Lauha joulu voi olla liukas

Tässä kuurankukat ovat ikkunassa ja ihailtavissa. Tienpinnalla kuura on toista maata. Kuva: Helen Filatova / Wikimedia Commons.

Tässä kuurankukat ovat ikkunassa ja ihailtavissa. Tienpinnalla kuura on toista maata. Kuva: Helen Filatova / Wikimedia Commons.

Asuin 1980-luvun puolivälissä yhden kokonaisen vuoden Rovaniemellä. Siis myös talven. Näin keskitalven kynnyksellä, joulunaikaan, on ehkä epäajankohtaista mainita paljoa minulle liian valoisista kesäöistä, mutta myös talven muistan edelleen selvästi. Tästä kokemuksesta viimeistään tiedän, ettei minua pimeys paina. Kaamosmasennus ei helpolla  kolahda. Päin vastoin, juuri joulunajan värisävyt, jotka eivät ole niin niukkoja kuin mitä luulisi, osaavat olla siellä kaikin sanoin kuvaamattoman kauniita. Mutta yksi minua häiritsi: pakkanen. Se, mistä suomalaiset laulun sanojen mukaan tykkäävät. Ilmeisesti tykkäävät myös lumesta. Minä en, vaikka siinä suomalaisuus menisi. Ihan sama, onko joulun väri mikä; joulun valo tulee sisältä, jos on tullakseen. Niin kuin valo oikeastaan ylipäätään. Kesähelteilläkin on niin paljon pimeyttä että ihan puistattaa.

Forecan sääsivuston lumensyvyysosio havainnollistaa, kuinka käytännössä maan länsiosa aina Päijät-Hämettä ja Itä-Uuttamaata myöten on käytännössä lumeton. Eivätkä Suomessa pakkasetkaan jouluna ihmeemmin pauku, koska lauhaa tuntuu vain riittävän. Loppua  lauhalle ei vielä tieteellisen säänennustamisen mielessä näy. Vieraanamme on lauha lounaisen tuulonen.

Mutta emme jää tähän. Korviini on sattunut ihmisten puheita, joissa on ihmetelty, tai ainakin pantu erikseen merkille: vaikka lämpömittarit näyttävät useita lämpöasteita, niin tienpintapa onkin liukas. Erilaiset kelitiedotteet eivät tästä välttämättä mitään ”tiedä”, koska puhuvat usein vain pääteiden kunnosta. Pikkupakkasen tuoma liukkaus torjutaan teitä suolaamalla. Tarkoittaa pikkupakkasta tien pinnalla. Autoilijan tulisi saada jatkuvasti tosiaikaista tietoa myös tienpinnan lämpötilasta, ei ainoastaan yläpuolella olevan ilman. Tienpinta jäätyy, kun sen lämpötila on pakkasella, oli sitten yläpuolella olevassa ilmassa vaikka useita lämpöasteita.

Näin on siksi, että kun lämpöä pyrkii karkaamaan ylöspäin, avaruuteen, niin selkeässä säässä tai pilvipeitteen riittävästi rakoillessa, tai vaikka vain ohentuessa, jäähtyy ensin ja helpoiten maan tai tien pinta. Varsinkin ilman liikkuessa, eli kun tuulee lauhasti, ilman lämpötila pysyy plussalla, vaikka tienpinta jäätyy.

Tienpinta voi jäätyä, siis saada liukasta jääpeitettä, ainakin kolmella eri tavalla. Ensin tietysti niin, että ennestään märkä tai kostea tienpinta menee pakkaselle. Tässä syntyy ns. mustaa jäätä, koska jää on väritöntä ja asfaltti mustaa. Jäinen tienpinta kiiltää valoissa, mutta niin tekee jo märkä asfalttikin, joten näköhavainto voi pettää. Myös sohjo osaa toki jäätyä.

Toinen tapa tielle tulla liukkaaksi on kerryttää pinnalleen kuuraa. Lauhassa ilmassa on usein myös kosteutta, joka näkyy myös ilman kastepistelämpötilan eikä ainoastaan ns. ”tavallisen” lämpötilan korkeutena. Mitä lähempänä tuo ilman lämpötilaa alempi kastepistelämpötila on itse lämpötilaa, sen kosteampaa ilma on. Kastepistelämpötila tarkoittaa sitä lämpötilaa, mihin kyseinen ilma olisi jäähdytettävä, jotta alkaa kosteuden, siis vesihöyryn, tiivistyminen näkyvään olomuotoon. Olosuhteissa, jotka pakkasella olevan tienpinnan tapauksessa vallitsevat, vesihöyry ei tiivistykään vedeksi, vaan muuttuu suoraan kaasumaisesta kiinteään olomuotoon, jääksi. Tämän prosessin nimi on härmistyminen siinä missä nestemäiseen olomuotoon muuttuminen on tiivistymistä. Lopputuloksena muodostuu kuuraa ja vielä niin, että liukkauden loppusilaus tulee liikenteestä, tienpintaa painavista ja hiertävistä kumipyöristä.

Kolmas tapa on jäätävä vesi- tai tihkusade. Varsinainen alijäähtynyt sade on harvinaisempaa ja hyvin vaikeata ennakoida. Tämän ohella jäätävän sateen kategoriaan on ainakin käytännön työssä ja sääpalvelussa tapana istuttaa myös tilanne, missä vettä sataa pakkasella oleville tienpinnoille. Tähän siis riittää epäsuhta ilman ja tienpinnan lämpenemisen tai kylmenemisen aikataulussa.

Arvelen erityisesti kuuran olevan tämän lauhan joulunajan vitsaus. Siellä,  missä on lunta ja pakkasta, kuuranmuodostus keskitttyy paksupilvisessäkin säässä pakkasen heikkenemisen eli lämpötilan kohoamisen vaiheisiin. Kuten tiedetään, myös luminen tienpinta liukastuu lämpötilan kohotessa. Tässä siis periaatteessa riittää lämpötilan ennustaminen kokeneelle autoilijalle.

Olisi hyvä, jos kelistä tiedottaminen alkaisi sisältää myös tien käyttäjille tosiajassa päivittyvän kartan tienpinnan lämpötilasta. Näin olisi helppoa mieltää, miten lähellä tienpinnan nollaraja esimerkiksi on sekä muutoksen suunta. Jokainen voisi sitten erikseen miettiä, ajaako vaikka pää- vai sivutietä. Tai josko vaikka sinne ohjauspyörän viereen saisi ulkoilman lämpötilanäytön lisäksi vaikka radioaaltoteitse aina lähimmän tiesääaseman tiedoista tienpinnan lämpötilan. Nythän niitä näyttötauluja kyllä on, mutta harvakseltaan ja kaiketi vain pääteiden varsilla. Harva pystynee matkaamaan niin, että ajaa pelkkiä hyvin talvikunnossapidettyjä pääteitä.

Kuva: Anneli Salo / Wikimedia Commons.

Liukkaus voi vaania yllättävissäkin paikoissa. Myös itse joulupukki saa toisinaan pitää varansa, joten myöhästymisiä sattuu. Kuva: Anneli Salo / Wikimedia Commons.

Niin, ja kuka on sanonut, että vain autoilijat liukastuvat? Totta kai kaikki liukkaus ja talvikunnossapitotöiden tekemättömyys vaikuttaa myös jalankulkuun. Kuuraa tulee myös jalkakäytäville, pihoille, parkkipaikoille ja vaikka mihin. Liukkautta pitää torjua myös lauhassa säässä. Varsinkin ikäihmisen kaatuminen saattaa johtaa reisiluun murtumaan, jonka seuraukset puolestaan ovat yksi yleisimpiä kuolinsyitä iäkkäillä ihmisillä. Emme siis näpertele tässä ihan pikkuasioilla.

 

Lumensyvyys Foreca sivuilta: http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/map/snowdepth

 

Kuvien linkit:

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Ice_crystals_at_window07.jpg

http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Santa_Claus_waiting_for_a_train_IM1203.JPG

 

 

 

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

3 vastausta kirjoitukseen

  1. Jemppu sanoo:

    Hyvä juttu toisaalta ettei ole liukasta. Mutta mutta…. Niin paljon kuin jotkut sitä lunta ja pakkasta inhoavatkin, niin kyllä se kuitenkin Suomen talveen kuuluu. Tällä hetkellä näyttää tänne Turkuun jouluyöksi +6. Onko tämä nyt ihan tavallista? Tammikuun ensimmäisenäkin vielä plussaa ja tätä samaa. Mitenkä kauan tämä sama roikkuu Suomen päällä, ja onko tämä sää nyt vielä tavallisen rajoissa? Kyllä jouluna vähän outo olo on tämmösessä lokakuun alun säässä. Tammikuun alku on kuitenkin ollut yleensä sitä kylmintä aikaa jo ainakin pikkuhiljaa. Miten pitkälle kunnon talven alku täällä etelä-suomessa voi käytännössä ja teoriassa venyä???

  2. Nuubialainen sanoo:

    Viittaamasi tienpinnan lämpötilaan liittyen, helpoin tapa olisi infrapuna-anturi auton pohjassa mittamassa tienpintaa. Alunperin auton CAN- väylään liitettynä pelkkä anturi ei autonvalmistajalle maksaisi kuin alle euron. Nykyään kun etämittaavia IR-lämpömittareita laserosoittimineen saa jo muutamalla kympillä.

  3. Petja sanoo:

    Ilmahan on kyllä lämpimämpää mitä lähempänä maanpintaa ollaan, sen sijaan ihan maapinnan kohdalla lienee kylmempää talvisin koska vesi kaasuuntuu siellä, ja kaasuuntuminen jäähdyttää ympäristöä.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.