokainen kesän kuukausista n hyvä lomakuu. Kullakin kuukaudella on puolensa, kuten Markus tuossa jo selitti noita tyypillisiä ilmoja. Ja lukuunottamatta joitain harvoja kesiä, voin todeta, että onneksi Suomessa kesällä sateet ovat lyhyitä kestoltaan. Monesti toimiston ikkunasta katsova on sanonut, että olipa sulla sateinen loma. Vaan ei se niin mennyt. Suurimman osan päivää ei satanut – ulkona saattoi olla vallan mainiosti. Ja viileinä päivinä vaan hiukan lisää vaatetta. Jos vain onnistuu, niin neljä viikkoa yhtä soittoa ja siihen mahtuu jo kauniita kesäpäiviä !!!

  3. Saturnalia sanoo:

    Eläkeläisellä ei muuta olekaan kuin lomakuukausia. Kesää katsoo toisesta näkökulmasta.
    Pyöräretkeilyä harrastavana itselle ehkä tärkein raja on se, milloin ulkona tarkenee nukkua teltassa hytisemättä suht kevyillä varusteilla. Tuo raja on +10C yölämpötila. Sen saavuttamista seuraan. Pidemmällä retkellä päivälämpötila ei oikeastaan ole niin olennainen, vaan yölämpötila. Siihen vaikuttaa toki myös teltan paikka.
    Pisimmällä reissullani Helsinki-Kuusamo opin sen, että Kuusamossa helteinen heinäkuun päivä voi silti muuttua todella kylmäksi yöksi, lähes pakkaseksi. Helsingissähän kesäyöt saattavat päinvastoin olla liiankin tukalia sisällä.
    Viime kesäkuu oli Helsingissä niin järkyttävä, että kyllä minä sen tukalan helteen mieluummin otan. Juhannus vähän huvittaa kun aina on +10C Kivinokassa. Joka viides juhannus ehkä vähän lämpimämpi.
    Pari vuotta sitten oli toukokuussa hienoja hellepäiviä monta. Olin Aulangolla ja siellä oli ihan heinäkuinen fiilis.

  4. whiic sanoo:

    Kesäkuu: ”Hellepäiviä on tyypillisesti kesäkuussa maan etelä- ja keskiosassa n. 4-5 kpl”

    Elokuu: ”etelässä hellettä on tyypillisesti hieman kesäkuuta enemmän, n. 3-5 päivänä”

    Mistä lähtien 3-5 päivää on enemmän kuin 4-5 päivää?

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.