Lunta vai eikö lunta, siinä pulma

Tähän aikaan joulukuuta suurinta osaa meistä kiinnostaa säässä erityisesti lumitilanteen kehitys. Tänään jo vain hiukan etelärannikosta pohjoiseen päin, Mäntsälässä, maa oli silminnäkijätietojen mukaan valkoinen, mutta esimerkiksi Helsingin keskustassa maa on lumeton kuin keskikesällä. Myönnettäköön, pari jäätynyttä lätäkköä näin jalkakäytävän reunassa matkan varrella. Tapahtuuko säässä käänteitä parempaan seuraavan viikon aikana?

Ilmamassat tiistaina 15.12. (Kuva: Joanna Rinne/Foreca)

Ilmamassat tiistaina 15.12. (Kuva: Joanna Rinne/Foreca)

Ylläolevassa kuvassa nähdään ilmamassojen tämänhetkinen tilanne: punainen viiva kuvaa erittäin summittaista mahdollisten lumisateiden rajaa. Suomi kuuluu talviseen ilmamassaan, jossa mahdolliset sateet tulevat pääosin lumena. Entä seuraavien päivien kehitys? Kurkistetaanpa perjantain tilannetta:

Ilmamassat perjantaina 18.12. (Kuva: Joanna Rinne/Foreca)

Ilmamassat perjantaina 18.12. (Kuva: Joanna Rinne/Foreca)

Pahalta näyttää, ainakin eteläisen lumentulon kannalta. Lämmin ilmamassa hivuttautuu Suomea kohti ja vesisateiden mahdollisuus kasvaa etelästä alkaen. Näyttäisikö myöhemmin paremmalta?

Ilmamassat maanantaina 21.12. (Kuva: Joanna Rinne/Foreca)

Ilmamassat maanantaina 21.12. (Kuva: Joanna Rinne/Foreca)

Ääk! Tämän hetken ennusteissa maanantain ympäristön sateiden todennäköisen olomuodon tila on vetinen jo suuressa osassa maata.

 

Maanantain ennustetta ei kannata ottaa vielä täysin varmana tietona; ilmamassaennusteet ovat varsin hyvin oikeassa muutaman päivän etukäteen, mutta viikon päässä oleva tilanne saattaa vielä muuttua tulevissa ennusteissa. Tämän hetken oletuksen mukaan ilmamassa Suomen yllä on lämpimillään juuri ensi viikon alkuviikosta, sen jälkeen tapahtuu ainakin jonkinlaista viilenemistä. Mysteeri on vielä, riittääkö viileneminen pakkasilman tuomiseen koko maahan vai kuinka säätilanne kehittyy. Jäämme seuraamaan ennusteiden suunnan kehittymistä jännityksellä.

Itselleni lumisade ei aiheuta lumenluonnin kaltaisia lisätöitä ja lumentulo toisi piristävää valoa tähän etelän tämänhetkiseen pimeyteen, siksi minun puolestani ensi viikon lumitilanne etelässä saisi mielellään näyttää vaikka tältä:

Tarpeeksi lunta? (Kuva: Nasa/Flickr)

Tarpeeksi lunta? (Kuva: Nasa/Flickr)

Mukavaa joulukuun puoliväliä ja lumen odotusta (tai lumettomuudesta nauttimista) kaikille!

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

21 vastausta kirjoitukseen

  1. Mies sanoo:

    Miksi on ”parempaa” että tulisi lunta ja kylmää? Se aiheuttaa liukastumisia…kesällä ihana keli on helteet ja talvella kovat pakkaset, mikä meitä ihmisiä vaivaa, kun se ihmiselle parhaiten sopiva olisi juuri +15 asteen paikkeilla.

    Minä olen erittäin tyytyväinen että ilmasto lämpenee, saisi todellakin pahimmat ennusteet käydä toteen että talvet lämpenisi 7 asteella suomessa, ikävä vaan että myös kesät lämpenevät ja tukalat helteet lisääntyvät.

    • Orlando sanoo:

      Esimerkiksi joulukuun normaali keskilämpötila 1980-luvulle asti oli Kaisaniemessä noin -3 astetta, kun nyt useampana vuotena peräkkäin se on jo +3 tai enemmän. Tammi- ja helmikuu ovat lämmenneet suunnilleen saman verran ( -5 -> 0 ). Käytännössä siis haaveesi on nyt jo toteutunut ja tahti vain kiihtyy entisestään.

      Talvet ovat siis lämmenneet 1980-luvulta useilla asteilla ja sen aikaiset ennustukset ilmastonmuutoksesta vähintäänkin toteutuneet. Tosin siihen ei mennyt vuosisataa, tai edes puolta vuosisataa, vaan 30 vuotta riitti.

      • Matti sanoo:

        Varma merkki vuoden lopun lähenemisestä on se, kun Orlando liittyy keskusteluun!

        Orlando, tarkistathan tilastosi ennen kuin kirjoitat niitä tänne. 2010-luvun joulukuiden keskilämpötila Kaisaniemessä on tähän menneessä noin -1,5. Toki kuluva joulukuu tulee tuota nostamaan.

        Kerropa muuten ne perkkäiset vuodet kun joulukuun keskilämpötila Kaisaniemessä on ollut +3 tai enemmän? http://ilmatieteenlaitos.fi/joulukuu Tuolta voit niitä esim, joulun pyhinä etsiä, kerro ihmeessä jos löydät!

        Lisäksi 80-luvun keskilämpötilojen ja muutamien yksittäisten vuosien keskenään vertailu on täysin absurdia. Samalla tavalla voisit poimia joulukuut 2010 ja 2012, ja osoittaa keskilämpötilan laskeneen.

    • Jane sanoo:

      Itse asiassa ihmiselle sopivin lämpötila on +27 astetta. Silloin ihminen pärjää ilman vaatteita olettaen, että ei ole koko ajan suorassa auringonpaisteessa, ei tuule tai sada kovaa.
      Ilmaston nopea lämpeneminen ei ole mikään ihana asia, sillä se lisää ilmaston ääri-ilmiöitä ja vahingoittaa ekosysteemiä. Ei tosin yllätä ihmisten vastuuttomuus, joka heijastelee monissa kommenteissa ja ilmentää sitä, että usealle ihmiselle kelpaa oikeastaan. vain se oma napa ja ”MINÄ haluan lämpimät lumettomat talvet”.

    • herra huu sanoo:

      Miksi ihmiselle parhaiten sopiva lämpötila olisi vain 15 astetta? Kylmähän siinä tulee, jos ei pue vaatetta ylleen. Koita laskea sisäilma noin viileäksi ja kokeile, miltä tuntuu. Ihannelämpötila itselleni on jossain 20-25 välillä, jolloin ei ole kylmä eikä kuuma, jos ei suorassa auringonpaisteessa ole.

  2. KooPee sanoo:

    Luulisi säätieteilijän jättävän työnsä ulkopuolelle omat käsityksensä ”paremmasta” tai ”huonommasta” säästä ja kertovan asiat sellaisenaan mitä ne ovat. Ihan vaan siksi, että sää on aina juuri se mikä luonnon tai oikeammin ilmakehän kaoottisuuden muovaamana se sattuu olemaan, eli normaalia. (ja nyt en aloita edes mistään ilmastonmuutoksesta, koska siitäkin näyttää olevan tullut uskonnonomainen hiekkalaatikkoleikki toisille).

  3. Orlando sanoo:

    Joulun säähän kiinnitetään liikaa huomiota, kun se on loppujen lopuksi vain yksi päivä muiden joukossa.

    Tänä talvena, kuten edellisinäkin, ainoa mahdollinen säätyyppi on lounaisvirtaus ja syvät matalapaineet, joiden virtaus kohti Jäämerta tulee jatkumaan helmi-maaliskuun vaihteen tienoille asti. Viileneminen on mahdollista hetkellisesti vain matalapaineiden väleissä, jotka ovat lyhyitä, muutaman päivän tai korkeintaan viikon mittaisia. Jos tällainen väli sattuu juuri joulun kohdalle, kuten kävi viime vuonna, niin mitä sitten?

  4. Juho sanoo:

    Minusta tämä Sään takaa- blogi on siksi juuri tervetullut, että meteorologit voivat vapaamuotoisemmin kirjoittaa säästä ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Jos hän täällä kirjoittaa jotain omista säämieltymyksistään, niin kuka voi sellaisesta pahoittaa mielensä?
    Hyvää joulun odotusta kaikille ja lumellista tai lumetonta joulua itse kunkin mieltymysten mukaan.

    • Timo Koski sanoo:

      Samoin, miksi vetää herneet nenään jostain blogista, kai meteorologillakin on oikeus ilmaista mielipiteensä. Ei tämä ole mitään vakavaa tiedejulkaisua(ainakaan kaikille). Joulusäät tulee ja menee, miellytti ne tai ei.

    • Henkkari sanoo:

      Samoin, mieluummin luen keskusteluosiota positiivisessa ajatusten vaihdon hengessä. Viralliset ennusteet ja kartat ynnämuut löytyvät etusivulta kyllä. Hyvää keskitalven juhlaa kaikille säämieltymyksistä riippumatta!

  5. Joanna Rinne sanoo:

    Suosikkisäät herättävät mielipiteitä moneen suuntaan! Oma suosikkilämpötilani on siinä itseisarvo 30 Celsiusasteen tuntumassa eli joko +30 tai -30 asteen paikkeilla. Molemmat Suomessa esiintyviä, mutta ainakin täällä omalla asuinalueellani etelässä harvinaisia lämpötiloja. Saattaa olla meteorologin ammattitauti – sää on kiinnostavinta, kun se tuntuu joltakin (mutta ei riko paikkoja tai ihmisiä).

    • Mies sanoo:

      ”Sää on kiinnostavinta kun se tuntuu joltain mutta ei riko paikkoja tai ihmisiä” Ja +30 tai -30 ei sitten riko ihmisiä? Kovat pakkaset eivät riko mm. astmaatikkoja?, eikä kovat helteet vanhuksia? Ilmatieteenlaitos taitaa olla kanssasi eri mieltä kun helle ja pakkasvaroitukset otettiin käyttöön muutamia vuosia sitten.

      Ja mitä tulee joulun säähän, niin ketään se ei riko oli sitten valkea tai musta joulu. Aina voi hankkia kirkkaampia lamppuja ja jos sekään ei auta niin viime kädessä vaikka lähteä joka talvi eteläiselle pallonpuoliskolle.

  6. Jussi sanoo:

    Nyt on keskustelu ohi siitä, onko jouluna valkoista vai ei. Suurimmassa osassa maata ei ole, niin lämmintä on luvassa. Ennustetut lukemat vetävät vertoja esimerkiksi jouluille 2006, 2007 ja 2011. Lapissa ja Koillismaalla sen sijaan näyttää olevan aika runsaastikin lunta ja lisää tulee. Siellä myös pakkaset pysyvät ainakin enimmäkseen.

    Joanna: mistä tämä poikkeuksellisen lämmin loppuvuosi on enimmäkseen johtunut? Ilmastonmuutoksella on näppinsä pelissä kiistatta, mutta mitkä muut ovat aiheuttaneet sen, että jo marraskuu oli poikkeuksellisen lämmin ja joulukuu on jatkunut samaa mallia?

    Ja lisäkysymys: kausiennusteissa on luvassa hyvinkin lauhaa varsinkin tammikuulle. Miten suhtaudut alkuvuotta koskeviin ennusteisiin?

    • Matti sanoo:

      Ei nyt todellakaan millään pahalla, mutta jos sinun täytyy kysyä mistä tämä lämmin säätyyppi johtuu, olet aika pihalla Suomen talvisäihin vaikuttavista tekijöistä. Samalla kirjoituksiltasi vähänee auktoriteetti aika minimiin, ainakin omissa silmissäni. Kysyä toki saa, ja on hienoa nähdä että asia kiinnostaa monia.

      Syitä joilla on vaikutusta tämänhetkiseen suursäätilaan: ENSO:n vaihe (El nino), reippaasti positiivinen NAO-indeksi (lähes +3 joulukuun alussa), AMO-syklin vaihe, lämmin itämeri (jonka syinä esim. lopuukesän NAO-indeksin negatiivisuus), Pohjoisatlantin jäätilanne, Golfvirran positio, SSW:n poissaolo, Polaaripyörteen eheys…

      Ilmastokin muuttuu, niinkuin on aina tehnyt. Yksittäisen vuoden (tai vuosikymmenen) säiden tarkastelussa kuitenkin ilmaston syyttäminen suurista muutoksista on naiivia.

      Säätyypin ja ilmaston ero tuntuu olevan monilla hukassa. Mediassahan se määritellään nykyään niin, että tavanomaista lämpimämpi sää on ilmastoa, ja tavallista kylmempi vain poikkeuksellista säätä. Heh.

      Ja todetaan loppuun vielä kertaalleen, että ilmasto muuttuu. Asiasta uutisointi vaan on tieteellisyydeltään minimaalista ja selvästi poliittista. Tämä koskee nk. alarmisteja sekä nk. denialisteja.

  7. Jussi sanoo:

    Minulla tulee mieleen tämän hetken tilanteesta vahvasti loppuvuosi 2006: silloin mitattiin toistaiseksi lämpimin joulukuu ja myös tammikuu 2007 alkoi hyvin lauhana, kunnes säätyyppi vihdoin vaihtui tammikuun lopulla. Helmikuussa iskivät sitten kunnon pakkaset ja helmikuu olikin oikeastaan ainoa talvikuukausi. Maaliskuu 2007 oli vastaavasti ennätyslämmin.

    Miten JOanna tulkiset tulevia kuukausia? Käykö niin kuin 2006-07? Kaksi edellistä talvea olivat niin ikään todella lauhoja.

    • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

      Jostain muistan lukeneeni, että ainakin tammikuun ja helmikuun lämpötilat korreloisivat?

      Muuten, kun tällä palstalla liikkuu säästä kiinnostuneita ihmisiä, voisin lukemiseksi suositella kirjailija Matti Mäkelän Sääkirjaa. Se on ilmestynyt vuonna 1998, enkä tiedä onko sitä enää saatavilla. Kirjastoissa nyt ainakin. Se on Mäkelää parhaimmillaan: terävää, humoristista ja uusia ajatuksia tuovaa.

  8. herra huu sanoo:

    Nyt voi jo melkein luvata, että eteläiseen Suomeen ei tule lunta jouluksi, tuskin edes tämän vuoden puolella. Meille lumettomuudesta nauttiville se sopii, enkä ole itse tuntenut että jotain jäisi puuttumaan, vaikka maa ei olisikaan valkoinen. Valkoisiin jouluihin on niin tottunut, että lumettomuus tuntuu jopa erityisemmältä. Olen useimpina vuosina mennyt joulun viettoon aattona rannikolta Etelä-Suomen sisämaahan, jossa lumettomat joulut olivat ennen vuotta 2006 harvinaisia. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana lumettomia jouluaattoja on ollut kuitenkin jo 2006-2007, 2013 ja hyvin todennäköisesti 2015. Turussa ja Helsingissä myös 2008 oli lumeton, eli siellä näitä tuli kolme peräkkäistä. 2011 lunta tuli muistaakseni aaton vastaisena yönä, mutta leutojen virtausten ansiosta se suli viimeistään Tapaninpäivänä pois. Rannikolla sekin vuosi oli lumeton, joten ihan etelässä alkaa jo olla fifty-sixty lumisen joulun arpomisen kanssa.

    • Matti sanoo:

      Niin, no miten nyt harvinaisuuden ottaa. Kaisaniemessä jouluina 1991-2000 yli yhden sentin lumipeite oli ainoastaan kolmena jouluna: 1993 (4cm), 1995 (12cm) ja 1996 (10 cm).

      Kolme peräkkäistä luemtonta joulu on ollut Kaisaniemen mittaushistoriassa vain kolme kertaa, 1928-1930, 1949-1951 sekä 2006-2008. Näistä jokaisesta ajanjaksosta alkoi jonkinasteinen vähälumisten joulujen jakso.

      1949-1957 välillä nähtiin kaisaniemessä kaksi valkeaa joulua.1928-1936 valkeita jouluja oli 3. Mikäli 2015 jää myös Kaisaniemessä lumettomaksi, on 2006-2015 -jakson valkeiden joulujen lukumäärä 4.

      Vastaavasti negatiivisen NAO-indeksi kultakaudella 60-luvulla nähtiin jopa 11 peräkkäistä valkeaa joulua (1961-1971) Kymmenen peräkkäisen valkean joulun rajaa ei olla Kaisaniemessä muulloin rikottu.

      • jurmu sanoo:

        Noissa Kaisaniemen lumitilastoissa on yksi mielenkiintoinen piirre väliltä 1949-1951.V.1950 on tilastojen mukaan ollut musta joulu,mutta kuitenkin talvi 1950-51 on ollut yksi kovimmista lumitalvista Kaisaniemessä ikinä,yli 90 sentin lumipeitettä ei siellä ole sen jälkeen mitattukaan.Ei edes 50 vuotta sitten,jolloin jouluna oli puolen metrin lumet.

      • herra huu sanoo:

        En tiedä Kaisaniemestä, mutta Etelä-Suomen sisämaasta en muista kuin yhden mustan joulun ennen vuotta 2006, tuo poikkeus oli 1992. Muistini ulottuu jonnekin 80-luvun lopulle, joten sitä edeltävistä jouluista en osaa sanoa. Laskennallinen todennäköisyys tuolla alueella valkoiselle joululle on ollut noin 80-90 prosenttia, mikä on vielä 90-luvulla pätenyt, mutta viime vuosina siitä on tullut yleisempää. Todennäköisyys pysyi periaatteessa samana vielä viime vuosikymmenellä vuosien 2006-2007 ansiosta, mutta jos ei jumiudutakaan kymmenlukuihin vaan tarkastellaan viimeisintä kymmenvuotisjaksoa 2006-2015 on siihen mahtunut jo kolme mustaa joulua, nyt tulee luultavasti neljäs, ja viides oli lähellä toteutua 2011.

  9. Lumettomat joulut sanoo:

    Hämeenlinnassa on vuodesta 1990 alkaneen kirjanpidon mukaan lumettomia jouluja ollut 1992, 2006, 2007, 2011,2013 ja todennäköisesti 2015.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.