Takatalvigate

”Ilmiriita keväästä – meteorologit tukkanuottasilla”

Tämä olisi saattanut hyvin olla iltapäivälehtien otsikko vielä julkaisemattomaan juttuun siitä, kuinka meteorologit kiistelevät, onko kevät mm. etelässä ja lännessä jo alkanut.

Kaikki sai alkunsa siitä, kun jotkut onnettomat meteorologiparat (itseni mukaan lukien) ovat menneet möläyttämään mediassa sanat kevät ja takatalvi liian aikaisin! Toiset tuohtuneet meteorologit ovat sitä mieltä, että takatalvesta ja keväästä ei voida puhua ennen kuin kevät on virallisesti julistettu alkaneeksi, jonka tekee puolestaan Ilmatieteen laitos. Tämän seurauksena on asiasta käyty polemiikkia meteorologien ja myös hydrologien kesken mm. Twitterissä. Toisia on nuhdeltu esim. liiallisesta optimistisuudesta, hätäilemisestä sekä epätieteellisyydestä.

kevät_pieni

Keväinen Helsingin Kaivopuisto huhtikuun alussa vuonna 2012.

Keskilämpötila on pysytellyt plussan puolella paria päivää lukuunottamatta etelässä ja lännessa laajalti lähes 1,5 kuukautta, linnut visertävät, maanpinta on ollut jo kuukauden lumeton, siitepölykausi on alkanut, supikoirat ja siilit ovat heränneet talviuniltaan. Keväältä kuulostaa, vai mitä olette mieltä? Tilastotieteilijä ärähtää.

Terminen kevät

Kevät määritellään alkaneeksi kun vuorokauden keskilämpötilla nousee pysyvästi 0 ja +10 asteen välille. Aiemmin riitti että lämpötila pysyttelee vähintään viisi vuorokautta 0 asteen yläpuolella. Viime aikoina sääntöjä on muutettu ja vuodenaikojen määritelmä perustuu nykyään edellisten viikkojen/kuukausien aikana laskettuu lämpösummaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kevät voidaan määritellä alkaneeksi vasta viikkojen tai kuukausien päästä siitä hetkestä kun se on oikeasti alkanut. Tarpeeksi pitkä ja kylmä pakkasjakso voisi nimittäin peruuttaa kevään. Mutta eikö se juuri ole se takatalvi jos on näin pitkään ollut keväistä? Pahimmillaan kevään julistus voi näin viivästyä jopa juhannukseen asti. Mutta ketä se kevät ja takatalvi enää sitten kiinnostaa? Tämä määritystapa voi myös käytännössä estää koko takatalven esiintymisen. Hassua, eikö totta?

Keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä ajalla 1.2.-18.3.2014. Keskilämpötila on pysytellyt muutamaa päivää lukuun ottamatta plussan puolella 7.2. jälkeen.

Keskilämpötila Helsingin Kaisaniemessä ajalla 1.2.-18.3.2014. Keskilämpötila on pysytellyt muutamaa päivää lukuun ottamatta plussan puolella 7.2. jälkeen.

Todennäköisesti käykin niin, että viimeistään juhannuksena – tai ehkä jo vappuna todetaan: ”Kappas, kyllähän se kevät alkoikin etelässä virallisesti jo helmikuun alussa, ja olipa se sittenkin oikea takatalvi maaliskuussa.” Kuulostaa huvittavalta.

Myönnettäköön että kevään tarkka määrittäminen on usein perin hankalaa, etenkin ilmastonmuutoksen edetessä, jolloin pitkät poikkeavat lämpimät ja kylmät jaksot saattavat yleistyä ja talvi- sekä kevätsää vuorottelevat pitkään ennen lopullista ”kevättä”.

Ymmärrän kyllä, ja olen samaa mieltä myös siitä siitä, että asiantuntijaroolissa tulisi pitäytyä tieteellisissä faktoissa, eikä tulisi esittää ”väärää” informaatiota. Mutta koska kevään määritteleminen tuntuu olevan tieteellisesti niin hankalaa, ja myös takatalven määritelmä on vaihtunut lukuisia kertoja vuosien saatossa – herää kysymys: tarvitaanko niille todella tieteellistä pohjaa, vai riittääkö se mitä koemme ja tunnemme, jotta niistä voidaan julkisesti puhua?  Kenties vuodenaikojen määritelmät tulisi miettiä vielä kerran uudelleen? Olisiko hyvä, että esimerkiksi kevään määritelmään otettaisiin mukaan muitakin ilmiöitä(luonnon), kuin pelkkä lämpötila? Vai riittäisikö kevään alkamiseksi tarpeeksi pitkä kevätsääjakso, esim 1 kk.

Joka tapauksessa olisi kiva puhua ilmiöistä niiden vielä ollessa käsillä. Saa nähdä miten käy kesän, toivottavasti ehkä viimeistään elokuussa voimme todeta sen oikeasti alkaneen ja puhua vihdoin kesästä!

Kuvat: Aleksi Jokela

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Vuodenajat. Tagit: , , . Pysyvä linkki.

17 vastausta kirjoitukseen

  1. Hanna sanoo:

    Kaikista helpointa olisi, jos kevät, kesä, syksy ja talvi määriteltäisiin vain kuukausien mukaan. Eli joulu-helmikuu olisi talvi, maalis-toukokuu kevät, kesä-elokuu kesä ja syys-marraskuu on syksy. Sitten voitaisiin vain puhua keväisestä tai talvisesta säästä. Ei yhtään tieteellinen tapa, mutta ajatuksena tuntuu kivalta, että nyt maaliskuussa on kevät, vaikka ulkona on pakkasta. Ja minusta nyt on kevät, vaikka meteorologit vetoavat lämpösummaan. Tulppaanit ja krookukset ehtivät jo pilkistää kukkapenkistä, mustarastaan ja joutsenet kuulin, kauppoihin ovat tulleet pääsiäismunat ja narsissit, kirkas auringonpaiste herättää viikonloppuaamuina. Siis nautitaan keväästä! :)

    • Sari sanoo:

      No näin! Vuodenajat määrää kalenteri ja ”termiset” vuodenajat on sitten hifistelyä. Ja takatalvi on silloin, kun on ollut lumetonta ja sitten tulee lumi! Ei pidä tehdä yksinkertaisista asioista liian vaikeita ;)

  2. crusnik sanoo:

    Mielestäni riittää se mitä koemme ja tunnemme. Sekä kevään määritelmään otettaisiin huomioon muutakin kuin lämpötila. Kevät on monen asian summa johon vaikuttaa useampi asia. Kevät on nyt, kuten nimimerkki Hanna totesi :)

  3. Masa sanoo:

    Itse lähtisin siitä, että puhuttaisiin talviajasta joulukuu – maaliskuu, keväästä huhtikuu – toukokuu, kesästä kesäkuu – syyskuu ja syksystä lokakuu – marraskuu. Noihin väleihin mahtuu parhaiten kyseisen ajanjakson keskimääräinen sää. Tosin tänä ”talvena” jä pitkälti tuo talvisää tulematta suureen osaan maata. Toisaalta esimerkiksi ottaen huomioon Pohjois-Suomen, maaliskuu on ihan puhdas talvikuukausi tavallisesti.

  4. Timo Koski sanoo:

    Nyt on sitten kaksi asiaa ajankohtaista, joiden ratkaisu on todella vaikeaa. Kevään(yleisesti varmaan vuodenaikojen) määritelmä ja lennon MH370 kohtalo. Sillä erolla että jälkimmäinen voi selvitä joskus, ensimmäinen tuskin ikinä.

  5. Ari sanoo:

    Nimenomaan talvella noissa Ilmatieteen laitoksen määritelmissä ei välttämättä ole tolkkua ja olen toisinaan lähettänyt sähköpostiakin sinne asiasta. Esimerkiksi vuonna 2008 terminen talvi julistettiin Helsingin Kaisaniemessä alkavaksi 19.3. ja kevät runsaan viikon kuluttua eli 28.3. Tuo ilmeisesti oli sen ”talven” pisin pakkasjakso, mutta kyllä varsinaisina talvikuukausinakin oli muutaman päivän pakkasjaksoja, vaikka kaikkien kuukausien keskilämpötila olikin plussalla. Järkevintä olisi ollut myöntää, ettei termistä talvea esiintynyt sinä vuonna.

    Mutta tähän vuoteen: laskin tuon lämpösumman Kaisaniemessä alkaen päivästä 8.2.2014 ja 15.3. mennessä se kasvaa arvoon 59,0. 16.3. – 18.3. aikana on sitten ollut sitä takatalvea, mutta lämpösumma on edelleen 52,0, joten on erittäin epätodennäköistä, että se enää menisi negatiiviseksi, kun kylmä jaksokin näyttäisi päättyvän perjantaina. Kauempana etelä- ja lounaisrannikolta tilanne voi tietysti olla toinen.

    Kaisaniemessä on näköjään esiintynyt takatalvi jo 20.2. – 21.2., jos termisen kevään katsotaan alkaneen 8.2. Onkohan tuo uusi kevään alkamisen aikaisuusennätys?

    • Aleksi Jokela sanoo:

      Näin minäkin olin päässä laskeskellut ja päätellyt :) Saatttaa hyvinkin olla että tässä tapauksessa kevään alku olisi ainakin yksi varhaisimmista ellei varhaisin (jos sitä nyt mihinkään tilastoihin voidaan verrata kun näiden muuttuneiden vuodenaikojen määritelmien myötä aiemmat kevään alut eivät ole ihan yhtä vertailukelpoisia nykyisten kanssa.)

  6. Keku sanoo:

    Tuo nykyinen määritelmä, josta Aleksi kertoi voi johtaa siihen, että kevättä ei olisi ollenkaan. Jos ”talvi” kestää pitkään ja sen jälkeen lämpötilat nousevat nopeasti, lämpösummasta tulee niin korkea, että ollaan jo kesässä.

  7. Pera sanoo:

    Kevät alkoi 8.2.2014 niin yksinkertaista sen määrittäminen on ja perjantaina loppuu tämä lyhyt kylmä jakso jota ei vaikuta kevään alkuun mitään.

  8. Helena Dworeck sanoo:

    Kevät tulla keikutteli, kujan suulla kurkisteli,
    hapsiansa harjaellen, kutrejansa kuivatellen,
    tuulan tuulan tuu.

    Saako tulla, saako tulla, tuomista on paljon mulla:
    viidan virpi, tuomen tuoksu, leivon laulu, virran juoksu,
    tuulan tuulan tuu.

    Kevät tulla keikutteli, lattialla lauleskeli,
    kohta pienet päivän maille kantoi ratkiriemukkaile,
    tuulan tuulan tuu.

    Näin äitini lauleli minun pienenä ollessani :)

  9. Helena Dworeck sanoo:

    kohta pienet päivän maille SAATTOI ratkiriemukkaille

  10. Jarmo sanoo:

    Aleksi, puhutko nyt säästä Helsingissä vai Utsjoella?. Niinpä, Suomi on ”suuri” maa. Räntäsade keskisessä Suomessa vappuna ei ole mikään ihme. Jos maaliskuussa on pakkasta, niin onko se nyt mikään takatalvi? Ottakaahan nyt säätieteilijät historiankirjat kouraan ja katselkaa säätä hieman suuremmalla ”suurennuslasilla”.

    • Aleksi Jokela sanoo:

      Kirjoituksessani puhuin Etelä- ja Länsi-Suomen säästä, jonka tekstissä siis myös mainitsin. Tietenkin idässä ja pohjoisessa on edelleen talvi ja jatkuukin vielä melko tovin. Tässä on kyse siitä, että kun lämpötila on pysytellyt etelässä ja lännessä 1,5 kk ajan 95% ajasta plussan puolella, niin voidaanko puhua enää talvesta. Ja vaikka pakkassaa tavallista onkin maaliskuussa niin nyt on ollut niin poikkeuksellisen lämmintä että se pakkanen on poikkeus tässä ajanjaksossa, joka ihmistä tuntuu takatalvelta. Tulee ottaa myös huomioon että ilmaston lämmetessä kevään ajankohta koko ajan aikaistunee. 50 vuoden päästä sattaa olla ihan tavallista että kevät alkaa etelässä jo helmikuun puolella.

  11. Lars Winberg sanoo:

    Termiset vuodenajat on vähintäänkin ristiriitainen asia. Toisaalta ne määrittelevät objektiivisesti tarkat päivämäärät ja ajanjaksot, joiden avulla vuosia voi vertailla ja trendejä havaita. Tässä mielessä tuen täysin Aleksin esittämää lämpösummatarkastelua ja käytän sitä itsekin. Muussa tapauksessa mentäisiin aikalailla mutu-tuntumalla. Ja talvihan auttamattomasti päättyi etelässä 8.2. ja kevät alkoi.

    Toisaalta sattumalla on merkittävä osuus näissä termisissä kausissa, kuten Arikin toteaa. Esim. nykyään talvessa voi olla useita lyhytkestoisia pakkaskausia, joiden välissä on aina sen verran lauhaa, että pakkassumma nollaantuu. Silloin katsotaan kai talveksi pisin kylmä kausi, joka voi osua mille talvikuukaudelle tahansa. Myös jos kausien pituudet ovat lähellä toisiaan, paikkakunnalla A vaaka voi kallistua eri kaudelle kuin paikkakunnalla B. Arin mainitsema talvi 2007-2008 oli tosiaan erikoinen, kun terminen talvi alkoi Helsingissä tänään, 19.3.: http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/termtalvi_alku_200708.gif En ole tarkistanut asiaa, mutta kuvasta voi aavistella että hiukan lievempi pakkanen Helsingissä maaliskuun loppupuolella olisi siirtänyt talven alkamisen yli kuukaudella aikaisemmaksi, (ehkä jopa vuoden 2007 puolelle). Siis toisessa tapauksessa 14.2. olisi ollut talvi, toisessa ei, vaikka molemmissa tapauksissa lämpötila tuona päivänä 14.2. olisi ollut aivan sama.

    Yleisellä tasolla voidaan mielestäni kyllä maaliskuun loppupuolella puhua keväästä, tänä kuten muinakin vuosina. On kantavia keväthankia (silloin kun on) ja heikkoja kevätjäitä, vaikka keskiarvot eivät vielä olisikaan nollan yläpuolella. Sallittakoon tämä myös meteorologeille. Terminen kevät on sitten erikseen.

  12. peepee sanoo:

    Tuo ” asiantuntijaroolissa” vähän huvittaa, kun on näitä veikkauksia taas seuraillut.

    • Aleksi Jokela sanoo:

      Eivät ole veikkauksia, eikä lupauksia vaan ennusteita, jonka nimestä voi jo päätellä jos osaa :) Eivätkä ne koskaan toteudu 100% varmuudella. Esim yhden vuorokauden ennuste toteutuu nykyään n. 90 % varmuudella, 2 vrk:n ennuste n 85% tarkkuudella ja 5 vrk:n ennustekin lähes 70 % tarkkuudella. Eli käytännössä on sitä enemmän vaihtoehtoja erityyppiselle säälle mitä pidempi ennuste on. Ennuste onkin juuri tuolle todennäköisimmälle säälle. Eivät ne tietenkään voi kaikki aina toteutua. Olisikin aika hyvä jos voisimme lätkäistä karttaan jokaiselle ilmiölle toteutumisen todennäköisyyden, mutta se ei taida olla ihan mahdollista käytännössä.

      Mutta karkeasti on näin: Jos ennustetaan ”paikoin sadettta” tarkoittaa se sitä, että on n. 30 % mahdollisuus että sinun kohdallasi sataa. ”Monin paikoin sadetta” taas arviolta 70%. Kannattaa seurata siis ennusteissa kerrottuja sanamuotoja tarkoin.

      Mutta nämä pitkän ajan (monta kuukautta tai viikkoa) ennusteet ovat kyllä pikemminkin enemmän veikkauksia. Niiden toteutumisprosentti kun on kovin alhainen.

  13. Lars Winberg sanoo:

    Takatalvelle ei ole mitään virallista määritelmää. Mutta voihan siinäkin epävirallisesti lähteä lämpösummasta. Riittääkö yksi päivä miinuksella. Helsingissä, kuten Ari toteaa 20.-21.2 muodosti takatalven. Nopeasti se pakkanen nollaantui, joten nyt ollaan toisessa takatalvessa. Ja tämäkin pakkassumma tulee syötyä muutamassa päivässä. Jos myöhemmin vielä saadaan alle nollan keskiarvoja, ollaan kolmannessa takatalvessa jne.

    Miten lumi vaikuttaa takatalveen. Viime lauantaina hohkattiin kovasti takatalvesta aamusta lähtien, kun oli saatu kunnolla uutta lunta. Lämpötila meni Helsingissä ja Vantaalla nollan alapuolelle vasta illalla ekan kerran pitkään aikaan, joten takatalvi taisi alkaa vasta sunnuntaina vaikka lauantai oli lumisin päivä.