Lumihiutaleiden kauneus

Kireimmät pakkaset ovat tältä erää väistyneet ja säätyyppi on aiempaa epävakaisempi, samalla lisääntyvät liikkuviin matalapaineen keskuksiin liittyvät sateet. Lumipyryn yksittäisiä lumihiutaleita tulee katsottua harvemmin tarkasti, mutta kannattaisi; ne voivat olla valtavan kauniita. Sen kunniaksi tämänkertaisessa blogitekstissäni kirjoitan lyhyesti lumihiutaleen synnystä ja niiden moninaisista muodoista.

Lumihiutale (Kuva: Heather Katsoulls / Flickr (alkuperäistä rajattu))

Lumihiutale (Kuva: Heather Katsoulls / Flickr (alkuperäistä rajattu))

Lumihiutale syntyy, kun pilvessä oleva alijäähtynyt vesipisara kohtaa ns. jäätymisytimen eli pienenpienen kiinteän kappaleen, vaikkapa pölyhiukkasen. Vesipisara jäätyy jäätymisytimen ympärille ja alkaa pudotessaan kohti maanpintaa kerätä ympärilleen ilmankosteudesta lisää jäätä. Lumihiutaleen lopullinen muoto riippuu siitä, minkälämpöisten ja kuinka kosteiden ilmakerrosten läpi se kulkee. Tiesitkö, että lumihiutale on perusmuodoltaan veden fysikaalisten ominaisuuksien takia aina kuusisakarainen/-kulmainen?

Taulukoituna ilman lämpötilan, kosteuden ja lumihiutaleen muodon suhde näyttää seuraavalta:

Ilman lämpötilan, kosteuden ja lumihiutaleen muodon suhde (Kuva: Kenneth G. Libbrecht, www.snowcrystals.com )

Ilman lämpötilan, kosteuden ja lumihiutaleen muodon suhde (Kuva: Kenneth G. Libbrecht, www.snowcrystals.com )

 

Lumihiutaleen muoto kertoo siis paljon sen synty- ja matkaolosuhteista. Kuvan lumihiutaletyypit eivät suinkaan ole ainoat mahdolliset, lumihiutaletutkija-fyysikko Kenneth G. Libbrecht näyttää 35 lumihiutalemuototyyppiä seuraavassa kuvassa:

snowtypes4

Lumihiutaleiden 35 muototyyppiä (Kuva: Kenneth G. Libbrecht, www.snowcrystals.com )

Lisää ja tarkempaa tietoa lumihiutaleista kannattaa käydä katsomassa Kenneth G. Libbrechtin ylläpitämällä www.snowcrystals.com -sivulla, sivulta löytyy valtavan hienoja valokuvia ja lumihiutaletietoutta sekä tieteellisemmästä että kevyemmästä näkökulmasta.

Lumihiutale (Kuva: Yellowcloud / Flickr)

Lumihiutale (Kuva: Yellowcloud / Flickr)

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

6 vastausta kirjoitukseen

  1. Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

    Kiitos, Joanna, mielenkiintoisesta kirjoituksestasi. Mutta menen nyt ihan eri asiaan. Tämän päivän Ilkka- lehdessä toimittaja puhui tihentyneistä myrskyistä. Onko näin? Jostakin luin, että myrskyt ovat vähentyneet.

    • Joanna Rinne sanoo:

      Hei! Mielenkiintoinen kysymys. Asiaan on tutustunut blogitekstissään päämeteorologimme Petri Takala, hänen näkemyksensä asiasta löytyy osoitteesta http://blogi.foreca.fi/2014/09/tyynta-myrskyn-edella/ (jostakin syystä sivun linkitystoiminto ei halunnut toimia, siksi osoite kokonaisena)

      • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

        Kiitos Joanna. Käyn katsomassa.

        • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

          Enpä saanut tuota Takalan kirjoitusta auki. Olisi kyllä mielenkiintoista katsoa miten myrskymäärät ovat kehittyneet. Nehän nyt lisääntyvät ilmaston muutoksen myötä. Tilastoja vain ei löydy mistään. Ja tämän sanottua tulee vino pino tilastoja.

          • Jukka sanoo:

            Takalan kirjoitus aukeaa, kun kopioi Joannan tekstistä linkin, liittää sen selaimen osoite riville, ja poistaa linkin loppuun jostakin syystä tarttuvan #-merkillä alkavan ”roskapätkän”, niin että osoite päättyy kauttaviivaan. Näin ainakin minulla.

  2. Kari sanoo:

    Kiitos Joanna upeasta kirjoituksestasi! Taas olemme oppineet paljon uutta paljon uutta säästä .Todella nautin blogistanne.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.