Pakkaskielioppia

Nyt kun talvi ja pakkaset ovat vihdoin saapuneet myös etelään, pakkasuutiset ovat median päivittäistä vakioaineistoa. Meteorologina näitä juttuja lukiessa kiinnittää huomioita lähinnä yhteen seikkaan; ei liene kieliopillisesti vaikempaa asiaa kuin pakkasasteista puhuminen. Tässäpä muutamia naamaa kiristäneitä lainauksia lehtien sivuilta:

”Kovin alle 30 miinusasteen pakkanen ei hellittänyt pääkaupunkiseudulla viiteen päivään.”

“Foreca ennusti parhaimmillaan yli kymmenen astetta alhaisempaa pakkasta alkuviikoksi.”

”Vuoden 1961 jälkeen pakkanen on laskenut -30 asteeseen tai sen alapuolelle vain 18 päivänä.”

“Ensi viikon alussa pakkanen lauhtuu Etelä-Suomessa.”

Särähtikö sinun kielikorvassasi?

Mietitäänpä aluksi mitä pakkanen tai pakkasaste tarkoittaa. Sehän tarkoittaa, että lämpötilan edessä on miinusmerkki, pakkasaste on siis yhtä kuin miinusaste. Kuinka paljon on siis miinus kolmekymmentä miinusastetta? Matemaattisesti lahjakkaampi saattaisi vastata plus kolmekymmentä astetta. Toisin sanoen pakkasta ei voi olla -30 astetta, sitä on 30 astetta. Sana “pakkanen” itsessään kertoo että nyt puhutaan miinusasteista.

Tyynellä ilmalla ei pakkanen puraise. (Kuva K.Roine)

Tyynellä ilmalla ei pakkanen puraise. (Kuva K.Roine)

Entä sitten pakkasen laskeminen ja nouseminen? Jos pakkanen laskee niin mihin suuntaan lämpötila muuttuu? Veikkaan että torigallupissa vastaukset jakautuisivat jokseenkin puoliksi. Lämpötila voi kyllä nousta tai laskea, mutta pakkanen ei. Pakkaselle on rikkaassa suomen kielessä kaksi verbiä jotka ilmaisevat yksiselitteisesti pitääkö kaapista hakea lisää villasukkia vai ei. Pakkanen nimittäin kiristyy tai heikkenee. Tai adjektiivina, pakkanen on kireää tai heikkoa. Toki se voi yhtä hyvin myös ankaraa, kovaa tai purevaa. Onpa muuten määritelty jopa asterajat milloin pakkanen on kireää, luonnollisesti maan etelä-, keski- ja pohjoisosalle erikseen. Tässä kohtaa allekirjoittanut saa yleensä byrokratianvastaisen reaktion, kyllä kai 15 asteen pakkanen tuntuu samalta eri päissä Suomea?

Ja niin, pakkanen tai lämpötila ei myöskään lauhdu, vaikka tätäkin yritetään aina välillä väittää. Ainoastaan sää lauhtuu. Lauhtuminen muuten tapahtuu tällä erää länsirannikolla loppuviikolla, saattaapa lämpötilan käväistä nollassa!

Loppuviikon lämpötilaennuste Poriin

Loppuviikon lämpötilaennuste Poriin (www.foreca.fi)

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

20 vastausta kirjoitukseen

  1. Leone sanoo:

    Eli GFS:n trendin mukaan lauhtuminen jäisi hyvin tilapäiseksi ja jo sunnuntaina Siperian ilmamassa jyräisi etelään asti. AO indeksin ennuste tukee myös tätä. Eikö Forecan malleissa ole tällaisesta havaintoa?

    • Kristian Roine sanoo:

      Eri mallien ratkaisut sään kehityksestä poikkeavat aina toisistaan kun ennusteissa mennään useita (yleensä yli 5) vuorokausia eteenpäin, kyseessä on aivan normaali ilmiö. Seuraamme myös GFS-mallia, ja mallien tarjoamia ratkaisuja vertaillaan jatkuvasti. Ehkäpä oleellisinta on kertoa säätilanteen ennustettavuudesta tällaisissa tilanteissa.

      Kristian Roine

    • Jukka sanoo:

      Ei tainnut AO indeksi ennustaa oikein tällä kertaa.

  2. Mika sanoo:

    Tuo pakkanen on tietyssä mielessä samantyyppinen sana kuin alennus. Ei ihme, että joskus -30% alennuksessa oleva tuote on toisessa paikassa halvempi normaalihintaisena. Siinä viilataan kuluttajaa lukulaseihin oikein kunnolla :)

  3. mitä huijausta sanoo:

    miten voi olla 15vrk sääennuste erilainen kuin 10vrk sääennuste? esim Launtai 10vrk sää Tampereella -10 ja 15 vrk sääennnuste -4 -5 astetta!?

    • Kristian Roine sanoo:

      Hei,

      10 vrk ennuste ja 15 vrk ennuste lasketaan eri hieman eri menetelmällä. 10 vrk ennuste syntyy perinteisestä tarkasta säämallista, 15 vrk ennuste taas on ns. parviennuste, jossa todennäköisin lämpötila (kysymyksessäsi se -4…-5 astetta) on 51 eri ennusteen mediaani. Periaatteessa parviennusteessa käytetään ihan samaa säänennustusmallia, sitä vain lasketaan puolet harvemmassa (epätarkemmassa) laskentahilassa, ja siten että yksi parven jäsen on ns. kontrolliennuste, ja loput 50 lasketaan muuttamalla alkutilannetta (havaintoja) hieman havaitusta. Näin saadaan aikaiseksi ennusteen luotettavuutta kuvaava ”parvi” lämpötiloja. Parviennusteesta voi lukea lisää täältä:

      http://blogi.foreca.fi/2013/09/saaennuste-15-vuorokaudelle/

      Kristian Roine

  4. Markku sanoo:

    Entäs onko silloin kaksi kertaa lämpimämpää jos lämpötila muuttuu neljästäkymmenestä pakkasasteesta neljäänkymmeneen plusasteeseen ???

    Nim. Ikuinen väittelyn aihe

    • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

      Tässä taannoin eräs insinööri kirjoitti lehdessä omalla nimellään, että keskilämpötila oli noussut 100 prosenttia hänen kotiseudullaan. Nousu oli kahdesta asteesta neljään asteeseen. Mahtoikohan olla insinööri vai ovatko vitsit sittenkin totta? Näissä prosenteissa pitää käyttää kelvineitä, mutta prosentit eivät liene mielekkäitä lämpötiloissa.

  5. Jussi sanoo:

    Ensi viikolla on tosiaan lauhtumassa, mutta vielä on ilmeisesti epäselvää, kuinka paljon. Jos esimerkiksi katsoo ilmatieteen laitoksen sivulla olevaa ennusteen mediaania, Helsingissäkin pysyttäisiin vähintään pikkuisen pakkasella koko viikon. Uusimmassa meteorologin ennusteessa lämpötila kuitenkin keinahtaisi useana päivänä hiukan plussalle ja jopa räntä- tai tihkusateita voisi tulla. Aamun ennuste menee siis parviennusteiden ylälaidassa. Aamuennusteessa viikko alkoi pakkassäässä.

    Kaikesta päätellen epävarmuutta on siis vielä ilmassa…

    • Leone sanoo:

      GFS tarjoaa edelleen paukkupakkasia lyhyen lauhtumisen jälkeen. Kyseinen malli näki suursäätilan vaihtumisen vuodenvaihteessa jo hyvissä ajoi, ennen kuin esim. Forecan ennusteissa oli siitä mitään merkkiä. Saa nähdä miten käy tällä kertaa, jälleen ennusteet alkuviikolle eroavat kuin yö ja päivä.

      • Jussi sanoo:

        Pitää paikkansa. Esimerkiksi uudelle vuodelle ennustettiin ensin +6 ja vesisadetta ja sen jälkeen plussakeliä viikoiksi eteenpäin. Miten kävi? No, sehän muistetaan.

      • Jussi sanoo:

        Kun katsoo NAO- ja AO-indeksejä, niin kummassakaaan ei ole kovin selvää positiivista poikkeamaa. Tarkoitan, että jos NAO tai AO ovat selvästi plussan puolella, lounaan ja lännen puoleiset ilmavirtaukset ovat todennäköisiä. Toisin kuin nyt, kun NAO ja AO ovat olleet jyrkästi miinuksella, ja tuulet ovat olleet mantereenpuoleisia.

  6. Opiskelija1 sanoo:

    Asiaa varmasti, mutta teksti menee näsäviisastelun puolelle. Luultavasti sata prosenttia suomalaisista sallii sanottavan ”pakkasta -30 astetta” meteorologeja ja äidinkielen opettajia lukuunottamatta. Muutenkin nämä ”miten puhutte väärin” -jutut ovat selvästi meteorologin lempiaiheita. Toki hyödyllistä korjata virheelliset tiedot, mutta rajansa kaikella.

    • Elvi Virtanen sanoo:

      Saivartelua tuollainen. Mielestäni voi hyvin sanoa, että pakkanen on -30 astetta. Puhutun kielen on oltava mahdollisimman selkeää ja mielestäni asiaa voidaan toistaa selkeyden vuoksi. Varsinkin vanhemmalta ihmiseltä menee helposti ohi asiat, jotka sanotaan ensimmäisenä sanana.

  7. Kieli-ihminen sanoo:

    Kiitos tästä tekstistä. Näiden kanssa on kielen asiantuntijakin välillä päästään pyörällä, että mitenkäs sitä pitikään sanoa ja mikä tarkoittaa mitäkin. Edelliseen kommenttiin viitaten: ei liene haittaa, jos nämä arkikeskusteluissa menevät sekaisin, mutta kyllä meteorologien ja äidinkielenopettajien lisäksi vähintään toimittajien pitäisi osata kirjoittaa ”oikein”.

    En tiedä, oliko tekstin viimeinen virke (”Lauhtuminen muuten tapahtuu…”) ihan tarkoituksella kapulainen, mutta jos nyt kuitenkin lauhtuisi eikä tapahtuisi.

  8. Mäki sanoo:

    Kiitos hyvästä pakkaskielioppi -kirjoituksesta.

    Jospa olisi vielä oppituntia keli ja sää sanoista. Itäsuomalaisena olen oppinut että voi olla esim.
    erittäin hyvä sää, mutta huono ajokeli…eli aurinkoinen sää, mutta loskaa tai pöllyävää irtolunta teillä.

    Tai vaikkapa huono sää, mutta hyvä luistelukeli jäällä.

    Länsi-Suomessa en ymmärrä ollenkaan kun keli ja sää sanaa käytetään synonyymeinä, lähinnä kai tarkoittaen säätä.

  9. Tero sanoo:

    Erittäin hyvä tämä meteorologi Roineen kirjoitus. Minunkin naamaani kiristää, kun luen mainittujen lainausten tapaisia juttuja. Voisiko tuon kirjoituksen lähettää laajana jakeluna lehti-, radio- ja TV-toimituksille?
    Olen itsekin harkinnut kirjoittaa aiheesta ainakin YLE:lle.

  10. Leone sanoo:

    GFS:n mielestä myös Etelä-Suomessa kannattaa opetella pakkaskielioppi, sillä -40 voi sen mukaan mennä puhki tässä kuussa. On kiikun kaakun yltääkö kylmä meille asti, sillä AO indeksi ei näytä uppoavan vaan on neutraali.

  11. Leone sanoo:

    Forecan käppyrätkin näyttivät juuri nostaneen todennäköisyyksiä, että Siperiasta tulee kylmiä terveisiä jossakin vaiheessa.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.