Eilen erään sanomalehden toimittaja soitti Forecan meteorologille, siis sattumoisin minulle, ja esitti heti kättelyssä kutakuinkin seuraavan kysymyksen: ”Onko mahdollista, että Suomessa saadaan huomenna rankkasateita…” ja samaan syssyyn kaivettiin esille mahdolliset tulvat ja ties mitkä. Kysymyksestä saattoi taas kerran heti päätellä, minkä sisältöistä sääjuttua oltiin tekemässä. Piti vain saada meteorologi vastaamaan: ”Kyllä se on mahdollista”.
Mutta enpä mennyt tähän lankaan, vaan totesin mm., että kuurosateita on odotettavissa siellä ja siellä ja että kuuroille ylipäätään on tyypillistä, että sademäärät voivat vaihdella suuresti ja että jokin pilvi voi toki kasvaa niin voimakkaaksi, että rankkojakin sateita voi tulla, muttei se tässä tilanteessa ole mitenkään erityisen luultavaa tai korostettavaa, ellei sitten ruveta joka kerta ikään kuin varmistelemaan ennustetta luettelemalla kaikki se, mikä tarkkaan ottaen on mahdollista.
Otin kantaa myös tulva-sanan käyttöön: mielestäni tulva tarkoittaa vähän isompaa juttua kuin sitä, että asfalttipinnalla, esim. katuja pitkin, vedet valuvat paikalliseen laaksopaikkaan, ja sitten kun viemäri ei ehdi vetää kaikkea vettä sitä mukaa kuin sitä paikalle virtaa, syntyy tietysti isokin lätäkkö.
Verbinä tulviminen voi olla vaikka sitä, että ”vesi tulvii kellareihin”. Mutta onko tuollainen hetkellinen ja hyvin paikallinen ilmiö tulva, koska tulva tarvitaan terminä myös ihan muuhun käyttöön?
Rankkasade voidaan niin ikään määritellä – miten halutaan. Ilmatieteen laitoksen nettisivuilta selviää, että piirtävien sademittareiden mittausten avulla on tilastollisin menetelmin päädytty pitämään suomalaisena rankkasateen alarajana sateen intensiteettiä 7 mm/h. Huomaa: tilastollisesti! Samalla siis varmistetaan, että Suomessa on tilastollisesti tietty määrä rankkasateita. No mutta, siis tuo vähintään 7 milliä pitää sataa yhdessä tunnissa, eikä niin, että kun ”Uudellamaalla on satanut yön aikana yli 25 millimetriä vettä”, aletaan viitata rankkasateeseen. Ja ”Uudellamaalla” tuskin satoi tuota 25 milliä sillä perusteella, että tuo määrä mitattiin yhdellä tai kahdella havaintoasemalla. Hurjaa yleistystä ja huitaisua!
No, jotta tästä tulee draamaa, huomaan siis tämän päivän kyseisestä lehdestä, että kas, kun minulta ei tärpännyt, niin sieltä lehdestä on soitett Ilmatieteen laitokselle ja todennäköisesti asitetty aivan sama, etukäteen paperille kirjoitettu kysymys. Tai sitten on vain käytetty suoraan viralllisten varoitusten sanamuotoja, joiden mukaan vettä VOI sataa tietyllä alueella yli 20 mm tunnissa.
Lopputulema: ”Tänään luvassa rajuja rankkasateita” ja ”Rankkasateita luvassa etelään ja kaakkoon”.
Uudet sadevaroitukset poikivat pelkkiä lööppejä, ja joutuukin pakosti miettimään, että onko se vain tarkoituskin, jotta saadaan näyttämään siltä, että ilmasto on jotenkin vaarallisella tavalla muuttunut. Niin muuttunut, että rankkasateetkin alkavat olla elokuussa jo yleisiä.
”Sateet voivat aiheuttaa tulvimista kellareissa tai kaduilla ja haitata tieliikennettä.” Onko tämä todella tarpeellista sanoa?
Hyvä kirjoitus! Sään uutisointi on tosiaankin paisunut lähiaikoina ylimittoihin. Tuntuu, että mikään säätila ei ole enää lööppien mukaan ns. normaali.
Oikein hyvää tekstiä! Varsin informatiivista ja kiinnostavaa.
Syy katastrofihakuiseen sääuutisointiin on yksinkertainen: molemmat iltapäivälehdet ovat pitkällä aikavälillä menettäneet jatkuvasti lukijoitaan. SWOT-analyysein ja muilla menetelmillä ne hakevat myyntiä tunkeutuen mahdollisimman tehokkaasti keskivertoihmisen aivoihin. Sää on nyt valikoitunut yhdeksi tunkeutumistavaksi. Syntyy kuva elämästä, joka on sääkaaoksesta toiseen rämpimistä, josta ihminen ei voi selvitä ostamatta kyseisiä lehtiä ja lukemalla, mikä kauhusää huomenna uhkaa.
Tässä ilmiössä on konkreettinen esimerkki siitä, miten media voi tyhmentää ihmisiä. Ainoa toivo on nyt, että ihmiset olisivat niin viisaita, että jättäisivät nämä paniikkilehdet ostamatta.
UtygQZ , [url=http://apmnovxomnyi.com/]apmnovxomnyi[/url], [link=http://fpirukmgyyem.com/]fpirukmgyyem[/link], http://eojcthqkrgmi.com/
Sopivasti Iltasanomien etusivun isoin lööppi tänään:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/25-astetta-monta-paivaa—helle-tulee-taas/art-1288406832484.html
Vai onko taas kyse siitä, että kaikki mitä ei voida itse hallita, on kamalaa ja outoa. Jos ei voi sipsutella pikkukengissä kuivalla kadulla, on rankkasade. Maalla asujana olen tyytyväinen, jos yön aikana sataa 25 milliä, se voi olla vielä aika rauhallista sadetta.
Näitä ”rankkasateita ja tulvia” on kai aina ollut ja on sen verran usein, että luulisi ihmisten jo oppivan, ettei kellari ole arvokkaan tavaran säilytyspaikka. Mutta aina vain tulee isoja ja korvaamattomiakin vahinkoja, kun vesi menee kellareihin. Osasyy kaupunkien tulviin on tietysti se asvaltti, joka estää sateen imeytymisen luontevasti maaperään.
Ihan varmasti media ja toimittajat ovat tosiaan saaneet aikaan harhaluulon, että ilmasto on jotenkin muuttumassa.
Kivasti ja asiaankäyvästi kirjoitettu, muilta osin.
Nokkelaa.
Kivasti ja asiaankäyvästi kirjoitettu, muilta osin.
On tarpeen kertoa pienistä lätäköistä… vaikka useammin kuin joka kerta.
Lintukin kertoo niin kauan lätäkössä räpeltäen joka sateen tulosta lähelläni kunnes opin vastaamaan linnulle että tiedän sateen saapuvan ja lintu tietää minun tietävän.
Teillä on älyä kun vain jaksaisitte huomata kuin paljon meitä kiinnostaa teidän tiedon määrä… se on sellasta tykkäämistä ja arvostamistakin… joten älä suutu vaan jaksa kertoa kaikki lätäköt.
> “Sateet voivat aiheuttaa tulvimista kellareissa tai kaduilla ja haitata tieliikennettä.” Onko tämä todella tarpeellista sanoa?
Sateet voivat aiheuttaa myös vaatteiden kastumista, mikäli uskaltautuu menemään ulos!
Hauska teksti! Itseä myös jo pitkään ärsyttänyt lehtien jatkuva vouhotus säätiloista.
”Ensi viikolla helle!”, miten ne jaksavat? Ihan oikeasti vuoden aikana on ehkä 2 kertaa
sellaista säätä, että siitä nyt kissankorkuisin kirjaimin pitäisi mainita. Mutta nytkin,
kun muistelen esimerkiksi Italehden ja Iltasanomien tätä kesää, niin tuntuu siltä, että
niiden toimittajien mielestä 2 päivää oli normaaleja ja muuten oli aina joku hirmuhellle
tai hirmumyrsky… tai muuten vain hyvin erikoinen sää. Mun mielestä kesä oli säätilojen
osalta ihan samanlainen kuin about aina ennenkin. Jossain oli hiukan kuumempi
jossain hiukan kylmempi. Ei mitään ns. maininnan arvoista.
Saisivat jättää tosiaan nuo liioittelevat adjektiivit pois niistä uutisoinneista ja jättäsivät
ammattilaisille säätilojen luokittelut.
Olen kyllä samaa mieltä kuin kirjoittaja ja useimmat kommentit mutta toisaaltahenkilökohtisesti ärsyttää melkein enemmän ympäripyöreät povaukset. Väilillä sääennustukset ovat luokkaa ”voi olla että sataa mutta voi olla että paistaa” joka ei sitten taas kerro mitään eikä mielestäni hyödytä ketään. Jos sille linjalle mennään niin voidaan laittaa automaattisesti sama ennuste joka päivälle ja lopettaa säiden ennustelu kokonaan. Säästyisi ainakin meteorologien palkat.
Juhalle kiitos hyvästä kirjoituksesta.
Migulille kommenttina seuraava: Suomen sijoittuminen polaari-ilmaston reunalle johtaa siihen, että tietyissä tilanteissa ”varma” sään ennustaminen on erittäin vaikeaa, jolloin meteorologi toimii minusta fiksusti, jos ei edes yritä antaa varmaa ennustetta. Viime perjantaina ei pitänyt enää illalla tulla sadekuuroja Keski-Uudellamaalla, mutta niin vain tuli. Juhalla on tähän liittyen varmasti parempaa osaamista kuin minulla, mutta uskoisin sen johtuneen siitä, että kuurot ”saivat voimansa” lämpimästä merestä ja siirtyivät sitten ilmavirtausten mukana mantereelle. Ilmakehämallit eivät kykene ottamaan huomioon tällä hetkellä sellaisia tekijöitä ”varmasti”.
Tämä oli tosi aiheellinen kirjoitus! Olen toimittaja ja minua todella kismittää tuo asiantuntematon kirjoittelu ja tarkoitushakuinen otsikointi. Se varmasti alentaa koko ammattikunnan arvostusta, kun sääasioihin perehtymätönkin tuntee itsensä jutun luettuaan huijatuksi. Tai ainakin tuntee, että hänen älykkyyttään aliarvioidaan.
Aivan aluksi pienenä pointtina se, että tuskin nykytutkimuksen valossa on enää kiistanaihetta siitä, onko ilmasto lämpenemässä ja onko ihmisen toiminnalla siihen osaa. Minusta siitä on selvät näytöt.
Sen ymmärtää, ettei päivystävä meteorologi uskalla päivittäisessä työssään lähteä spekuloimaan, missä määrin tietty lyhyempi- tai pitempiaikainen sääilmiö on ilmastonmuutoksen ansiota. Pääsääntöhän on, että ilmastonmuutos voimistaa ja yleistää poikkeuksellisia sääilmiöitä. Siis tiettyä yksittäistä hellejaksoa ei voi laittaa sen piikkiin, mutta niiden yleistymisen voi.
Ilmatieteen laitoksen tilastoistakin näkyy esimerkiksi selvästi, että kymmenen viime vuoden aikana on ollut Suomessa enenevässä määrin hellekesiä: 2002, 2003, 2006, 2010, 2011… Osassa kesistä helteet kestivät käytännössä koko suven, kuten 2002 ja 2006, osassa (kuten 2003 ja 2010) vain osan kesästä, mutta olivat sitäkin voimakkaampia.
Mitä tulee vielä uutisointiin: iltapäivälehdillä on tosiaan pakonomainen tarve saada sääotsikko monta kertaa viikossa. Yksi syy tähän on kilpailu lukijoista, toinen se, että uutisia on saatava nettiin pitkin päivää ja sitä myötä uutiskynnys madaltuu, ja kolmanneksi sää on aiheena niin pop, että se myy.
Vielä yksi huomio: jutuista paistaa myös asiantuntemattomuus. Toimittajat taivastelevat, jos lämpötila tippuu alle 20 asteen, vaikka se on Suomen kesässä tavanomaisempaa kuin helle. Jokainen kesämatala aiheuttaa tulvan tai vaarallisen ukkosmyrskyn, ja talvella jokaista lumisadetta seuraa kolarisuma ja lumikaaos. Talvella on heti ennätyspakkanen, jos on alle -5 C.
Hivenen lisäyksenä vielä omaani, anteeksi vain… Otsikkokilpailu aiheuttaa tosiaan melko absurdejakin otsikoita. Kuukausi sitten Iltalehti lööppäsi: ”Ilmatieteen laitos varoittaa erikoisesta säästä: Hellettä ja ukkospuuskia!” Todella erikoista säätä tosiaan!
Muutama viikko myöhemmin ilma taisi tilapäisesti viilentyä pariinkymmeneen asteeseen tai jopa sen alle. Valehtelematta toinen iltapäivälehti kysyi nettigallupissaan: joko kaipaat kesää takaisin?
ERITTÄIN AJANKOHTAINEN AIHE.
Ennen uutisia olivat asiat, jotka olivat tapahtuneet. Nyt uutisia ovat tapahtumat, jotka saattavat ehkä tapahtua.
Media elää peloilla.