Ääriolosuhteiden talvi 2013-2014 – mistä kyse?

Briteissä tulvia, Yhdysvalloissa lumimyrskyjä – mikä yhdistävä tekijä?

Kulunut talvi tuntuu olleen jälleen kaikkea muuta kuin tavanomainen maailmalla. Ääriolosuhteita on koettu mm. Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa. Ikään kuin Yhdysvaltojen itäosan päälle olisi langetettu kirous: lumipyryjä toinen toisensa perään ja niiden perästä kovia pakkasia. Lunta ja pakkasta on koettu aina Etelä-Teksasissa, Louisianassa ja Floridassa saakka.

Keskimääräinen yksittäinen lumipyry sylkäisi 20-30 senttimetrin nietokset useisiin osavaltioihin maan koillisosassa, ja parhaimmillaan pakkanen on paukkunut New Yorkissa 25 ja Chicagossakin yli 30 asteen voimin. Niin, no eihän lumi ja pakkanen sisukasta suomalaista hetkauta, mutta näin talviset olosuhteet ovat Yhdysvaltojen eteläisimmissä osavaltioissa yhtä harvinaisia kuin vaikkapa lumi Egyptissä tai pakkanen Espanjan aurinkorannikoilla.

Briteissä talvi on ollut sateisin liki 250 vuoteen. Tammikuussa satoi keskimäärin 100-150 mm ja nämä sademäärät ovat kolminkertaisia tyypillisiin tammikuun arvoihin verrattuina. Sademääränä 150 mm ei ole mitenkään mullistava kuukausitasolla, mutta keskitalvella se aiheuttaa pohjoisilla leveysasteilla helposti ongelmia huonon haihtuvuuden ja kostean maaperän vuoksi. Kun vesi ei pääse kunnolla imeytymään eikä haihtumaan, seuraa helposti tulvia.

Voimakas ja mutkitteleva suihkuvirtaus

Ääriolosuhteista voimme syyttää yläilmakehässä liki 100 m/s puhkuvaa suihkuvirtausta, joka on kuluvana talvena ollut normaalia voimakkaampi ja mutkittelevampi. Se onkin suosinut ärhäköiden matalapaineiden ajautumista Yhdysvaltojen itärannikolta suoraan kohti Brittein saaria.

Yhdysvaltojen itäosassa on ollut suihkuvirtauksen ”kuoppa” ja sen pohjoispuoli on kuulunut kylmemmän polaarisen ilmamassan piiriin, kun taas suihkuvirtauksen eteläpuolella on ollut lämpimämpää keskileveysasteiden ilmamassaa. Ilmamassojen rajavyöhykkeellä Yhdysvaltojen itäosien päällä on päässyt kehittymään voimakkaita matalapaineita, kun Kanadan arktinen ja Golf-virran ympäristössä oleva kosteanlämmin ilmamassa ovat joutuneet törmäyskurssille. Voimakkaamman suihkuvirtauksen vuoksi matalapaineet eivät ole juurikaan ehtineet heiketä saapuessaan kohti Eurooppaa ja täten ne ovatkin iskeytyneet Brittein saarille lähes täydellä tehollaan. Suihkuvirtauksen mutkittelevuuden on kuitenkin arveltu tietyillä alueilla hidastavan matalapaineiden liikettä. Toisaalta Manner-Euroopassa oli pitkin talvea vastassa sitkeä korkeapaine, joka pysäytti matalapaineet Brittein saarten ylle.

Kuva1: Mutkikas suihkuvirtaus talvella 2013-2014 on erottanut keskileveysasteiden lämpimämmän ja pohjoisen kylmemmän ilmamassan toisistaan. Selvästi tavanomaista kylmempää on ollut laajoilla alueilla Yhdysvalloissa, kun taas Eurooppa on ollut hyvin lauha ja paikoin ennätyssateinen.

Kuva1: Mutkikas suihkuvirtaus talvella 2013-2014 on erottanut keskileveysasteiden lämpimämmän ja pohjoisen kylmemmän ilmamassan toisistaan. Selvästi tavanomaista kylmempää on ollut laajoilla alueilla Yhdysvalloissa, kun taas Eurooppa on ollut hyvin lauha ja paikoin ennätyssateinen.

Polaaripyörre 

Toinen syypää outoon talvisäähän lienee yläilmakehässä 30 km:n korkeudesta löytyvä polaaripyörre, joka on osoittanut särkymisen merkkejä nimenomaan Kanadan kohdalla ja päästänyt arktista ilmamassaa vyörymään kohti etelää. Lauhoina talvina polaaripyörre on tiivis, lähes ympyrän muotoinen pallomainen alue, joka pysyy kasassa pohjoisten napa-alueiden yllä ja pitää arktisen ilmamassan sisällään. Joinakin talvina stratosfäärin ja napa-alueiden yllättävä lämpeneminen saattaa kuitenkin aiheuttaa epäsymmetrisyyttä pyörteeseen, jolloin keskileveysasteillekin muodostuu polaaripyörteen kuoppia ja hyvin kylmää, arktista ilmamassaa pääsee valumaan etelämmäs.

Muistatteko vielä esimerkiksi hyisen pakkastalven 2009-2010? Silloin Euroopan päällä oli vastaava polaaripyörteen ”vajoama” ja kyllä muuten hytistiin!

Kuva2: Polaaripyörteen hajoaminen Yhdysvaltojen  ja Kanadan päällä selittää osittain alueen hyiset ja talviste olosuhteet. (kuva: NOAA)

Kuva2: Polaaripyörteen hajoaminen Yhdysvaltojen ja Kanadan päällä selittää osittain alueen hyiset ja talviste olosuhteet. (kuva: NOAA)

Niin ja tietysti se kolmas tekijä: ilmastonmuutos. Siihen en tällä erää ota enempää kantaa, mutta onhan ilmastonmuutoksen arveltu lisäävän sään ääriolosuhteita planeetallamme. Kuluvan talven voimistunut myrskyjen intensiteetti ja sitä kautta Britannian ennätystulvat voisivat toimia yhtenä varoittavana esimerkkinä.

Lauhaa hamaan tulevaisuuteen?

Euroopan keskuksen (ECMWF) tammikuun lopulla luotsaama kuukausiennuste helmikuulle meni nappiin: kuusta on tulossa selvästi tavanomaista lauhempi ja jonkin verran sateisempi.

Suursäätilassa ei edelleenkään näy suuria muutoksia suuntaan tai toiseen edes maaliskuulle siirryttäessä. Väliaikaiset muutaman päivän kylmenemiset ovat mahdollisia, mutta eteläisessä Suomessa muutamaa pakkasastetta kylmemmät lukemat enää tuskin tulevat kyseeseen.

Kun hiihtolomat alkavat viikonloppuna keskisessä Suomessa, on lumitilanne paikoin jopa poikkeuksellisen kehno, eikä se ainakaan parempaan päin lähiaikoina ole menossa. Etelä- ja länsirannikko lienevät lumettomia tämän viikon jälkeen, ja suojasäiden jatkuessa pidempään lumiraja alkaa hivuttautua selvemmin kohti sisämaata. Läntisessä Suomessa, mm. Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla, on jo paikoin täysin lumetonta – lumipeite on siis hävinnyt paikasta riippuen 6-8 viikkoa tavanomaista aikaisemmin!

Kovasti on myös ollut spekulointia aikaisesta keväästä. Meillä on kuitenkin vielä koko maaliskuu edessä, ja mitä vain voi tapahtua. Maaliskuuhan on tyypillisesti vielä talvikuukausi Suomessa. Tosin aikaisen kevään kannattajille ilouutisia: vähäinen lumipeite ja huono jäätalvi Itämerellä tulevat tänä vuonna helpottamaan kevään ja lämpöisien ilmavirtausten rantautumista Suomeen.

Kuva3: Jäästä eikä lumesta ollut enää tietoakaan Latvian rannikkolla Riianlahdella 17.2.

Kuva3: Jäästä eikä lumesta ollut enää tietoakaan  Riianlahdella Latviassa 17.2.

 

Kuva 1: MTV/Markus Mäntykannas

Kuva 2: NOAA: http://en.wikipedia.org/wiki/File:November2013_polar_vortex_geopotentialheight_mean_Large.jpg

Kuva3: Markus Mäntykannas

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

12 vastausta kirjoitukseen

  1. Jani sanoo:

    Kiitoksia blogikirjoituksesta
    Erikoinen talvi tosiaan ollut säiden suhteen. Monet asiat näyttävät vaikuttavan kaikkeen.
    Lumet kyllä saa kyytiä jos sää jatkuu lauhana, ja niinpä kait pitemmätkin ennusteet näyttää.. siihen jos vesisateita päälle niin kohta saa pohjois-suomesta asti hakea kunnon lumipeitettä. Tosiaan merialueetkin on laajalti sulana.
    Saapas nähdä miten on kevät edennyt kun kuukaden päästä tulen lomareissulta takaisin suomeen,
    onkohan lunta jne, mielenkiintoista… Mukavaa keväänodotusta kaikille! :)

    • Orlando sanoo:

      Viimeisen 25 vuoden aikana tämä nimenomaan on ollut se normaali säätyyppi tähän aikaan vuodesta. Erikoisia olivat talvet 2010 ja 2011 jolloin tällaista ei ollut, niiden jälkeen ollaan nyt palaamassa takaisin kohti normaalia.

  2. Olli sanoo:

    Olen itse asunut Yhdysvaltojen keskilännessä ja suomalaisen median suhtautuminen sen alueen talvisäihin on välillä hieman huvittavaa. Toki, tämä talvi on ollut tavallista kylmempi ja lumisempi, mutta ei sillä alueella sen epätavallisempi kuin muutama viime talvi Suomessa. Eli tiet kyllä aurataan hyvinkin nopeasti, taloissa on toimiva lämmitys ja muutenkaan mitään kaaosta ei ole, toisin kuin suomalainen media on välillä esittänyt. Toki monet ihmiset sielläkin valittavat jatkuvia lumitöitä ja liikenne on välillä ongelmissa mutta niinhän se kävi Helsingissäkin ;)

  3. Risto Kuittinen sanoo:

    Lauhat talvet kuten nyt

    Ole vuosia seurannut, miten lauhat talvet Suomeen tulevat, ja näyttää siltä, että keskeinen tekijä on Keski-Euroopassa vallitseva pysyvä korkeapaine. Tällöin lämmin ilma työntyy tänne Suomeen. Pystyttekö historiasta katsomaan, onko tämä havainto tosi. Toinen juttu on, miksi korkeapaine jumiutuu Keski-Eurooppaan. Löytyykö siihen selitys. Nykyään paljon ennustetaan, mutta löytyisikö joskus vastaus tapahtummiin säätilastoista. Kiitos avartavista ja tietoa lisäävistä kirjoituksistanne.

    Terveisin Risto

  4. Leone sanoo:

    Eiköhän se ole Auringon aktiivisuushuippu, joka on matalat ruoskinut liikkeelle ja tuonut suojakelit Suomeen. Alhaisen aktiivisuuden talvina jokunen vuosi sitten rikottiin pakkasputkiennätyksiä ja nyt näin. Sama homma oli 1990 -luvun alkuvuosina, kun UV -säteilyä tuli hurjasti, eipä ollut kunnon talvia ei.

    Aktiivisuuden vaikutuksesta jettiin löytyy läjäpäin tieteellistä paperia, joten ihmetellä täytyy missä säkissä suomalaiset meteorologit elävät, kun huuli pyöreänä ihmettelevät:

    http://www.atmosp.physics.utoronto.ca/SPARC/SPARC2008GA/Posters/SessionA_P64_A95_Kuroda.pdf

  5. Ville sanoo:

    On vahvaa näyttöä siitä että aurinkotuulen ajama hiukkaspresipitaatio korkeille leveysasteille voimistaa ns. Pohjois-Atlantin oskillaatiota (NAO). Hiukkasaktiviteetti saavuttaa huippunsa yleensä muutaman vuoden Auringon pilkkumaksimin jälkeen. Voimakas NAO ajaa talviaikaan lämmintä ja kosteaa ilmaa Pohjois-Eurooppaan. Seuraavina muutamina talvina on odotettavissa siis lauhaa ja lämmintä.

    http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jgrd.50518/abstract

  6. Leone sanoo:

    Ei ole aurinkotuuli ollut erikoista tänä talvena:

    http://www.solen.info/solar/images/swind.png

    Fluxi (ja siis myös UV) sen sijaan on:

    http://www.solen.info/solar/

    Nuo pomppasi Lokakuulla ja pian sen jälkeen alkoi myrskyt ja vesisateet. AO -indeksi pomppasi aktiivisuuden perässä:

    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/ao_index_mrf.shtml

    Loppusyksystä nimenomaan flareaktiivisuus oli voimakasta ja flarethan lisäävät UV:ta osaltaan. Viime talvena AO oli pääosin miinuksella kun aktiivisuus oli heikkoa.

  7. Orlando sanoo:

    Pohjoiselle pallonpuoliskolle on nykyään vakiintunut talvisin säätyyppi, jossa laajat,ja voimakkaat matalapaineet joko pysyvät paikallaan Atlantilla tai liikkuvat sieltä pohjoiseen jatkuvana virtana. Kummassakin tapauksessa lauhaa ilmaa virtaa jatkuvasti Pohjois-Eurooppaan ja pitkälle Siperiaankin asti. Tällaisia talvia oli 80-90-luvuilla jo useita, vaikka vaihtelua esiintyikin talvien sisällä sekä talvesta toiseen. 2000-luvun puolella em. säätyyppi kehittyi entistä sitkeämmäksi eivätkä monen kuukaudenkaan mittaiset matalapainejaksot talvisin olleet enää harvinaisia.

    Viime talvet olivat poikkeuksia. Talvet 2010 ja 2011 olivat säätyypiltään enimmäkseen mantereisia, eivätkä em. matalapaineet päässeet normaalille reitilleen. Suomessakin oli pitkäkestoisia pakkasjaksoja. Talvina 2012 ja 2013 lauha säätyyppi palasi, mutta jatkui vain suunnilleen puolet kummastakin talvesta: 2012 alkutalvi oli lauha ja 2013 taas talven loppupuolisko. Tänä talvena lauha säätyyppi oli vallassa jo koko talven, lukuunottamatta kolmea viikkoa tammi-helmikuussa.

    2010-2011 poikkeustilanteen jälkeen trendi on siis jälleen kohti normaalia. Sään vaihtelu on entistä vähäisempää ja myös peräkkäiset talvet muistuttavat entistä enemmän toisiaan. Todennäköistä tämän perusteella on, että seuraavaa ”kunnon talvea” tuskin nähdään Suomessa moniin vuosiin, ellei vuosikymmeniin.

    • Masa sanoo:

      Orlando ottaa varsin erikoisen näkemyksen, että merellinen ilmasto olisi yleistymässä. Itse asiassa viimeisin tutkimustieto viittaa siihen, että pohjoisen merijään väheneminen mahdollistaisi ilmanpaineen nousun napa-alueiden ympärillä ja näin mantereinen ilmastotyypin toteutumisen mahdollisuus nousisi entisestään. Missään tutkimuksissa ei ole otettu esille, että merellinen ilmastotyyppi lisääntyisi täällä päin. Ilmasto toki lämpenee, mutta missä ja miten on oma kysymyksensä.

      • Orlando sanoo:

        Tilanteen voi todeta katsomalla ulos ikkunasta. Neljään kuukauteen ei ole tuullut mistään muualta kuin lounaasta, lukuunottamatta parin viikon jaksoa tammikuussa. Viimeisen 25 vuoden aikana tällaisia väh. kuukauden pituisia jaksoja on ollut lähes joka talvi ja ne pitenevät vuosi vuodelta. Tämä on tilanne, selitettiin se sitten miten hyvänsä.

  8. Jaakko Kiskonen sanoo:

    Lumimäärän puolesta tämän talven täytyy olla poikkeuksellinen. Ainakin täällä suupohjan seudulla. Sanovat että 1990 oli erittäin lauha helmikuu. Saattoi olla mutta lunta silloin oli niin paljon että kouluilla saatiin pidettyä hiihtokilpailuja. Nyt ei ole kilpailuja pidetty, ei edes yhtä kertaa ole suksia tarvittu tänä talvena koulussa. Todella harvinaista, onko tällaista talvea ja helmikuuta ollut ”koskaan”, että ei ole pystynyt luonnonlumilla hiihtämään ? Oma muisti väittää että ei ainakaan 40 vuoteen ole moista talvea ja helmikuuta ollut.

    • Orlando sanoo:

      Tällaisia talvia on yhä useammin jo 80-luvulta lähtien ja ne yleistyvät koko ajan. Nykyään on harvinaista päinvastoin se, että talven aikana ainakin yksi kuukausi EI olisi ”harvinaisen” lämmin:

      1988-93, 1995 talvet hyvin lauhoja
      1999-2002 talvet lauhoja
      2004-2005 hyvin lauha, lukuunottamatta maaliskuuta
      2006-2007 joulukuu ja maaliskuu ennätyslauhoja
      2008 mittaushistorian lauhoin talvi
      2011 joulukuu historian toiseksi lämpimin (2006 jälkeen)
      2013-2014 hyvin lauha talvi.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.