Minun uuden vuoden lupaukseni on oppia tänä vuonna paremmaksi meteorologiksi. Olen aloittanut lukemalla. Ensin luin muutaman kevytlukuisen sääopin. Hyvää muistin virkistystä, ja kertaus on opintojen äiti. Tänään tartuin dynaamisen meteorologian raamattuun. James R. Holtonin An Introduction to Dynamic Meteorology, 2004. Se on perusteos, joka lyötyy jokaisen meteorologin hyllystä.
Aloitin alusta. Muistin heti, että kirjaa ei ole tarkoitettu heikkohermoisille. Lyhyen johdannon jälkeen mennään suoraan asiaan. ”The motions of the atmosphere are governed by the fundamental laws of conservation of mass, momentum and energy…” Sitten alkaa fysiikka: paine-erovoima, gravitaatiovoima ja viskoosivoima. Toisistaan eroavien paineiden välillä vaikuttaa paine-erovoima. Kappaleet vaikuttavat toisiinsa gravitaatiovoimalla. Viskoosivoima syntyy virtaavan aineen sisäisestä kitkasta. Peruskauraa.
Seuraavan luvun otsikko on Noninertial reference frames and ”apparent” forces eli Ei-inertiaaliset koordinaatistot ja näennäisvoimat. Kuulostaa pahemmalta kuin on, joten minä luovutan. Tai siis jatkan tästä ensi kerralla.
Vaikka Liisa sanoikin, että meteorologiassa on vähemmän fysiikkaa kuin monessa muussa fysiikan suuntautumisvaihtoehdossa, niin kyllä sitä tässäkin riittää. Haasteellisuudestaan huolimatta, suosittelen Holttonia kaikille fysiikasta pitäville ja meteorologiasta kiinnostuneille.
Onko meteorlogialla ja fysiikalla mitään yhteisiä asioita säähän liittyen?
fijt3E , [url=http://nizhybxxugxx.com/]nizhybxxugxx[/url], [link=http://oebccsucukow.com/]oebccsucukow[/link], http://jtgrigsrgeac.com/
Onko fysiikalla jotain tekemistä sen kanssa, että uskalletaan antaa ennustuksia niinkin kauas kuin kymmenen päivän päähän, vaikka samalla painotetaan sitä ettei noin kauas annettuihin ennustuksiin kannata luottaa? Tuntuu erikoiselta, että nytkin nuo viikon päähän osuvat ennusteet heittelehtivät toistakymmentä astetta joka päivä kun niitä katsoo. Välillä näkyy plussakelejä ja seuraavalla kerralla kymmenen astetta pakkasta…
Tuli vain taas mieleen…
Miksi kostea kylmä helsingissä tuntuu kylmemmältä kuin kuiva kylmä sisämaassa?
Kun asuu rannikolla tuulee niin se tuntuu kostealta se ilma varmaankin. :)
Ei ensinkäään turha uudenvuoden lupaus. Vaikka nykyään esimerkiksi teknisessä suunnittelussa ja myös meteorologin työssä laskentaan perustuvat työt hoidetaankin tietokoneilla, on perusasioiden hallinta ensiarvoisen täkeää. Olen itsekin monesti aloittanut oman alani oppikirjojen lukemisen ja todennut: ”Minä luovutan. Tai siis jatkan tästä ensi kerralla:)” Kertaus on opintojen äiti.
Luin joskus teini-ikäisenä erään sääkirjan (Artturi Similä ja Bengt Thorslund: Purjehtijan sääopas). Ko. kirja on kirjoitettu helppotajuisesti ja käytännönläheisesti Opin jo aika nuorena tulkitsemaan säätiedotuksia paremmin. Ja lyhyellä ajalla jopa hieman ennustamaan taivaalle katsomalla.
Olipas hienoa, kun luonnontieteilijä uskaltaa suositella jotain alansa perusteosta kiinnostuneille. Kiitos.
Kertaaminen on minustakin hyödyllistä ja hauskaa. Itse jätän differentiaaliyhtälöiden kanssa nablaamisen muille, ja siirryn ilman syyllisyydentuntoa seuraavaan tekstiosioon. Onneksi symbolisen laskennan tietokoneohjelmat sisältävät nykyisin eri alojen perusyhtälöt ja osaavat laskea sekä ”kirjaimilla” että ”numeroilla”, jos vain ymmärtää ongelman ja osaa valita ne oikeat kirjaimet ja antaa oikeat numerot….