Joulusäädebatti käy kiivaana tällä viikolla, kun valkean joulun kohtaloa arvuutellaan. Pisimmillään numeeriset mallit yltävät sääennusteissaan jo joulupyhien yli, mutta on syytä muistaa, että Suomen vaihtelevassa ilmastossa ja tämänhetkisessä säätyypissä yksityiskohtaisten ennusteiden tekeminen yli viiden vuorokauden päähän alkaa olla melkoista hakuammuntaa.
Joulukuun alku oli hyvin sateinen ja lauha
Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa joulukuun ensimmäisenä 10 vuorokautena sadetta on kertynyt suurimpaan osaan maata tavanomaista enemmän, maan etelä- ja keskiosassa sademäärät ovat olleet joillain mittausasemilla jopa poikkeuksellisen tai ennätyksellisen suuria. Joulukuun alku on ollut myös harvinaisen leuto Etelä- ja Keski-Suomessa, yleisesti poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan on ollut n. 5-6 astetta, pohjoisempana 3-5 astetta. Lauhaa säätä on ruokkinut vilkas matalapainetoiminta ja Atlantin myrskyradalle kuuluminen. Lisäksi Suomea ympäröivät merialueet ovat reilusti tavanomaista lämpimämpiä, ja ainakin alkavasta jäätalvesta on odotettavissa hyvin leuto. Näin lämmin meri voi viivästyttää talven tulemista rannikkoalueilla tai vaihtoehtoisesti kylmänpurkaustilanteissa tuoda suuriakin lumikertymiä.
Lunta ja kylmenevää
Tulevan viikonlopun aikana Suomeen on valumassa kylmempää, polaarista ilmamassaa. Läntisten matalapaineiden vyöry taukoaa ja jatkossa meille on saapumassa arvaamattomampia, piskuisia matalapaineita luoteen puolelta. Talvisin tarpeeksi kylmässä ilmamassassa nämä säämalleissa viattomilta näyttävät matalapaineet saattavat sulien merialueiden yllä voimistua ja räjähtää ”arktisiksi pommeiksi” eli kokoluokaltaan pieniksi, mutta verrattain voimakkaiksi matalapaineiksi, jotka voivat tuoda mantereenkin puolelle erittäin suuria lumikertymiä. Ehkä tällaisesta ei nyt ole pelkoa, mutta ensi viikon alkupuolella luoteesta Perämeren yli kohti kaakkoa suuntautuva kylmä perusvirtaus näyttäisi synnyttävän useankin pienen matalapaineen Perämeren kosteuden ja lämmön seurauksena. Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen ja itäiseen Suomeen voi pyryttää enemmänkin lunta ja mikäli muualla maassa jotain sataa, tulee sekin lumena alas. Ensi viikolla pakkanen näyttäisi pohjoisessa kiristyvän kuluneen talvikauden kovimpiin lukemiin, mahdollisesti yli 30 asteeseen saakka.
Entä joulu?
Tämän jälkeen malleissa alkaa olla hajontaa ja ennustaminen muuttuu hankalaksi. Näyttäisi kuitenkin, ettei ennen joulua ole tulossa pitkäkestoista korkeapainetta, vaan kuulumme yhä liikkuvien matalapaineiden reitille. Ennusteissa on viitteitä siitä, että matalapaineiden reitti saattaa painua hieman eteläisemmäksi, jolloin sää kylmenisi. Toisaalta vastaavia viitteitä kylmenemisestä on ollut ennusteissa jo pidemmän aikaa ja sen takia suhtaudun pitkäkestoiseen kylmenemiseen varauksella – tauko lauhoista matalapaineista saattaa jäädä tilapäiseksi. Joka tapauksessa toivoa valkoisesta joulusta on yhä maan etelä- ja keskiosassa, kaikki on kiinni ajoituksesta. Vuosi sitten näihin aikoihin näytti siltä, ettei valkeasta joulusta ole toivoakaan etelässä, mutta lumi satoi kuin satoikin maahan juuri ennen joulua. Pohjoisemmas valkean joulun voi tänä vuonna melkein jo luvata.
Tilastoja: joulun ajan lumipeite vähenemään päin
Keskimäärin sisämaassa suurin osa jouluista on valkeita: takuuvarmasti joulu on valkea aivan itärajalla ja pohjoisessa Meri-Lappia lukuun ottamatta, kun taas lounaissaaristossa vain joka toinen joulu on valkea. Pienehkön otannan perusteella 2000-luvulla valkean jouluaaton todennäköisyys on kuitenkin jonkin verran pienentynyt maan etelä- ja keskiosassa, pohjoisempana sen sijaan pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan jouluaaton keskimääräinen lumipeitteen määrä näyttäisi laskeneen tuntuvasti osassa maan etelä- ja keskiosaa.
Esimerkkeinä tässä on Helsingin (Kaisaniemi), Turun (Lentoasema + Artukainen), Jyväskylän (Lentoasema) ja Rovaniemen (Lentoasema) jouluaattolumitilastoja vuodesta 1959 lähtien. Tilastot on pilkottu kahteen 18 vuoden (1959-1977, 1978-1996) ja yhteen 17 vuoden (1997-2014) mittaiseen jaksoon. Helsingissä jouluaaton keskimääräinen lumipeitteen määrä on alentunut tasaiseen tahtiin kyseisen ajanjakson aikana, kun taas Turussa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä lumisimmat jouluaatot ovat olleet ajanjaksolla 1978-1996, mutta 2000-luvulle tultaessa jouluaattojen keskimääräinen lumen syvyys on alentunut kaikissa esimerkkikaupungeissa. Helsingissä ja Turussa lumettomia jouluaattoja on 2000-luvulla ollut kuusi, Jyväskylässä kolme (aikasemmin vain v. 1972) kappaletta. Rovaniemellä kaikkien aikojen vähälumisin jouluaatto koettiin v. 2006, jolloin lumen syvyys oli vain 5 cm.
Kyseisen kaavion trendi näyttäisi nykykäsityksen mukaan jatkuvan tulevaisuudessakin: maan etelä- ja keskiosassa joulunajan lumipeite vähennee ja lumettomien joulujen todennäköisyys kasvaa, kun taas pohjoisempana muutos on pienempi. Osassa Lappia lumipeitteen määrä saattaa jopa kasvaa, mikäli talviajan sateet lisääntyvät keskilämpötilan noustessa.
Oletko sinä huomannut muutoksia joulun ajan lumipeitteessä?
–
Foreca Twitterissä: @forecasuomi
Markus Twitterissä: @markusmanty
tilastot: Ilmatieteen laitos
Pieleen menee vuorokautta pidemmät tennustukset kaikki eri lähteistä ennustetut. Nim.merkillä kokemusta on.:)
Mikä mättää oikein niin sanotusti ennusteissanne? Talven tulosta ei niin suurta väliä olekaan. On hienoa, kun eläkeläis-mökkiläisetkin pystyvät lämmitysenergiansa verotuksen nostamisien ja eläkkeiden leikkausten jälkeen kustantamaan, kun ei ole niitä pakolaisille tarkoitettuja verovaroin lämpiminä pidettyjä asuntoja käytössä.
Tervetuloa lauha ja lumeton talvi!
No nythän nuo ennusteet näyttää varsin mukavilta. Varsinkin tuo maanantai :) toivotaan että tuo lumi pysyisi maassa. Ei siyä jouluksi mitään korkeita hankia tarvitse olla. Kuhan maa olisi vaökoinen ja sää vähän valoisampi :)
Bosse on oikeassa. Lämpöä vaan lisää tänne. Olen joka vuosi toivonut vihreää joulua mutta harvoin sellaista tänne kurjalle seudulle tulee, vaikka ihan eteläisessä Suomessa asunkin. En käsitä miksi meteorologit alkavat hehkuttaa lumentuloa marraskuussa. Sitä jauhetaan telkkarissa jokaikisessä säätiedotuksessa hysteerisesti, mutta yllättäen joulun jälkeen ei enää juurikaan vaahdota lumesta. Miksi se on niin toivottavaa jouluksi? Pitää olla johdonmukainen ja toivoa aina vain aurinkoista ja lämmintä säätä. Mitä siihen vaikuttaa jokin juhla-aika? Kuka toivoo häihinsäkään lumimyräkkää tai paukkupakkasta?
Samahan se on kesälläkin, koko ajan odotetaan, milloin ne helteet tulevat, vaikka harva niitä edes toivoo. Sää saa jostain syystä ihan liikaa huomiota mediassa. Näin on ollut varsinkin viime vuosina. En muista nuoruudestani vastaavia lööppejä.
Itse toivon kuitenkin jouluksi edes vähän lunta Etelä-Suomeen valoa ja tunnelmaa tuomaan.
Kyllä minä ainakin toivon helteitä ainakin viime kesän vesisateiden ja koleuden sijaan ja tuskin olen sentään ainoa, vaikka näitä viimasta ja sateesta pitäviä ihmeen paljon onkin :)
**vaikka näitä viimasta ja sateesta pitäviä ihmeen paljon onkin **
Tätä olen aina ihmetellyt kun omasta mielestäni parasta on yksinomaan lämpö ja aurinko. Ja kyllähän Suomesta rynnitään lomille lähinnä lämpimiin maihin. Jos pimeys ja kylmyys olisivat niin kauhean kivoja niin Grönlantiin ja Huippuvuorille olisi ruuhkaa.
Eiköhän se ole osa kansallista itsesuggestiota että pimeä ja kylmä ovat tosi haluttavia asioita; auttaa jaksamaan kun hoetaan että kivaa on kun voi käpertyä ja pohjavesivarastotkin täyttyvät :).
Samaa palvelee myös ’Lunta jouluksi’ -teema. Kun vaihtoehtona ovat läntiset matalapaineet joidenka ainoa hyvä asia on lauhempi lämpötila, niin parasta mitä voi toivoa on ripaus valoa lumen muodossa. Vaihtoehtoina siis joko pirun kylmä tai sitten lauhaa, myrskyistä ja sateista.
Blogin pitäjällä näyttäisi olevan usko erittäin vahva ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, kun hän poisti Tuon golf virran reittikommentinkin.
Voiko selvempää korrellaatiota Suomen joulun lumiin olla edes kuin toi ?
, mikään muu ei korrelloi NAO-indeksiin yhtä voimakkaasti :
http://nefsc.noaa.gov/ecosys/ecosystem-status-report/figures/pp1.png
Mutta omapa on hänen murheensa jos haluaa uskoa että CO2 on ainoa draiveri suomen jouluissa.
Linkit on tallessa sittenkin joten unohda tuo kommenti :) Mitäs markus veikkaat missä päin Suomea on tänä jouluna mustaa ja missä valkoista. Itse veikkaan että Helsinki jää ilman lunta ja Turku ja Loimaa. Mutta jo Riihimäki-Pori linjan pohjoispuolella on valkoinen joulu.
Ilmatieteen laitoksen sivulla on tilasto Kaisaniemen jouluaaton iltapäivien lumensyvyyksistä vuodesta 1911.
http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/climate/jouluaatto_hkik_1838.gif
Eipä tuossa mitään trendiä näy. Puolet ajanjakson 1911 – 2014 lumettomista jouluaatoista on esiintynyt jo vuosina 1911 – 1952.
Ja tuolla on tilastotietoa Suomen ilmaston lämpenemisestä yli 150 vuoden ajalta:
http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html
Näkyy melkoisen selkeästi lämpenevä trendi.
Näkyy selkeimmin lämpenevä trendi 1850-luvulta 1930-luvulle. Tämän jälkee suomen ilmasto kylmenee… ja lämpeni takaisin 1930-luvun tasolle 1990-luvun lopussa. Miksi haluat keskustella 1850-luvun ilmastosta, Pohjoinen Atlanti koki silloin viimeisen 500v ajalta kaikkein pisintä AMO-/Atlantic cool phase aikaa joka kesti peräti 70 vuotta :
http://la.climatologie.free.fr/amo/amo-1572-2014-english.png
Sillon ei ole ihme jos Suomessa oli kylmin ilmasto 1850-luvulla viimeisen 500v ajalta, en usko että trendi näyttäisi noin nousevaa esim. 1700-luvulta kun katsot vaikka Ruotsin Uppsalan vuosikeskilämpötiloja 1700-luvulta:
https://datamarket.com/data/set/1loo/average-monthly-temperatures-across-the-world#!ds=1loo!1n6s=2mo&display=line&f=rolling:12
Huomataan että 1800-luku oli jopa kylmempi kuin 1700-luku.
Tässä vielä avuksi NAO-indeksi talvisin 1500-luvulta lähtien :
http://la.climatologie.free.fr/nao/NAO-english.png
Ilmasto vaihtelee pidemmissä sykleissä kuin 150 vuotta täällä Skandinaviassa. Itse en tekisi 30 vuodesta tai 150 vielä lopullisia johtopäätöksiä.
Mielenkiintoinen käyrä tuo NAO. En tiedä miten se on voitu laskea, mutta jos oletetaan että se pitää paikkansa, niin tämän mukaan NAO -indeksi on juuri nyt korkeammalla kuin ikinä 500 vuoden aikana. Myös viimeiset 100 vuotta kokonaisuutena näyttää olevan silmämääräisesti positiivisempi kuin mikään muu vuosisata, siitä huolimatta että 1960-luvun tienoilla indeksissä on syvä kuoppa.
Tämä vahvistaa käsitystä siitä, että ilmaston lämpeneminen voimistaa matalapaineita ja lounaisvirtauksia meidän suunnallamme. Kuten on käynytkin viimeisten vuosikymmenien aikana.
keskiajan lämpökaudella NAO oli satoja vuosia positiivinen :
http://s3.amazonaws.com/dk-production/images/9458/large/NAO1000yrReconstruction.jpg?1351859641
JOlloin Suomessa oli vielä kuumempaa kuin nyt.
Täs vielä Orlando yks tutkimus tosta :
http://www.nature.com/ncomms/journal/v3/n6/full/ncomms1901.html
No, hohhoijaa. Tokihan Suomen ilmaston pitkänajan tarkastelussa on aina otettava huomioon Pohjois-Atlantin alueen lämpeneminen, jonka ensimmäinen vaihe alkoi jo n. vuonna 1800.
Pohjois-Atlantin edellinen syklinen lämpeneminen 1920 – 1940-luvuilla näkyy Kaisaniemen jouluaaton lumitilastossa; Vuosina 1923 – 31 oli kolmena aattona lunta, vuosina 1944 – 52 vain kahtena. Vastaavia jaksoja ei nykyisen P-Atlantin lämpimän jakson aikana ole esiintynyt. Ilmeisesti lämpeneminen on lisäämässä lumisateita joulun aikaan. Lumipeitteellä on oma roolinsa ilmaston lämpötilan tasaamisessa. Olenkin eri mieltä Markuksen kanssa etelän joulunajan tulevasta lumipeitetrendistä.
Tietenkin matalapainevyöry jatkuu koko talven helmikuun loppuun asti. Mitään muuta vaihtoehtoa tähän vuodenaikaan ei yksinkertaisesti ole. Eri mieltä olevat voivat katsoa ulos ikkunasta.
Viime talvi oli NAO-indeksin kannalta positiivisin vuoden 1950 jälkeen. Eli lounaasta tuli matalapaineita enemmän ja ne olivat syvempiä kuin koskaan ennen. Tämän vuoden marraskuu oli Kaisaniemessä historian lämpimin eikä olisi ihme, vaikka joulukuu olisi sitä myös: joka tapauksessa se tulee olemaan huippulämmin.
Tämä lämpöaalto jatkuu nyt kolmatta vuotta (keväästä 2013 lähtien) ja yltyy kaiken aikaa.