Hernerokkasumua ja lauhaa talvisäätä

Viikonloppu toi Suomeen jälleen lauhat lounaiset ilmavirtaukset, jotka nostivat lämpötilan nollan yläpuolelle aina Sodankylän korkeudelle saakka. Sunnuntai-iltapäivän hölkkälenkkini taittui tihkusateessa ja tiukassa sumussa. Iltapäivän aikana maan eteläosaan levisi lämmintä ilmamassaa ja seurauksena oli sakea advektiosumu. Ja mitenkäs sellainen oikein syntyy?

Advektio- eli siirtymäsumu

Advektiosumu on yksi yleisimmistä Suomessa esiintyvistä sumutyypeistä ja sitä esiintyy yleisimmin keväällä. Eilen olosuhteet olivat otolliset tämän sumutyypin syntymiselle. Meille virtasi hyvin lauhaa ja kostea ilmaa etelästä: esimerkiksi heti Suomen eteläpuolella ilmamassa oli noin viisiasteista. Lumisen ja jäisen maanpinnan välittömässä läheisyydessä ilman lämpötila on lähellä nollaa, mutta kylmän maanpinnan vaikutus yltää ylemmäskin. Tällöin ilmakerros kylmenee alhaalta käsin, eikä lämpötila pääse kohoamaan lämpimän ilmamassan edellyttämälle tasolle. Jäähtyvässä ilmakerroksessa kosteus tiivistyy sumuksi ja mikäli maanpinnan aiheuttama jäähtyminen kestää tarpeeksi kauan, voi sumupilvestä tulla eiliseen tapaan paksu, ja tihkusadettakin esiintyy. Advektiosumussa näkyvyys voi laskea alle 50 metriin. Eilen sakeimman sumun vallitessa arvioisin näkyvyyden ollen noin 100 metrin luokkaa.

Advektiosumut ovat yleisimpiä keväällä, kun lämmintä ilmaa virtaa kylmän alustan päälle. Paksu lumi- ja jääpeite sekä toisaalta kylmä merenpinta edistävät sumun syntymistä. Kohtalaisella tuulella sumu pysyy vielä hyvin kasassa ja voi siirtyä eli advektoitua pitkiäkin matkoja.

Kuva 1: Sunnuntaina Etelä- ja Keski-Suomi kuuluivat nk. lämpimään sektoriin, jossa meille virtasi hyvin lauhaa ja kosteaa ilmaa etelästä. Monin paikoin muodostui paksu vettä satava sumukerros. (kuva: Markus M/MTV Uutiset)

Kuva 1: Sunnuntaina Etelä- ja Keski-Suomi kuuluivat nk. lämpimään sektoriin, jossa meille virtasi hyvin lauhaa ja kosteaa ilmaa etelästä. Monin paikoin muodostui paksu vettä satava sumukerros. (kuva: Markus M/MTV Uutiset)

Kuva 2: Sumuinen ja vetinen sää ei haitannut pilkkijöitä. (kuva: Markus M/Helsinki, Mustikkamaa)

Kuva 2: Sumuinen ja vetinen sää ei haitannut laskiaissunnutain pilkkijöitä. (kuva: Markus M/Helsinki, Mustikkamaa)

Lauha sää jatkuu vielä ainakin hetken

Lauha, harmaa ja tuulinen sää jatkuu vielä ainakin lähipäivinä. Suomen yli liikkuu sadealueita keskimäärin yksi päivässä ja olomuodoltaan sateet voivat olla ihan mitä tahansa – etelässä enimmäkseen vettä tai räntää, Keski- ja Pohjois-Lapissa lunta. Etelästä ja lännestä lumet uhkaavat lähipäivinä monin paikoin sulaa kokonaan pois, mutta viikonlopun kohtalo on vielä arvoitus.

Tällä hetkellä ylemmän ilmakehän suihkuvirtaus kulkee melko symmetrisesti Atlantilta kohti koillista ja Pohjois-Eurooppaa puskien meille matalapaineita lounaasta. Viikonloppua kohden suihkuvirtaus näyttäisi venyvän kohti eteläisempää Eurooppaa ja Suomi saattaa joutua lauhemman ja kylmemmän ilman rajamaille. Matalapaineet sadealueineen näyttäisivät saapuvan meille lounaan sijasta etelästä tai jopa kaakosta, jolloin valtaosa sateista muuttuisi lumeksi ja lämpötila saattaa käväistä selvästi pakkasen puolella. Kahden merkittävän numeerisen säämallin välillä on kuitenkin vielä ristiriita perjantain jälkeisissä ennusteissa, joten viikonlopun kylmeneminen ja lumisateiden mahdollisuus on vielä jokseenkin epävarma.

Mediassa aikaisen kevään hehkuttamisvillitys on ollut jo havaittavissa, vaikka toisaaltahan tässä eletään vielä tilastollisesti talven kylmimmän viikon jälkeistä aikaa. Joskus maaliskuu on ollut se kylmin talvikuukausi, joten mikä tahansa on vielä mahdollista. Vuosi sitten terminen kevät alkoi maan etelä- ja keskiosassa jo 17.-19. helmikuuta.

Kummalle puolelle sinä asetut – onko aikainen kevät tervetullut vai vieläkö saisi tulla kunnon pakkasjakso?

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

83 vastausta kirjoitukseen

  1. Sää-ukkeli sanoo:

    Eipä tuossa nyt mitään ihmeellistä ole, jos joku etelän 10 cm lumikerros sulaa pois. Tuollaisen määrän sulamiseen ei kummoisia suojasäitä tarvita. Eri asia olisi, jos esim. täällä Oulussa tuo 36 cm (eilen 43 cm) lähtisi veke; ilmeisesti näin ei ole kuitenkaan käymässä, kun tuo höty painui viime yönä kasaan ja sulaminen nyt hidastuu n. 1 cm/vrk. Jo torstain aikana sateiden pitäisi muuttua lumisempaan suuntaan.
    Itse veikkaan, että talvi tekee comebackin loppuviikkoa kohden, ja helmikuun loppu ja maaliskuu vietetään talvisissa merkeissä.

  2. Masa sanoo:

    Talvea kiitos ainakin vappuun asti. 60N pohjoiseen (niin kuin muualla maailmassa) kuuluu talven kestää vähintään sen 6 kuukautta..:)

    • Orlando sanoo:

      Kyllähän tämä talvi oli tässä. Melkein neljä viikkoa kestäneenä se olikin paljon pidempi kuin Suomen Uudessa Ilmastossa yleensä.

      • Cst sanoo:

        Tutkailehan vielä pohjoisen 10 pv:n ennustuksia ja sano talven olleen ohi. Jos ei muuta niin ainakin voisit esitellä näitä ennustuksiasi aluekohtaisesti. Suomi on edelleen pitkä maa pohjois-etelä suunnassa ja tänne mahtuu sitä oikeaakin talvea (tosin myöntää täytyy että aiempaa lauhempana, mutta kuitenkin).

        • Orlando sanoo:

          Mitäpä tuohon nyt voi sanoa. Kommentoin sillä alueella missä asun ja tunnen parhaiten ja niin varmaan muutkin tekevät. Ehkä jossain Sieppijärvellä tai Jakutskissa on vielä lunta tai jopa pakkasta, mutta poikkeamat normaalista silti reilusti ylöspäin.

          Olishan se kiva jos vielä tulisi jotain talven näköistä, mutta sen uskon sitten kun se todella tapahtuu. Sen suuntaiset ennusteet useimmiten peruuntuvat ennen kuin ehtivät toteutua.

          • peikko763 sanoo:

            Täällä kesti 1,5kk lumitalvi… 26.12 tuli pysyvä lumi , nyt 10.2-11.2 sulaa pois, tampereen eteläpuolella. Terminen talvi tosin tulee kestämään Orlando vielä maaliskuuhun asti.

  3. Jussi sanoo:

    Ehdottomasti kunnon pakkasia maaliskuun puoliväliin saakka ainakin. Valitettavasti helmikuu tosiaan näyttää liian lauhalta.

  4. Tarja Simola sanoo:

    Talviaikana talven säät, ellei ole toiveessa ilmastonlämpeneminen ja ”bikinikelit” myös Suomessa ympärivuoden ?
    Joskus toivoisi myös uutisten lukijoille (MTV 3) kommentteihinsa maalaisjärkeä, kun meteorologilta kyselevät helteitä heti keväästä alkaen, siitä vissiin jää muillekin ajatus ainaisesta kesästä näille ”leveyspiireille” ….

  5. Orlando sanoo:

    Kuten kaikkina vuosina, matalapainevyörytys jatkuu maaliskuun puolelle, jolloin sen korvaavat korkeapaineet etelästä.
    Ehkäpä jo ennen kuukauden vaihdetta Markus pääsee kirjoittamaan ”tervetuloa ihana kevät ja terassikelit” -tyyppisen arrtikkelin.

    • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

      Luonnon kannalta olisi kyllä parempi, ettei kevät tulisi liian varhain. Kuitenkin takatalvi yleensä tulee ja voi aiheuttaa tuhoja. Jo tammikuu karsi kovalla kädellä pikkulintuja.

    • Cst sanoo:

      Olikin jo ikävä näitä Orlandon toteamuksia/ennustuksia. ”kaikkina vuosina” nyt ainakin vaatisi pientä korjausta. Mitenkäs muuten mennyt tammikuu sopii matalapainevyörytykseesi? Muistaakseni olet ennustanut aiemmin, että koko talvi/talvet olisi tätä samaa.. kummasti olikin nettihiljaisuutta siinä välissä ;)

      • Orlando sanoo:

        Kiva että joku edes lukee mun kirjoituksia täällä. Tammikuussa näytti tosiaan hetken aikaa jopa siltä, että tämä keväästä 2013 alkanut lämpöaalto olisi katkeamassa ja säätyypit muuttumassa oikeasti erilaisiksi. Mutta näin ei toki käynytkään, vaan palattiin juuri siihen samaan matalapainevyöryyn, ja kylmänpurkaus jäi muutamaan viikkoon. Koko talven mittakaavassa se on melko lyhyt aika, varsinkin kun otetaan vielä marraskuu mukaan tarkasteluun. Et voi väittää, etteikö tämä talvi kokonaisuutena olisi erittäin merellinen, tuulinen ja lauha. Tietysti jos helmikuun loppu ja maaliskuu olisi talvinen, yleiskuva muuttuisi aavistuksen, MUTTA ei kannata pidättää henkeä sitä odotellessa.

        Tammikuussa keskityin enemmänkin hienoista ilmoista nauttimiseen kuin tänne kirjoitteluun. En tiennyt että mulla oli velvollisuus kommentoida jokaista kirjoitusta täällä.

    • Masa sanoo:

      Onko Orlandolla omaa teoriaa, mistä tämä ”matalapainevyörytys” johtuisi?

      • Orlando sanoo:

        Jokin aika sitten joku esitti täällä tutkimustietoja joiden mukaan keskiajan lämpökaudella oli Atlantilla paljon myrskyjä ja matalapainetoimintaa talvisin. 1500-1700 -luvuilla, kun maapallo oli nykyistä kylmempi, matalapainetoiminta oli vähäisempää ja mm. Suomen ilmasto oli mantereisempi kuin nykyään.

        Ilmaston lämpeneminen näyttää voimistavan matalapainetoimintaa Atlantilla
        ja päinvastoin. Loogista on, että kun ilmasto nyt lämpenee erittäin nopeasti, niin matalapaineet myös voimistuvat, kuten onkin käynyt.

  6. Orlando sanoo:

    Kai nyt luonto pärjäilee. Onhan se pärjännyt tähänkin asti esim. Tanskan ja Saksan ilmastovyöhykkeillä, jonne Suomikin on nyt siirtynyt.

  7. Juha sanoo:

    Eipä minulla mitään pakkasiakaan vastaan olisi muuten mutta kun jo tammikuun kylmät söivät melkoisen loven pellettikasaan. Lumesta en niin kauheasti välitä.

  8. Ari sanoo:

    Viime keväänä kysyin Ilmatieteen laitokselta, koska terminen kevät alkoi Helsingin Kaisaniemessä, koska nettisivuilla olevista kartoista näytti puuttuvan etelärannikon tiedot. Vastaus oli 26.1. eli huomattavasti aikaisemmin kuin esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tänä vuonna terminen kevät näyttää alkavan samana päivänä, elleivät säät kylmene selvästi lähiaikoina, sillä lämpösumma ajalta 26.1. – 7.2. on jo +9,4 astetta.

    • Orlando sanoo:

      Pakkasen puolelle mentiin uudenvuodenpäivästä alkaen, joten talven kestoksi tuli 25 päivää eli kolme ja puoli viikkoa. Mikä on tietysti enemmän kuin useimpina vuosina tässä Uudessa Ilmastossamme.

      • Masa sanoo:

        Mikä ilmasto meillä oli sitten 2009 – 2013 talvina, ne kun olivat ihan mukavat suurelta osin?

      • Jussi sanoo:

        Jotta kirjoittelu ei mene yksipuoliseksi, täytyy muistaa, että tässä ”Uudessa Ilmastossa” on kuitenkin vielä kokonaisuudessaan sävyjä. Trendi on lämpenevä ja ääri-ilmiöitä lisäävä, mutta sää ei kuitenkaan joka vuosi ole samanlainen. Verrataanpa vaikka viime ja tämän vuoden tammikuuta. Aikamoinen ero. Tai heinäkuita 2014 ja 2015. Samana päivänä heinäkuun lopussa oli 2014 yli 30 astetta lämmintä, vuotta myöhemmin +15 ja sateista.

        Eroja siis on yhä, vaikka on selvästi nähtävissä, että ääripäät yleistyvät etenkin talvisin, myös kesäisin. Syksyissä ja keväissä vuotuiset erot ovat muutenkin pienempiä, joten ääripäät eivät ole niin suuria. Toki niitäkin on: maaliskuun lopulla 2013 pystyi Helsingissä hiihtämään loistokeleissä, vuotta myöhemmin oli täysi kevät.

        • Orlando sanoo:

          Vuodenaikojen määritelmiä pitäisi oikeastaan muuttaa, kun nykymääritelmillä talvi kestää yleensä vain muutamia viikkoja ja toisaalta kesää on puolet vuodesta. Uuteen Ilmastoon sopisi paremmin jos kaikkia lämpötilarajoja nostettaisiin 5 astetta, eli alle +5 asteessa olisi talvi, 5-15 asteen välillä kevät ja syksy, ja yli +15 astetta olisi kesä. Nykyisinhän terminen kesä käsittää useimpina vuosina koko syyskuun ja suurimman osan lokakuutakin, vaikka useimmat ihmiset toisaalta eivät miellä niitä enää kesäksi.

          Toinen vaihtoehto olisi korvata talvi sadekaudella. Se voisi alkaa vaikka ensimmäisestä viikosta, jolloin sademäärä ylittää 30mm.

        • peikko763 sanoo:

          Omasta mielestäni Jussi ja Orlando, huhtikuu on muuttunut eniten :
          http://ilmatieteenlaitos.fi/huhtikuu

          Orlandolle kysymys, katso tammikuun lämpötilaa helsingistä 10-30v ajalta :
          http://ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu

          MIten tuossa näkyy matalapaineiden lämmittävä vaikutus, miten tammikuut lämpenevät viimeisen 10v ajalta ? pitääkö näyttö laittaa vinoon että ilmastonmuutos toimii tammikuussa Suomessa ?

          • Orlando sanoo:

            Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa yksittäisiä kuukausia on hyödytöntä tarkastella, varsinkaan noin lyhyeltä ajalta, ellei se sitten sovi omaan agendaan. Vähintään pitäisi tarkastella talvea kokonaisuutena. Nykyilmastossa talveen riittää pakkasia korkeintaan muutaman viikon, ja nyt muutamana vuotena nämä viikot ovat sattuneet juuri tammikuulle. Samasta syystä joulu-, helmi- ja maaliskuun käyrät näyttävät aika erilaisilta.

            30 vuotta on jakson pituus, kun päätetään mikä on säässä keskimääräistä ja normaalia. Tammikuun keskilämpötila oli Kaisaniemessä vuosina 1981-2010 -3,9 astetta. Kaudella 1961-90 se oli muistaakseni -5,7 astetta. Ennen kuin julistamme ilmastonmuutoksen peruutetuksi, ehdotan että odotamme mikä tulee olemaan keskiarvo välillä 1991-2020. Itse veikkaan, että se tulee olemaan korkeampi kuin -3,9.

          • peikko763 sanoo:

            Entäs tammikuu 1991-2010 vs. 2000-2030 ?

            En olisi tuosta enään niin varma, että lämpenee. Tottakai 1980-luku oli nykyistä kylmempi kun Atlanti oli viileä.. Mutta itseasiassa puhuit asian vierestä.. kysyin sinulta onko viimeisen 10-20v aikana ollut lämpenemistä…. lähit vertaamaan tätä vuosikymmentä 1980 lukuun sen sijasta, että jätit vastaamatta kysymykseen, onko 2010 luvun tammikuut olleet lämpöisempiä kuin 1990 tai 2000

          • Orlando sanoo:

            Tammikuun keskiarvo 2011-16 saattaa toki olla hieman alempi kuin 1990-luvulla tai ennen vuotta 2010. Mutta muiden talvikuukausien ( joihin lasken myös marras- ja maaliskuun) keskiarvo on varmasti korkeampi. Minulla ei ole nyt käsillä tilastoa, josta voisin nopeasti laskea tarkat arvot, mutta tämä on tuntumani. Viime vuosina on ollut jo niin monta huippulämmintä marras- joulu- ja maaliskuuta. Mutta en ymmärrä mitä iloa on tarkastella pelkästään yksittäistä kuukautta jos tarkoitus on osoittaa että talvi tai koko ilmasto ei enää lämpene.

            Toisekseen, otanta v. 2010 jälkeen on liian lyhyt. Mielestäni kauden pitäisi olla vähintään 10 vuotta jotta se olisi vertailukelpoinen ja sisältäisi riittävän määrän oletettua vaihtelua. Voimme siis laskea keskiarvon vuosista 2006-2015 tai odottaa vuoteen 2020.

            Varsinkin näin lyhyissä sarjoissa vuodenaikojen tai koko vuoden lämpötilakehitys on minusta mielenkiintoisempaa tietoa kuin yksittäisten kuukausien,ja talvet kokonaisuutena ovat nähdäkseni lämmenneet 2000-luvun puolella verrattuna 1990-lukuun. Ei välttämättä yhtä selvästi kuin kesä ja syksy tai vuosi kokonaisuudessaan, mutta jonkin verran kuitenkin. Toinen huomionarvoinen seikka on matalapainetoiminnan vahvistuminen talvisin mitä pidemmälle 2000-luku on edennyt. Tämän voi nähdä NAO-indeksin tilastoista. Toki vuoden 2010 paikkeilla nähtiin merkittävä poikkeama, mutta sitä ennen ja varsinkin sen jälkeen NAO on ollut äärimmäisen positiivinen talvisin.

  9. Jussi sanoo:

    On helppo vouhkata jatkuvasta matalapainevyörytyksestä, mikä osittain pitääkin paikkansa, mutta mistä johtuu, että aina helmikuu? Helmikuu on tilastollisesti talven kylmin kuukausi, mutta nyt on jo neljäs peräkkäinen vuosi, kun Atlantin matalapaineet lukkiutuvat päälle. Esimerkiksi tammikuissa on ollut huomattavasti enemmän vaihteluita. MIksi näin?

    Kumpi teidän mielestänne indikoi paremmin Suomen säähän, NAO- vai AO-indeksi? Nyt NAO-indeksi on noin +1, samoin AO-indeksi. Yleensä tällaisten todella voimakkaiden Atlantin matalapaineiden aikaan molemmat indeksit voivat olla jopa +4-5. Nyt kuitenkin keikutaan lämpöpiikissä näin maltillisilla lukemilla.

    Onko Markuksella ajatusta tähän?

    • Orlando sanoo:

      NAO-indeksi ei aina osu yksiin Suomen säätilan kanssa. Jos Siperian korkeapaine on talvella normaalia lännempänä niin se voi vaikuttaa Suomen säähän mutta ei näy NAO-indeksissä. Esim. kuluneen tammikuun NAO oli lievästi positiivinen. Samoin viime heinäkuu oli NAO:n kannalta erittäin negatiivinen mutta Suomessa ei silti ollut helteitä (sama tilanne oli esim. vuonna 1993). Toisaalta keski-Euroopassa oli erittäin kuuma hellekesä. NAO korreloikin ehkä vielä enemmän manner-Euroopan säätilaan kuin Suomen.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Jussi, hankala sanoa, mistä johtuu. Toki tammikuun sijasta kylmä pakkasjakso olisi aivan yhtä hyvin voinut sattua helmikuullekin.

      NAO- ja AO-indeksit ovat suuntaa-antavia, mutta eivät täysin korreloi Suomen sään kanssa. Positiivisesta NAO:sta huolimatta talvisää voi meillä olla tavanomaista kylmempää ja päinvastoin.
      NAO:ssa ilmanpainepoikkeamat kuvastavat vain Azoreiden ja Islannin seutua, ja maantieteellisestihän alueet ovat verrattain kaukana Suomesta. Enemmän Suomen säätyypistä kertoo suihkuvirtauksen ja säähäiriöiden reitti.

  10. Orlando sanoo:

    Samantyyppisillä vuosilla on vain taipumus seurata toisiaan. 1990- ja 2000-luvuilla oli useita vuosia jolloin alkutalvi oli kuraa mutta helmi- ja maaliskuussa kuitenkin pakkasta. (Tammikuu oli Kaisaniemessä normaalia lämpimämpi 15 kertaa peräkkäin 1988-2002.) Nyt on kolmas kerta peräkkäin, kun koko talvi on pääsääntöisesti erittäin lämmin, ja pakkaset, if any, ovat osuneet tammikuuhun. Helmikuut ovat lämpimiä, mutta yhtä hyvin myös joulukuu oli huippulämmin kolmannen kerran peräkkäin, ja neljännen kerran 5 vuoden sisällä. Se, miksi juuri nyt on juuri näin, on mielestäni sattumaa.

  11. Jussi sanoo:

    Markukselta kysyisin vielä sellaista, että mikä on oma tuntumasi siitä: voisiko vielä olla luvassa pitempää pakkasjaksoa? Joissain kausiennusteissa on pidetty mahdollisena, että polaaripyörre hajoaisi ja maaliskuussa olisi luvassa jonkinlaista kylmempää jaksoa, joskin CFS:n ajoissa ennustetaan nyt myös lauhaa maaliskuuta. Kaksi edellistä maaliskuuta olivat peräti 3,5-4 astetta, Lapissa jopa 4,5 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Jussi, toki pakkasjakso on vielä mahdollinen maaliskuunkin puolella. Tällä hetkellä ennusteet eivät kuitenkaan anna merkkejä lähiaikoina tulevasta pakkasjaksosta.
      Kireiden pakkasten todennäköisyys pienenee lopputalvesta, kun aurinko alkaa lämmittää ja päivät pitenevät. Laajalti avoin Itämerikin blokkaa jonkin verran pakkasia ainakin rannikoiden läheisyydessä.
      Vähälumisuus ja jäätön Itämeri edesauttavat kevään saapumista ja pienentävät kireiden pakkasten todennäköisyyttä.

      • Jussi sanoo:

        MInua kiinnostaa, että koska tässä on menossa jo neljäs peräkkäinen hyvin lauha helmikuu, niin ovatko nämä helmikuut olleet painejakaumaltaan samanlaisia? Joka kerta on Atlantilta pumpannut lauhaa ilmaa maahan oikein kovalla vimmalla.

        • Orlando sanoo:

          Huomaatko, että aina jos kysyt tuollaisia meteorologilta, niin vastaus on pelkkää yleisluontoista diipadaapaa? Voi olla niin mutta voi olla näin.

          Kuitenkin kaikki tiedämme hyvin, ettei mitään talvea enää tule ainakaan ennen joulukuuta, ja tuskin silloinkaan.

          • Jussi sanoo:

            Ei, en havainnut mitään sellaista. Etkä mitenkään voi tietää, milloin talvi seuraavan kerran tulee.

          • Orlando sanoo:

            No ei kai siinä. Voihan tämä mennä ihan eri laillakin kuin ennen. Itse en siihen kyllä usko, mutta toivon sinulle voimia uskossasi.

  12. Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

    Toivottavasti ilmasto lämpenisi. Mehän menemme kovaa kyytiä kohti jääkautta. Saas nähdä (emme me), pystyykö ilmaston muutos torjumaan jääkauden. Meidän täytyy olla vastuullisia ja kantaa huolta tulevista polvista. Muutaman asteen lämmön nousun kanssa pärjätään, mutta kun on pari kilometriä jäätä päällä, on vaikeampaa. Nykyiset ilmasto-vouhkaajat miettivät vain vuotta 2100. Senkin jälkeen lienee elämää ja jääkautta pukkaa päälle.

    • Masa sanoo:

      Jääkauden pitäisi periaatteessa olla väistämätön jollain ajanjaksolla. Tämähän on riippuvainen pitkälti maapallon akselikulmasta tai ainakin on tutkimustiedon valossa ollut. Pitkällä jaksolla olemme jo siirtyneet kohti seuraavaa jääkautta ja ensimmäisten merkkien pitäisi näkyä 5000 vuoden päästä kunnolla. No asia ei nyt meitä kosketa, mutta hyvä nyt pitää mielessä kuitenkin..:)

      • Masa sanoo:

        Ilmaston lämpeäminen on äärimmäisen tuhoisa efekti näin nopealla ajanjaksolla. Näistä ensimmäinen näkyvä juttu on pakolaisvirta, jonka perimmäisenä syynä on lähi-idän kuivuminen, joka on saanut aikaan vakavaa yhteiskunnallista kuohumista.

        • Orlando sanoo:

          Äläs nyt, kyllä paljon vakavampi ongelma on jääkausi joka on alkamassa ihan millä hetkellä hyvänsä, kuten meitä äsken valistettiin. Ehkä jo 1000 vuoden kuluttua saattaa tulla talvi jolloin lunta tulee ja se pysyy maassa huhtikuuhun asti.

  13. peikko763 sanoo:

    Hauska kirjoitus Markus kun talvi loppui täälläkin lumien osalta. Tuleekohan tästäkin vuodesta markus ennätyslämmin kuten Jari kolehmainen blogissaan kirjoitti, että ennätyslämpöisiä vuosia on yhä enemmän 2000-luvulla. Atlantilla on 2013 keväästä lähtien ollut tosi lämmintä merivettä syvällä asti meressä. Varmaan 2016 vuosikin on siksi hyvin länsituulinen varsinkin alkuvuodesta ja loppuvuodesta. Tavanomaista lämpöisempi vuosi on tulossa siis suomeen nytkin:
    http://www.climate4you.com/images/NODC%20WestSvalbardOceanicHeatContent0-700mSince1955%20With37monthRunningAverage.gif

  14. Jari Tapani Ruusupuu sanoo:

    Tavallinen vanhanaikainen maaliskuu olisi paras. En ole talven ystävä kun Suomeessa talvella niin pimeää ja yhdessä kylmyyden tai sateen ja tuulen kanssa ilmat ovat aika sietämättömiä. Maaliskuulla on jo tarpeeksi valoa ja jos on aurinkoa, lunta ja kohtuullista pakkasta ei voi kesäihminenkään valittaa. Sumut, tuulet ja räntäsateet olisi se huonoin vaihtoehto maalissäälle.
    Ilmastonlämpeeneminen on kyllä ikävä juttu ihmiselle, mutta luonto kyllä pärjää aina, eli ihminen vain saa kärsiä omasta tyhmyydestään.
    Maalailut kasviston nopeasta muuttumisesta ovat kyllä liian yliampuvia jos ei metsiä istutusten avulla laajamittaisesti muuteta jalopuuvaltaisemmiksi. Köyhä maaperämme myös hidastaa kehitystä.

  15. Urpo sanoo:

    Lunta tupaan ja pakkasen puolelle – ja äkkiä. Sitä pölyävää maaliskuuta ei voi kukaan kaivata. Vastaan vain Markuksen kysymykseen, enkä ala mitään maallikko teorioita esittämään palstalla.

  16. Jussi sanoo:

    MInulle kenties rankin seikka talvisäässä on aina vesisade. Joku voisi sanoa, että mitäs väliä sillä enää on, kun kerran lumet ovat etelästä sulaneet, mutta on se vain iso henkinen juttu. Vesisade ei vain kuulu talveen! Piste. VAikka sataahan tuolla parhaillaankin…

    • Orlando sanoo:

      Nykyilmastoon sopisi tosiaan paremmin, jos talven sijasta alettaisiin seurata sadekautta. Se alkaisi esimerkiksi siitä, kun viikon sademäärä ylittää 25mm.

      • Sää-ukkeli sanoo:

        …Nykyilmastoon ja 1920-50 -lukujen ilmastoon. Tuolloinkin, sotatalvia lukuunottamatta, atlanttinen sykli oli huipussaan ja lauhaa piisasi. Aamulehden juttu joulun alta…

        http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195011596939/artikkeli/kokosimme+kaikki+tampereen+mustat+joulut+1930+alkaen+2000-luku+ei+ole+edes+pahimmasta+paasta.html

        …kertoo sen faktan, että esim. eniten ”mustia jouluja” etelässä oli 1930-50 -luvuilla. 1932 taisi mm. Sodankylässäkin olla aattona vain 2 cm lunta.

        30.1.1937 on näyttänyt Oulussa näin ”lumiselta” (Isoisäni kertoman mukaan tuollaiset näkymät olivat varsin yleisiä tuona vuosikymmenenä); voin rehellisesti sanoa, että edes 2000-luvulla ei Oulussa ole tammikuun lopulla ollut KOSKAAN noin vähälumista

        http://www.kaleva.fi/uutiset/galleriat/oulun-limingantulli-seka-etu-ja-taka-lyotty-ennen-vanhaan/9330/2768126/

        …että osattiin sitä ennenkin, ennen 60-80-lukujen kylmää kautta. Saa nähdä millaista tuleman pitää :-)

        • Orlando sanoo:

          Tuossa on käyrä vuoden keskilämpötilasta n. 1900 eteenpäin:

          http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

          Ei ollut 20-50-luvuilla yhtä lämmintä kuin nykyään eikä varsinkaan yhtä pitkään. Silloin oli myös muutamia todella kylmiäkin vuosia, joita nykyään ei enää lainkaan esiinny.

          • peikko763 sanoo:

            Atlantin lämmin kausi oli 1930-luvulla lämmin, mutta lyhyempi kuin nykyinen lämmin kausi joka alkoi 1989. Nykyään taitaa merivesi olla Atlantilla vielä kuumempaa kuin 1930-luvulla. 4 astetta on lämmennyt vesi 1977-1987 kylmistä ajoista Atlantilla.. kyllähän se nyt vaan väkisinkin täällä vaikuttaa.. nytkin kun akkunasta kurkistaa ulos, masentavan mustaahan tuolla on ja lumet sulaneet pois

          • Dada sanoo:

            Kyllähän 1930-luvulla nimenomaan oli suunnilleen yhtä lämmintä kuin nyt ja kylmiä talvia tai viileitä kesiä pitää etsiä sieltä suurennuslasilla. Ei ole sattumaa, että lumettomia jouluja löytyy siltä vuosikymmeneltä kasapäin ja monet kesäkuukausien lämpöennätykset ovat yhä sieltä peräisin. Se on totta, ettei todella kylmiä vuosia ole tällä vuosituhannella ollut, mutta vuosi 2010 oli kylmempi kuin kaikki 1930-luvun vuodet lukuunottamatta vuotta 1931.

          • peikko763 sanoo:

            Dada, 2009-2011 Atlantilla oli pieni kylmä notkahdus, joka heikensi matalapaineita väliaikaisesti 2 vuodeksi.. :
            http://www.climate4you.com/images/NODC%20WestSvalbardOceanicHeatContent0-700mSince1955%20With37monthRunningAverage.gif

            2013 keväästä lähtien tilanne on ollut sama.. Alarmistit pääsevät kirkumaan kovempaa kuin koskaan, kun lännestä nousee tänne väkisinkin ympäri vuoden kosteaa ilmaa. Sitten kun tuo merialue alkaa viilenemään seuraavan kerran.. Petteri Taalas kääntää taas kelkkaansa ja sanoo, että itätuuliset vilakat talvet ovat normaaleita tulevaisuudessa.

          • Orlando sanoo:

            Eli jos ja kun merivedet jatkossa lämpenevät, niin myös matalapainetoiminta lisääntyy?

          • peikko763 sanoo:

            Niin eli meret lämpenevät… silloin juurikin täällä on kovin matalapaine toiminta. Katso Orlando minkälainen tangetti/mihin suuntaan käyrä oli menossa tuolla pohjois-atlantin käyrällä oli vuonna 1990… Silloin suomessa havaittiin kaikkien aikojen matalapaine 940hPa raumaalla..

            Kun lämpömäärä merellä kasvaa aikaisempaan nähden, on meren siirrettävä matalapaineineen lämpöä ilmaan.. kun lämpömäärä laskee tuolla päin kuten 1960-luvulla, tuloksena on itätuulta suomessa ja heikko matalapainetoiminta atlantilla. Ja 1979 oli kaikkein pisin minimi tuolla merialueella.. mistä itseasiassa jäämeren alle virtaa lämmintä merivirtaa, silloin tietysti vietettiin jäämaksimi vuotta.

          • Orlando sanoo:

            Ok, ymmärrän. Onhan tuossa korrelaatiota NAO-indeksiin, vaikkei ihan yksi yhteen menekään. Esim. vuosien 1991-95 osalta. Tuo myöskin näyttää koskevan vain talvikautta, kesäthän ovat olleet viime aikoina hyvinkin NAO-positiivisia eli mantereisia.

            Voidaan siis olettaa, että koska ilmakehä lämpenee, myös merivesi lämpenee, ja käyrän trendi on jatkossakin ylöspäin. Mahdolliset laskujaksot tulevat jäämään lyhyiksi.

  17. Orlando sanoo:

    Nyt kun helmikuun sää on varmistunut, ennustan maaliskuuksi kaksi vaihtoehtoa:

    Joko nykyinen matalapainevoittoinen sää jatkuu. Vettä sataa lähes päivittäin, lukuunottamatta niitä jaksoja jolloin vallitsee föhn-tuuli.

    TAI

    Matalapaineet loppuvat ja niiden tilalle tulee korkeapaine Suomen etelä/kaakkoispuolelle, jonka ohitse Suomeen virtaa kuivaa ja lämmintä ilmaa etelästä. Tällöin tulee maaliskuun lämpöennätys olemaan vaarassa, ja mahdollisuus on myös 20 asteen ylitykseen jossain päin Suomea ennen kuun loppua.

    Valittavana on siis kuiva ja sateinen vaihtoehto ja ne lienevät suunnilleen yhtä todennäköisiä. Varmaa on vain se, että maaliskuusta tulee keskimääräistä huomattavasti lämpimämpi.

    • Jussi sanoo:

      Jahas, tässä on taas vedetty profetia jostain, mitä me muut emme tiedä ja ymmärrä. Kyllä, valittavana on todennäköisesti kuiva ja sateinen vaihtoehto. Mutta mitään automaatiota siitä, että maaliskuu olisi huomattavasti keskimääräistä lämpimämpi, ei ole. Sen todennäköisyys on suurempi, mutta epäilemättä sinulla on joku aukoton teoria asialle.

      • Jussi sanoo:

        Argumentoit välillä hyvin ja käytät tilastoja, mutta sitten teet aika villejä johtopäätöksiä mutta et perustele niitä mitenkään. TAi saahan sitä aina arvailla.

      • Masa sanoo:

        Ja juhannusaattona sataa puolenpäivän aikaan metrin lunta..:)

      • peikko763 sanoo:

        Orlando on kuumuusprofeetta. Ehkä hän on innoissaan kun ilmasto lämpenee. Vielä ei saisi kuitenkaan nuolaista ennenkuin tipahtaa..

        • Orlando sanoo:

          En ole todellakaan innoissani vaan inhoan yli kaiken tätä sadekautta joka nykyään on ottanut talven paikan. Mutta minulla ei ole myöskään illuusioita sen suhteen mihin suuntaan asiat ovat menossa.

          • peikko763 sanoo:

            Itsekkin toivoisin että tulisi oikeita talvia, mutta eipä sellaisille ole toivoa ennenkun Atlanti viilenee nykyisestä.. Pitää tyytyä vain tähän ja sen kanssa on elettävä.

          • Orlando sanoo:

            Se ei ole mahdollista, ei tällaiseen sadehelvettiin voi koskaan tottua.

      • Orlando sanoo:

        Perusteluni on se, että tämä talvikausi on mennyt säätyypin puolesta juuri samalla kaavalla kuin kaksi edellistä. Toiseksi, jos katsot menneitä tilastoja, et tule löytämään montaa esimerkkiä vuodesta, jolloin lauhaa helmikuuta seuraisi kylmä maaliskuu. Lauhoja maaliskuita löytyy sen sijaan sitäkin enemmän. Kukaan ei varmaan tykkäisi talvisesta maaliskuusta enemmän kuin minä, mutta faktat eivät yksinkertaisesti tue sitä toivetta.

        Voit toki kysyä maaliskuun ennustetta myös Markukselta tai joltain muulta rautaiselta alan ammattilaiselta. Vastaukseksi tulet saamaan ympäripyöreää jaarittelua.

        Nyt eletään sellaista lämpökautta, jonka aikana voi ennustaa kaikille kuukausille, kaikille vuodenajoille lämmintä, ja olla oikeassa 90% ajasta. Paremmin kuin Foreca ja Ilmatieteen laitos yhteensä.

        • Masa sanoo:

          Mut mites nuo muutama viileä talvi vähän aikaa sitten – mitens ne selität?

  18. herra huu sanoo:

    Ei muuta kuin lämpöä lissää. Pakkasta ja lunta kaipaavat muuttakoot vaikka Lappiin. Suomen talvi on niin ankeaa, että sitä parempi mitä pienemmillä ”vaurioilla” siitä selvitään. Lauhoissa ja vähälumisissa keskitalvissa on sekin hyvä puoli, että ne edesauttavat kevään etenemistä, kun lumipeite ei ole maaliskuussa estämässä ja heijastamassa auringon lämpösäteilyä. Kyllä se niin on, että puheet jostain lumen valaisevasta vaikutuksesta ovat nekin ihan puppua ainakin siltä osin, ettei ulos pimeään ja kylmään todellakaan tee mieli. Kevättalvisilla hangilla paiste jo voi näyttääkin ihan kauniilta, mutta mieluummin aikainen kevät kuin hankia ja nietoksia vappuun asti.

    • Jonna sanoo:

      Erinomaisen hyvin sanottu. Mitä lyhempi talvi, sen parempi. Halkopino on edelleen korkea tuolla vajassa. Eipä minulla hyväkuntoisella ole hätää, mutta tulee muistaa että hatarissa mökeissä asuu vanhuksia tai muuten heikkokuntoisia joille puiden raahaaminen ja jatkuvat uunin lämmittäminen on raskasta. Puhumattakaan että maksavathan ne puutkin. On itsekästä toivoa pakkasia ja lunta. Vai käyttekö tekemässä noiden mökinmummojen ja -ukkojen lumityötkin? Vesisateessa ei ole mitään vikaa, se tekee hyvää luonnolle ja ihmiselle. Vesi vanhin voitehista.

      • jepulisjes sanoo:

        ”Eipä minulla hyväkuntoisella ole hätää, mutta tulee muistaa että hatarissa mökeissä asuu vanhuksia tai muuten heikkokuntoisia joille puiden raahaaminen ja jatkuvat uunin lämmittäminen on raskasta. Puhumattakaan että maksavathan ne puutkin. On itsekästä toivoa pakkasia ja lunta. ”

        Nimenomaan. Ei täällä pelkästään vanhukset kärsi, 27 vuotias ja kyllä pakkaset potuttaa. Talo saatiin velattomaksi viime vuonna, mutta ei tässä silti laskuista tykätä. Noi tammikuun pakkaset verotti puupinoa ja korotti sähkölaskua. Tammikuun kulutus oli kaksinkertainen joulukuuhun verrattuna vaikka pakkasjakso oli lyhyehkö! Onneksi ensi talvena on maalämpö vaikka on tota tonttiakin paljon missä ”ilmasta” puuta sais.

        Mutta suoraan muusta kulutuksesta toi on pois ja pakkaset + lumien auraus on kallista kunnillekin sekä vakuutusyhtiöille (eli meille kaikille)

  19. Suski sanoo:

    Kyllä tosissaan harmittaa tämä jatkuva vesisade ja märkä pimeys. Jos ikkunasta iltapimeällä ulos katsoo, niin selvästi olisi valoisampaa, jos olisi lunta maassa. Tulisi edes vähän pakkasta ja kuuraa. Mutta huonolta näyttää ja ankeaa on.

    Kai näistä lämpimistä talvista joku pitää, minä en. Eipä tällaista voi enää talveksi edes kutsua. Piiitkä kevät on edessä. Voi rähmä.

    • herra huu sanoo:

      ”Jos ikkunasta iltapimeällä ulos katsoo, niin selvästi olisi valoisampaa, jos olisi lunta maassa.”

      Ei olisi, koska siellä olisi edelleen pimeää. Mitä väliä sillä muutenkaan on, jos ei ulos pimeään ja kylmään tee mieli mennä? Sisätiloissa valo tulee kuitenkin lampusta.

  20. herra huu sanoo:

    Kyllä talven pitäisi muutenkin olla pikkuhiljaa ohi jo maaliskuussa, joka on ennemminkin kevätkuukausi, ei tietenkään Suomessa todellisilta oloiltaan kovinkaan usein, mutta siis noin periaatteessa. On suorastaan perverssiä toivoa jotain jäistä pakkashelvettiä puolen vuoden ajalle marraskuusta maaliskuulle vain sen takia, että olisi vähän valkoista märkää höttöä vähiä valoja heijastamassa. Suomalaiset pitäisi kuskata muille maille asumaan pois kuluttamasta luonnonvaroja jonkin tundran kyljestä.

    • Masa sanoo:

      Otat pari diapamia tai ostat lentolipun, jos noin harmittaa täällä olla..:)

      • Jarno sanoo:

        Toisaalta yhtä lailla voisi suositella pakkasen ystäville lentolipun ostamista sinne Siperiaan, missä sitä pakkasta riittää. Ja jos ei sielläkään riitä, niin ainakin toistaiseksi on tuolla Antarktiksella pakkasia tarjolla myös äärimmäisille pakkasfriikeille. Eikun sinne vaan.

      • herra huu sanoo:

        ostin jo…

  21. Suski sanoo:

    Kyllä tähän aikaan vuodesta lenkkeilemään menee mieluummin lumisateessa kuin vesisateessa. Ja jos on lunta maassa, ei tarvitse mukaansa taskulamppua.

  22. peikko763 sanoo:

    Jari kolehmainen ja Markus mäntykangas oletko jo huomannut, kuinka ennätyslämmin on ollut Merikarvian helmikuu käsittämätöntä mutta totta.. 73cm lunta on sulanut pikimustaksi maaksi… eilisellä lumitiedolla ? :
    http://ilmatieteenlaitos.fi/saa/merikarvia?forecast=mid&map=snowdepth

    Jo on ollut lauhaa… merikarvialaisia varmaan ahdistaa.. oli niin kauniin lumista, nyt siellä saa olla taskulamppu ja saappaat ja sadetakki.

    • Orlando sanoo:

      Valitettavasti lumi ei Suomen ilmastoon kuulu, joten se oli saatava pois, kuten kävikin.

      • Masa sanoo:

        Ja samat sanat Orlandolle, eli pari diapam nappia aamuin illoin, niin ei niin kauhiasti kiukuta..:)

        • Jarno sanoo:

          Täh? Miten muka Orlandoa joku asia kiukutti? Olisikohan tässä enemmänkin kyse siitä, että sinua kiukutti Orlandon kommentti, jolloin se, jonka pitäisi ottaa Diapamia on ihan joku muu, kuin Orlando.

          Niinku ihan aikuisten oikeesti: TÄH?

    • Dada sanoo:

      Ei ole vielä pikimustaa Merikarvialla Forecan tarkemman lumitedon mukaan:
      http://www.foreca.fi/Finland/Merikarvia/map/lumensyvyys

      16 cm. Ja huomenna pitäisi tulla 5-15 cm lisää riippuen siitä kuinka nopeasti sää ehtii sateiden aikaan jäähtyä.

      • peikko763 sanoo:

        Itse jo katselinkin ilmatieteenlaitoksen karttaa. että ei hyvänen aika joko nekin ennätyslumet ovat sulaneet.. mutta hyvä jos eivät :) ennätyssulamista ei siis tullutkaan.. alarmistit eivät päässeet juhlimaan vaikka lehdet nyt kovasti kirjoittelevatkin helmikuun ”kevättulvista” jossain on sentään jäänyt pysyvä lumikin maahan taistelemaan vesisadetta vastaan

  23. Urpo sanoo:

    Pienestä kii !! Kyllähän tällä viikolla oli pienestä kii tuo lumitilanne. Lämpöasteita eteläisessä osassa maata 2-3 ja keskellä 1-2. Jos olisi ollut 3 astetta kylmempää eli kaikki tuo vesi tullut lumena. Jo olis lunta.. painavaa nuoska lunta tolkun paljon. Jotta ei tuo luminen talvi ole vielä ihan menetetty tulevinakaan vuosina. Nyt vain lunta kehiiin ja maaliskuusta kunnon talvi. !!!!!!!!!!!!!!!

    • Orlando sanoo:

      Jos ei olisi ollut lämpöä, ei olisi ollut matalapainettakaan, eikä sateita. Tällaisia sademääriä, tällaisessa ajassa ei lumen muodossa tule koskaan, vetenä sitten sitäkin useammin.

      Näyttää siltä, että nämä vesisateet katsotaan katkeraan loppuun asti ja viileneminen tulee vasta kuivumisen yhteydessä. Nytkin tuolla ulkona lotisee ihan silkka vesi, vaikka aiemmin päivällä muuta ennustettiin.

      • Cst sanoo:

        Etelä-Lapista (ja myös Koillismaan vaara-alueilla) pohjoiseen sateet tulleet nyt enimmäkseen lumena ja siellä on keskimäärin enemmän lunta ajankohtaan nähden. Sama tilanne oli myös viime talvena. Eli ei tarvitse mennä sinne Yakutskiin asti lunta ja pakkasta löytääkseen.
        Tosiaan Orlando argumentoi välillä vahvasti ja välillä vähemmän pätevästi. Ei siinä mitään jos seuraat säätä lähiypäristössäsi ja kommentoitkin sen mukaan. Mutta et voi esittää väitteitäsi:

        ”Kyllähän tämä talvi oli tässä. Melkein neljä viikkoa kestäneenä se olikin paljon pidempi kuin Suomen Uudessa Ilmastossa yleensä”
        Puhut Suomesta kokonaisuutena tai ainakin sellaisen käsityksen tästä saa. Kyllä käsittääkseni edelleen ainakin puolessa Suomessa täys talvi ja lunta tulossa roimasti lisää. Niin ja taisi talvi pohjoisessa alkaakin ainakin marraskuussa.. 4+4+… eli viikkoa kestänyt talvi?

        ”Tanskan ja Saksan ilmastovyöhykkeillä, jonne Suomikin on nyt siirtynyt”
        Niinpä niin.. koko Suomi?

        ”Ehkä jo 1000 vuoden kuluttua saattaa tulla talvi jolloin lunta tulee ja se pysyy maassa huhtikuuhun asti”
        Hmm viime vuonna Taivalkoskella (ei edes Lappia) pääsi reilusti hiihtelemään (metsässä, luonnonlumilla) huhtikuun loppupuolella. Eli ei tarvi mennä sinne 1000 vuoden päähän ma luulen.

      • Urpo sanoo:

        Lämpötila putosi muutaman asteen …ja tänään Kouvolan seudulla on jo liki 25 senttiä lunta ja hiljalleen tulee lisää koko päivän. Ehkä huomiseen asti. Jotta tässä ihan käytännössä nähtiin, mitä vesi sateelle tapahtuu, kun hiukan viilenee. Sataa lunta !!

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.