Hyvä sääpalvelu ei ole itsestäänselvyys

Sääpalvelu on kiinni myös siitä kiinnostuneesta mediasta. Kuva: Celeste Hutchins / Googlen tarkennettu kuvahaku.

Tämän kirjoituksen osa on olla havainnosta ennusteeksi -trilogiani tällä kertaa viimeinen osa. Pikku blogit jättävät kuvan isosta asiasta toki fragmentaariseksi, mutta tässä kai onkin tarkoitus, että lopulta samoja sään ja sääpalvelun teemoja valotetaan vähä vähältä ja aina pikkuisen eri näkökulmasta.  Näin voi kuitenkin vähitellen muodostua sellaista maailmankuvan laajennusta, joka lisää tietämystä ja tietoisuutta arkiympäristöstämme ja auttaa meitä parantamaan omaa ja toistemme elämänlaatua.

Ilmakehän sääjärjestelmien rakenteen ja liikkeen jatkuva ja mahdollisimman tarkka seuraaminen on siis koko ajan jatkuva ja monimuotoinen prosessi. Pohjana ovat säähavainnot, jotka tehdään kaikkialla samoilla kellonlyömillä ja samoin kriteerein ja jotka alunperin omia viestiyhteyksiä pitkin välitetään eteenpäin valtioiden rajoista välittämättä. Säätietojen vapaa liikkuvuus on siis ollut turvattu jo pitkään. Myöhemmillä havaintovälineillä kuten satelliiteilla ja tutkilla on tässä omat kehityskaarensa, ja samoin tietysti tietokoneilla, niiden laskentakapasiteetilla ja säätä ennustavilla ilmakehää jäljittelevillä numeerisilla malleilla.

Mutta eipä mennä nyt erittelemään näiden historiallista kehitystä, vaan siihen kokonaisuuteen ja maailmaan, jota nykyaikaisen sääpalvelun menestyksellisen käyttäjän on syytä tuntea.

Ei ole maailmassa mitään yhtä ja ainoaa pönttöä, joka esimerkiksi kerran päivässä tietyllä kellonlyömällä sylkäisisi ulos ennusteen, joka on sitten se ainoa ja virallinen ennuste ja johon pitää uskoa, kunnes huomenna tulee seuraava. Ei viiden päivän ennusteiden logiikkakaan niin mene, että ennuste tehtäisiin vain viiden päivän välein, vaikka näinkin on luultu ja lähdetty korpivaellukselle ja sitten ihmetelty, miten ennuste voikaan olla aina vain enemmän ja enemmän pielessä.

Noita pönttöjä onkin sitä vastoin monta, ja ne laskevat vähän eri tavalla asioita. Vain osa tietokonemalleista laskee koko maapallon ilmakehän rakennetta. Erikseen on esim. Euroopan aluetta tarkentamaan rakennettuja malleja, jotka ottavat reuna-arvonsa tällaisista eri globaalisista malleista. Suomenkin sääpalvelua ajatellen uusia laskelmia ilmekehän rakenteeksi niin täksi päiväksi kuin vaikka huomiseksi ja ylihuomiseksi saadaan useita kertoja päivässä. Kun aika kuluu, ilmakehäkin tietää ja aiempaa varmemmin, miten asettua, näin voisi sanoa, eli aina uudet ja uudet malliajot sisältävät aina uutta tietoa siitä, minne vaikkapa matalapaineet ovat tarkalleen menossa ja minkälainen sadealue Suomeen on seuraavaksi tulossa ja milloin.

Sääennusteita siis päivitetään jatkuvasti. Mutta se on vielä eri asia kuin se, miten mikin sääpalvelu siten lopulta päivittyy. Paperisten sanomalehtien sääsivujen tuoreus päiväytyy painoteknisistä syistä edelliselle päivälle, ja jos radiokanava on ostanut vain yhden tekstin luettavaksi aamuisin, jää tieto sään saman päivän myöhemmästä jatkokehityksestä luonnollisesti pois. Sääpalvelu tarvitsee median, jota on monenlaista. Internetin avulla päästään periaatteessa helposti nopeaan ja jatkuvaan päivitykseen, mutta sielläkin on eroja sen mukaan, miten eri palvelukokonaisuuksia on toteutettu. Tuntien heitot eri sääpalvelutuotteiden päivityksessä ovat vielä tavallisia.

Sääpalvelun loppukäyttäjän päässä herättää helposti ihmetystä, miten vaikkapa Forecan ”Täsmäsää”-tyyppinen ennuste vielä aamulla näytti täksi iltapäiväksi sadetta, ja sitten siinä onkin yhtäkkiä pelkkä auringon kuva. Tullaan nopeasti siihen tärkeään asiaan, että säätä pitäisi koettaa hallita ja olla siitä selvillä aina vähän suuremmassa mittakaavassa kuin mitä yhdestä malliajosta saatu sääsuureen ajallinen ja paikallinen pistearvo pystyy kertomaan. Sadealue esimerkiksi voi kuivua jollain alueella todella vähäisiksi paikallisiksi sateiksi, suorastaan muutamiksi tipoiksi tai hävitä kokonaan, eikä tietokonemalli välttämättä osaa tätä sadealuetta niin tarkasti. Eli jos ei sadakaan, kannattaa katsoa sadetutkan näytöltä (esim.  http://www.foreca.fi/Finland/Helsinki/veneilysaa/salamat ), mitä sateelle on todellisuudessa tapahtumassa eikä jäädä odottelemaan sitä ”luvattua” sadetta.

Tämä on siis vähän sama asia kuin ettei valistunut veneilijä jää vain tumput suorina ihmettelemän, jos hänen ympärillään ei tuulekaan niin kuin ennusteen mukaan piti, vaan hän esittää mielessään kysymyksen ”miksi” ja alkaa miettiä luonnontuntemuksensa valossa, mistä voi olla kyse (esim. säärintama on mennyt jo yli) ja mistä saisi lisätietoa. En uskalla sanoa, että meteorologille soittaminen kannattaa aina, mutta ainakin periaatteessa tietoa säästä on paljon saatavilla. Median aiheuttama pullonkaula voisi ratketa vaikka television omalla sääkanavalla, joskin siitäkin on helpointa tehdä vain pinnallinen. Medialukutaitoa sää vaatii kuitenkin jo nyt. Säätiedon maksimaalinen perillemeno on tärkeää haettaessa sitä kautta vaikkapa säästöjä kansantalouteen. Mutta myös se tietävän ihmisen elämänlaatu.

 

Kuvan linkki: http://www.celesteh.com/pics/September06/September06-Pages/Image6.html

 

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

5 vastausta kirjoitukseen

  1. Toinenkin Timo sanoo:

    ’Tämän kirjoituksen osa on olla havainnosta ennusteeksi -trilogiani tällä kertaa viimeinen osa.’

    Hehe, montakos osaa trilogioissasi yleensä on?

    Kyllähän tuon päivityksen on ymmärtänyt ehkä vasta näiden android-widgetien myötä. Ja sen, että jonkun meteorologin on oltava lähes aina töissä. Sitä myöden on oppinut arvostamaan myös säätieteilijöiden työtä enemmän. Ja ruvennut olemaan riippuvainen tuosta informaatiosta myös. Toisaalta ajantasainen tieto aiheesta kuin aiheesta helpottaa elämistä ja laittaa ihmettelemään, miten ennen pärjättiin. Säätäkin arveltiin monen päivän päähän luonnon merkeistä ja eihän niitä aina osannut oikein lukea. Hyvä näin.

  2. Wolfgang sanoo:

    Hyvän sään palvelu Jyväskylän ympäristöön petti taas kerran pahasti. Joka tuutisti perjantaista asti ennusteltiin runsaita sateita maanantaiksi.
    Sateet kuivuivat kauniiksi poutapäiväksi ja usko hyvään sääpalveluun samoin:))

  3. Petteri sanoo:

    Mikä ihme on ”hyvä sääpalvelu” mistä Juha kirjoittaa? En ikänä ole päässyt nauttimaan hyvästä enkä huonosta sääpalvelusta, hyvästä ja huonosta säästä ja onnistuneista tai epäonnistuneista ennusteista kyllä. Tossa sääpalvssa on kyllä hyvä idea, eikun toimeksi ja pystyyn. Siitä voisi hyötyä monet ja rikastumiseenkin olisi mahdollisuudet, nythän esim Yhdysvaltain maissi ja soija mm. satonäkymät ovat surkeat nimenomaan huonojen säiden vuoksi. Tämänkin kykenisi ”hyvä sääpalvelu” hoitamaan.

  4. Cira sanoo:

    Eikös sääennusteet mene niin että ennusteet tehdään erilaisin matemaattisin mallinnuksin ja niistä sitten valitaan todennäköisin??

    • Wolfgang sanoo:

      Näin juuri ennusteet nykyään laaditaan. Koneet heittävät muutaman mahdollisuuden ja ”säätieteilijä” arvaa tai valitsee jonkin mielensä ja harkintansa mukaan.
      Sitten seuraavan ennusteen yhteydessä ainakin televisiossa puolet ajasta menee jo eletyn ja koetun sään kertomiseen. Tää tätä nykyään:))

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.