Pakkaset kohtuullistuivat

Kuva: andreaze / Wikimedia Commons.

Kevättalveksi kääntyvän vuodenajan ulkoilusään voi käyttää vaikka niin, että saa samalla pötyä pöytään. Kunhan jää vain kantaa. Kuva: andreaze / Wikimedia Commons.

Näinä reaalisen ansionlaskun aikoina saatiin edes lämpötilaan jokseenkin pysyvä tasokorotus. Tosin ensi viikolla mennään ainakin idässä taas vähän kylmempään päin. Niin ja Pohjois-Lapissa on ainakin vielä parinkymmenen asteen pakkasia. Talvenselän taitteen tekosia, pakkasen heikkeneminen osui Paavalin päivään.

Oleellisia sateita saamme vielä odotella, joten talvi jatkuu suuressa osassa maata vähälumisena. Kun pakkaset tulivat lauhan ja vesisateisen alkutalven päälle näinkin rajuina ja nopeasti, piti virtaavan veden monissa vesistöissä jäätyä. Ja tästähän on seurannut hyydepato-ongelma, kun vesi ei sitten yhtäkkiä enää virtaakaan vapaana.

Pahimmillaan kyse on tulvista. Ja päättelisin, että jos korkealla oleva vesi jäätyy, siis pinnastaan, ei jääpeite välttämättä kanna, jos vesi sitten laskee siellä jään alla. Jäät voivat olla pitkään petollisia. Talvikalastus sentään on saatu käyntiin, ja muikkua nousee.

Meren jäästä tulee mieleen mateen pilkkiminen, siis madekeitto tämän ajan sesonkiherkkuna. Myös maksa ja mäti maistuvat. Voisikohan siitä maksasta ennustaa… Heti huomenna metsästämään vonkaleita kalatiskiltä! Kansanperinteinen talvenselän pakkasruoka on hernekeitto, tai papusoppa, kuten ainakin lounaassa on sanottu.

 

Kuvan linkki: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Isborr.jpg

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

6 vastausta kirjoitukseen

  1. Wolgang sanoo:

    Eipä tähän muuta sanottavaa voi olla kuin, että hernesoppa pypyttää ja kalja lorittaa:))

    Sää ovat säitä eikä niistä tarvii sen suuremmin välittää. Eläkeläisellä on ruhtinaalliset olot VIELÄ Suomessa, mutta kuinka kauan, kun köyhyys on vuosikymmenet edessämme totaalisesti?:))

  2. Tieteellisyyttä sanoo:

    Forecan blogeissa on ollut liikaa tätä liirumlaarumia viime aikoina. Henkilökohtaisesti haluaisin nähdä lisää tieteellistä analyysiä suursäätilasta jne. Nyt nämä ovat menneet tarinoimiseksi joita saa lukea muualtakin netistä. Näkisin että Forecan sivuilla artikkeleiden tulisi olla enempi tieteellisiä, ja pohjustaa tulevaa suursäätilaa. Nyt artikkelit ovat jotakuinkin iltapäivälehtien tasoa. Jos nämä alkavat poikkeuksetta saavuttamaan iltapäivälehtitason, niin lopetan tämän blogin lukemisen välittömästi.

    • Kalastaja sanoo:

      Mitä sitä turhaa tieteellistä, minusta viihdyttävämpää on tämä laarumi.
      Eilen kävin kalalla, muutama tulikin. Tänään en viitti koska melkein vieläkin palelee eikä ole kala loppunut. Olisiko pakkaseet saaneet aikaan kalasille innon lähteä ruokapulaa auttamaan vaiko mikä.
      Mistä se johtuu että kaikki muut saa ahvenia ja mulle tulee aina muuta, en tiedä.

      Tylsää touhuahan se, mutta parempi kuin kotosalla istua. Lisäksi saa ruokaa. Olisi kantsinut mettästystä opetella, saisi kerralla niin ettei ihan yhtämittaa tarvii juosta, vaan myöhästä se enää kun vanhemmiten ei kehtaa.

  3. eero raunio sanoo:

    Olen ollut havaitsevinani että nyt, pakkasten alkaessa ja lämpötilan pudottua miinus kuusitoista viiva kahteenkymmeneen ilmalämpöpumppumme tuotti aluksi lämpöä ihan kivasti mutta hissuksiin sen tuotto laski. Yhdistin tän päässäni ilman kosteusprosentin putoamiseen (nyt noin 11 %). Jotenkin päähäni syntyy semmoinen kuva että ilman kosteudella on oleellista tekoa myös ihmisen kokemassa ilman lämpötilassa, ja että kuiva, mannerilmastoinen miinus kakskytviisi Ylläksellä tai kaakkoisessa Suomessa helmikuussa saattaa ollak melkein fleecepaitakeli. Ja ajatuskulkuni menee että lämpö kulkee kosteuden mukana.

  4. Meikämanne sanoo:

    Viihdyttävä juttu.

    Yritä ennustamista ahvenen selkäevästä, mateen maksasta se on niin sottaista hommaa. Osumistarkkuus
    on varmasti Ilmatieteen laitoksen luokkaa, sehän ehti jo tarjoutua perumaan termisen talven. No, sattuuhan sitä
    sääprofeetalle, kun nuo ilmat nykyisin noin ronklaavat…..

    Nuo vanhan kansan toteamukset vaikkapa Paavalilta paukahtamisesta ovat ihan käypää ”tiedettä” suursään suhteen.

    Nykyisin tärkein sanonta on: ”Ei ole vuodet veljeksiä”. Jos tämä kansanviisaus sisäistettäisiin, niin monta ”ääri-ilmiötä” asettuisi oikeisiin raameihin. Vanha kansa osasi tiivistää tilastollisen vaihtelun selittämisen neljään sanaan.
    Oli ne ennen viisaita.

  5. Mika sanoo:

    Voi olla, että pakkaset kohtuullistuivat, mutta samalla kylmän kokeminen lisääntyi tuulen ansiosta. On se jännä, miten jokin -25 voi tuntua paljon lämpimämmältä kuin -13 tuulen kera. Karmivaa, kun tuuli käy luihin ja ytimeen.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.