Talven selkä taittuu pian

Jos kalenteriin on uskomista, on talvi jo yli puolivälissä – näin voisi todeta myös optimisti. Pessimistit sanovat talven vasta alkaneen, mutta realistina minun on vilkaistava tilastoja ja todettava, että talvi on suunnilleen puolivälissä. Ensi viikko on tilastollisesti talven kylmin ja tämän jälkeen suunta on väistämättä kohti kevättä.

Tammikuun sää on ollut kahtiajakoinen: alkukuu oli synkkä, harmaa ja leuto, kun taas loppukuu on näyttäytynyt upeana kontrastina alkukuun pimeydelle. Tekin lienette jo huomanneet päivän pidentymisen; esimerkiksi eteläisessä Suomessa päivä on jo puolitoista tuntia ja Lapissa peräti viitisen tuntia pidempi kuin joulukuun pimeimpinä hetkinä. Ja tästähän se tahti vain kiihtyy!

Vaikka aurinko alkaakin jo tammi-helmikuun vaihteessa hieman lämmittää, eivät lämpötilat puhu suoraviivaisesti tämän puolesta. Talven kylmin hetki ajoittuu tilastollisesti helmikuun ensimmäiselle viikolle, mikä johtuu ilmakehämme viiveestä seurata muutoksia luonnossa. Ajoittuuhan kesänkin lämpimin hetki keskimäärin reilun kuukauden päähän siitä, kun aurinko on korkeimmillaan ja sen lämmitysteho suurimmillaan. Talven kylmimmän viikon keskilämpötilat vaihtelevat lounaisrannikon -5 Pohjois-Lapin reilun -15 asteen välillä.

Selkeinä päivinä aurinko nostattaa lämpötiloja maan etelä- ja keskiosassa päivisin jo liki 10 asteella.

Vähäluminen tammikuu

Tammikuun alku oli siitä harvinainen, että lumiraja huiteli Pohjois-Karjala – Oulu -linjalla, kun tyypillisesti lunta olisi pitänyt olla koko maassa. Näin tammikuun lopullakin lunta on vuodenaikaan nähden hyvin vähän erityisesti maan keskivaiheilla. Jyväskylän mittausasemalla lunta on tänään 7 cm, ja tämä lukema on vain noin viidesosa tilastollisista normaalilukemista. Löytyypä Pohjanmaalta pari mittausasemaa, jossa lunta on niukin naukin vain muutama senttimetri. Laajalti etelärannikollakin lunta on alle puolet normaalilukemista. Ainoastaan maan pohjoisosassa lumitilastoissa ollaan lähempänä keskiarvoja. Käsivarren Lappi muodostaa poikkeuksen sääntöön: siellä lunta on tavanomaista enemmän.

Kuva 1: Lumitilanne 27.1. Huomaa etelärannikon ja Viron pohjoisrannikon raju ero!

Kuva 1: Lumitilanne 27.1. Huomaa etelärannikon ja Viron pohjoisrannikon ero.  Seuraa tuoreinta lumitilannetta Forecan sivuilta: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/snowdepth

Loppukuun kylmänpurkauksessa olisivat olleet erinomaiset olosuhteet suoranaiselle lumikaaokselle eteläisessä Suomessa, mikäli ilmavirtaus olisi koillisen sijasta hivuttautunut hieman kohti itää. Näinhän kävi mm. talvina 2009-2010 ja osittain myös seuraavana talvena. Nyrkkisääntönä olemme pitäneet, että yli 15 asteen ero Suomenlahden pintaveden ja ilmamassan lämpötilan välillä on selvä hälytyssignaali konvektiivisille (kuurottaisille) lumisateille. Viime viikolla ero oli parhaimmillaan yli 20 asteen luokkaa. Suomen etelärannikon kohdatessaan nämä lumikuurot tuppaavat vielä voimistumaan hieman, kun tapahtuu nk. rannikkokonvergenssi. Tämä ilmiö aiheutuu, kun kitka alkaa hidastaa mereltä päin saapuvaa ilmavirtausta rannikon edustalla ja kääntää sitä vastapäivään rantaviivan suuntaiseksi (esimerkiksi Suomenlahdella puhaltava kaakkoistuuli kääntyy mantereella itään päin). Prosessi aiheuttaa sen, että tietyssä aikayksikössä kapealle rantaviivalle saapuu enemmän ilmaa kuin mitä sitä ehtii siirtyä pois. Ylimääräinen ilma joutuu pakotettuun nousuliikkeeseen ja tämä lisää osaltaan lumisateiden intensiteettiä. Etelärannikko on toistaiseksi säästynyt lumikuurojonoilta, sillä ne ovat koillistuulessa ajautuneet Viron rannikolle ja siellä lunta onkin kertynyt 10-25 cm.

Kuva2: Rannikkokonvergenssin perusajaatus

Kuva2: Rannikkokonvergenssin perusajatus

Kuva3: Pienestä oli kiinni, ettei 15.-16.1. saatu etelärannikolle 10-30 cm lunta.

Kuva3: Pienestä oli kiinni, ettei 15.-16.1. saatu etelärannikolle 10-20 cm lunta.

Kohti säätyypin muutosta – lumipyry viikonlopuksi?

Tammikuun lumitilanteeseen ei ehdi enää tulla radikaalia muutosta, mutta jospa helmikuu toisikin muutoksen tullessaan. Suomi on pitkään kuulunut idän kylmän ja mantereisen korkeapaineen vaikutuspiiriin; lännen lauhemmat matalapaineet sateineen ovat liikkuneet Pohjois-Atlantilta Brittein saarten yli kohti Välimerta. Viikonloppuna korkeapaine saattaa antaa sen verran periksi, että ainakin maan etelä- ja länsiosaan saadaan ihan kunnon lumipyry. Lumikertymät ovat vielä vähän kysymysmerkin alla, mutta mallit ennakoivat selvää tuulten voimistumista ja lauhtumista kylmän viikon päätteeksi.

Mikäli lumipyry pääsee raivaamaan tiensä kylmän korkeapaineen päälle, ennakoisi tämä uutta ajanjaksoa Euroopan suursäätilanteeseen. Meillä kylmät ja selkeät päivät vaihtuisivat lähitulevaisuudessa pilvisiin, lauhoihin ja lounaistuulivoittoisiin päiviin ja lämpötilat alkaisivat hilautua jo lähelle nollaa.

Suurimpana epävarmuustekijänä säätyypin muuttumisessa näkisin yhä meidän sitkeän korkeapaineen. Se suurimmilta osin on dominoinut koko pohjoisen ja itäisen Euroopan säätä jo viimeiset pari viikkoa, enkä yhtään yllättyisi, jos tämä korkea päättäisikin lössähtää päällemme vielä pidemmäksikin aikaa. Paukkupakkaset käyvät kuitenkin perjantain jälkeen epätodennäköisiksi – pilvisyys alkaa lisääntyä ja tuulet voimistuvat, joten kylmimmät päivät lienevät ohi tiistai-perjantai -akselin jälkeen.

Ps. Jos nyt olisi kesä, olisimme jo parin viikon ajan nauttineet kunnon hellejaksosta.

Kuva1&2: Foreca/Markus Mäntykannas
Kuva3: ECMWF/Foreca

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

14 vastausta kirjoitukseen

  1. Timo Koski sanoo:

    Mukavan asiallisen informatiivinen blogikirjoitus. Mutta, mutta, yksi kohta lähes ”pilaa” koko jutun. Nimittäin kuvan 1 tekstin kohta ”raju ero”. Menee taas mielestäni jo nykyisen trendin mukaan ”liioittelun” puolelle. Jos Hankoniemellä on 12cm ja Tallinnan länsipuolella sama 12cm, on ero kaikkea muuta kuin raju. Tietenkin isompi ero on jossain Kotkan ja Johvin huitteilla, 4cm ja 23cm. Erohan on prosentteina suuri, sentteinä aika pieni ja määränähän tuo 23cm on kuitenkin aika vähän. En tiedä miten se keskimääräisiin lukemiin Eestissä suhtautuu, mutta arvelen että alakantissa ollaan. Ainakin jos koko Eestin lumimäärää katsoo: http://www.emhi.ee/index.php?ide=21,253 , ei siellä juurikaan lunta ole, samat 2…10cm pääosin kuin koko eteläinen puolisko Suomesta.

  2. Markus Mäntykannas sanoo:

    Timo, minäkään en pidä liioittelusta, mutta nähtävästi siihen olin sortunut. Pitihän se kuvateksti nyt viilata vähän neutraalimmaksi.

    Etelä- ja Keski-Virossa lumimäärät tosiaan ovat ilmeisesti harvinaisen alhaiset – yhtä vähän luntahan meillä on laajalti Etelä- ja Keski-Suomessakin. Keski-Suomen lumitilanne lienee jo poikkeuksellinen. Ainoa poikkeus, joka pistää silmään Viron tilanteessa, on kapea vyöhyke koillisrannikolla.

    • Timo Koski sanoo:

      No nyt on hyvä, minunkin, pilkunviilaajan mielestä. Olisikin mukava nähdä jossain tilastoja, kuinka poikkeuksellista on lumen vähyys juuri Keski-Suomessa ja kaakossa päin, täällä lounaassa nyt ei ihan harvinaista tämä ole kuitenkaan.

      • Markus Mäntykannas sanoo:

        Timo ja muut, perusteellisempi katsaus paikoin poikkeukselliseen lumitilanteeseen löytyy täältä: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/poikkeuksellinen-lumitilanne—paikoin-nain-vahan-lunta-viimeksi-40-vuotta-sitten/2776624

  3. Olesia sanoo:

    On harvianaista kun käsivärressa on melkein metri taas, Etelä rannikolla on muutama sentti.

  4. Jani.A sanoo:

    Mielenkiinnolla seuraan miten kauan tuo idän korkeapaine jaksaa sinnitellä ja hallita säitä myös Suomenkin osalta, oishan tuo kiva jos säät vähän vaihtelisi enemmän, itse olen aina tykännyt sellaisista säätapahtumista.
    ja kuten Markus tuossa totesi kesällä tässä suursäätilassa tosiaan oisi ”kivat” säät siis ne jotka tykkää lämpimästä
    helteisestäkin säästä. Tulvien kannalta tilanne näyttää etelä-keskisuomen osalta hyvältä kun lunta ei ole paljoa, eikä ole Pohjois-Pohjanmaallaakaan pelkoa tässä lumitilanteessa isoista tulvista, mutta enpä mene sanomaan mitään lunta ehtii tulla vielä vaikka kuinka, ja jos ei tulekkaan kevään sateet voivat äityä runsaiksi, ja järvialtaissa isoissa varsinkin vettä on runsaasti jo valmiina keväällä, ( mm: Saimaan järviallas on nousussa vieläkin )
    Kovasti on vesisvuodetkin vaihdelleet, myöskin isojen järvien osalta… Saimaakin on lähes tulvasta-kuivuuteen-taas melkein tulvaan humpannut, samoin pohjoisempanakin kuten Oulujärven osalta on ollut, säännöstelyä onkin alettu miettimään ja tarkastelemaan uudestaa näiden uusien tilanteiden osalta kuten kesätulvat,talvitulvat jotka tulevat melko lyhyessäkin ajassa nykyään. Odotellaan nyt kuitenkin mitä helmikuun säät tuo tullesaan.

  5. Kalevi Keskinarkaus sanoo:

    Talven selkä taittuu pian 28.01.2014 Markus Mäntykangas:

    Täällä Napapiirin tuntumassa talvenselkä on taittunut aina Heikin päivänä
    eli 19 tammikuuta.
    Perusteluna on ollut edellisenä kesänä tehdyt heinät karjalle.
    Jos heiniä on ollut puolet jäljellä Heikin päivänä mitä on tehty, niin tiedettiin, että
    ne riittävät seuraavaan kasvukauteen. Tämä sanonta on ollut todistettavasti
    käytössä kotikylässäni 1800-luvun puolivälistä lähtien.

  6. Katri H sanoo:

    Minä innostuin, kun löysin tekstistä maininnan siitä, että kesän lämpimimmät hetket koittavat kuukausi siitä kun aurinko on ollut ylimmillään ja talvella taas sama kylmyyden kanssa. Olen selannut nettisivuja aiheesta, mutta en löytänyt mitään, enpä tosin osannut asettaa hakusanojakaan.

    Voitko joskuks kirjoittaa enemmän tästä aiheesta?

    • Timo Koski sanoo:

      Asia on itselle tuttu, että ei siinä ollut uutta, tuon huomaa selvästi ihan vaan pitkän ajan keskiarvoja katsomalla. Itsellä on hyvässä tallessa ”Celsius sääkalenteri 86” seinäkalenteri. Siinä on hyviä tilastoja säästä, puhumattakaan hienosta meteorologien kuvasta päälikannessa ja löytyy ajankohdat mm tälle lämpötilaminimille(maksimeille ei ole, perusallakasta niitäkin voi bongailla paikkakuntien keskiarvoista). Aika selvä asia muutenkin, että meri toimii lämmön ja kylmän varastona, joten ei ole yllätys, kun Keski-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa kylmin jakso on n. 26…28.1 vaiheilla ja esim. Pohjois-Lapissa lähellä avointa Jäämerta viikkoa myöhemmin(5.2), samoin länsirannikolla ja Etelä-Suomen sisämaassa. Etelärannikon lähellä se on vielä n. viikkoa myöhemmin (10.2) ja ihan lounaassa saaristossa 15.2 jälkeen.

  7. Jussi sanoo:

    Helmikuu näyttää kaikissa ennusteissa lauhalta, niin kuin tässäkin kirjoituksessa sivuttiin. Pahimmillaan tässä käy niin, että kunnon talvi jää etelässä noin kuukauden mittaiseksi: se alkoi 10.-11.1. ja helmikuun ensimmäisellä viikolla voisi vielä olla jonkinmoisia pakkasia, mutta jo loppuviikolla heilahtaisi nollaan tai vähän plussalle. Sittenhän sateet alkaisivat etelässä tulla myös räntänä, jopa vetenä. Lumipeitteen kannaltahan se on todella huono juttu: nyt maassa ei ole montaakaan senttiä, ja lauantaina tulee pikkuisen lisää, mutta ei siinä kovin pitkää plussakautta tarvita, niin maa on taas paljas.

    Toisaalta ennustettavuus näyttää olevan aika huono jo ensi viikon alusta eteenpäin, mutta trendihän ennusteissa on ollut selvä, eli lauhaa on.

    Kuinka lauhaa helmikuuta sopii odottaa, Markus?

  8. Mika S sanoo:

    Hassua, että puhutaan jo tässä vaiheessa mitään keväästä..edes kohti..vaikka tottakai se on siellä edessäpäin:D. ollaan keskitalvessa mielestäni tällä hetkellä:). Vaikka meillä on ollut kaksi talvea tänä talvena, kun joulukuun toisen viikon ja tammikuun ekan viikon välissä oli lumeton syksy sää:). Marraskuusta joulukuun ekat puolitoista viikkoa oli aika paljon lunta, nyt tammikuussa alkaneessa toisessa talvessa” hieman vähemmän.
    Minusta muutenkin yleisesti sääjutuissa ei pitäisi puhua koko ajan talvesta ja pakkasista negatiivisena asiana ja siitä keväästä ja auringosta yms. niin ihannoiden positiivisena, koska on meitä jotka rakastavat talvea, pakkasia, pimeetä ja lunta ja myöskin sitä tietysti talvella olevaa ei kuumottavaa aurinkoa joinain päivinä:).
    Minä en usko lauhaan helmikuuhun, toivon todella kovia pakkasia..sanovat sääENNUSTEET mitä tahansa:). Eikös sitä sanota, että helmikuu on talven kylmin kuukausi..vai onko se vuosien saatossa muuttunut..minun mielestäni kuitenkaan ei.

  9. Anne Cederlöf sanoo:

    Komppaan Mika S:ää ja totean myös, että joka päivä toivon lumisia talvipäiviä tänne lounaisrannikolle. Kyllä talvea saisi olla kolme kuukautta, kuten muitakin vuodenaikoja. Nyt on ollut yhtä pitkää syksyä ja kehno talvi meille talvesta tykkääjille. Enkä minä ainakaan helteitä odota ja kaipaa! AINOA lohtuni tässä kehnossa talvessa onkin, että saattaisi tulla vaihteeksi viileämpi ja epävakaisempi kesä, mikä kallioisella tontilla asuvalle kotipuutarhurille sopisi oikein oikein hyvin. Ja minä nautin kesätekemisistä vaikkei mittari yli 20:n menisikään :)

  10. Jussi sanoo:

    Niin, kyllähän helmikuu toisinaan on talven kylmin kuukausi, mutta ei automaattisesti. Esimerkiksi viime talvena se oli talven lauhin kuukausi, maaliskuu oli huomattavasti kylmempi. Nytkin näyttää selvästi siltä, että helmikuusta tulee lauha. Tuleeko siitä kokonaisuudessaan lauha? Sitä ei tiedä, mutta ainakin selvästi olisi plussakelejä tulossa etelään ja ehkä Keski-Suomeenkin.

  11. Markus Mäntykannas sanoo:

    Tarkoitus ei ole väheksyä eikä paheksua mitään vuodenaikaamme – ne ovat uniikkeja jokainen ja nautitaan niistä! :)
    Ja tilastollisestihan keskitalvi on parhaillaan menossa, niin kuin Mika totetisitkin.

    Jussi, kuukausiennusteet eivät ole helmikuun osalta muuttuneet. Eilisen tuorein ennuste povaa yhä helmikuun jokaisesta viikosta tavanomaista lauhempia Skandinaviaan eron ollessa suurimmillaan kuun puolivälissä. Kyllähän tässä nyt säätyyppi on selkeästi muuttumassa, kun Atlantin matalapaineet pääsevät vihdoin jyräämään idän korkeapaineen tielle. Ensi viikolla taidetaan jo etelässä ja lännessä käväistä plussalla, mutta toisaalta lumipeitekin pääsee vahvistumaan koko maassa. Suojakelien jatkuessa pidempään lumipeite huvennee kyllä todennäköisimmin jossain vaiheessa etelärannikolta ja läntisestä Suomesta.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.