Skandinavian korkeapaine on tuonut Suomeen helteistä ilmaa Euroopasta; tiistaina Utsjoen Kevolla mitattiin 30,1 astetta ja tänään keskiviikkona sekä paikoin maan eteläosassa että myös Lapissa yli 27 astetta jo puoleenpäivään mennessä. Sää lämpenee kuitenkin edelleen, sillä torstaista alkaen Suomeen virtaa entistäkin kuumempaa ilmaa. Varsinkin lauantaina lämpötila nousee maan etelä- ja länsiosassa yleisesti 30 asteeseen tai hieman sen yläpuolelle ja todennäköisesti kesäkuussa mitattu 32,3 astetta ylittyy.
Viikonvaihteessa korkeapaine hivuttautuu jo kohti pohjoista ja koillisvirtaus voimistuu. Suomeen saapuu koillisesta selvästi viileämpää ilmaa ja sunnuntaina suuressa osassa Lappia lämpötila laskee jo alle 20, paikoin koillisosassa jopa alle 15 asteeseen. Samaan aikaan maan etelä- ja länsiosassa päivälämpötila voi olla vielä 30 asteen vaiheilla.
Alkuviikosta pilvistä ja tuulista
Ensi viikon alussa helteet väistyvät ja tilalle tulee kolea ja puuskainen koillistuuli. Pilvisyys runsastuu ja osassa maata tulee myös sateita. Lämpötila laskee todennäköisesti laajalti alle 20 asteeseen.
Se, tuleeko lämpimämpi sää takaisin ensi viikon aikana, on vielä epävarmaa. Koillisvirtaus heikkenee ja kylmin ilma väistyy Suomesta, joten ainakin tavallisen lämmin kesäsää on mahdollista. Kuukausiennusteen mukaan Suomi on ensi viikolla juuri keskimääräistä lämpimämmän ja viileämmän alueen välissä, eli päivien välinen vaihtelu voi olla suurta.
Koskakohan mahtaisi vettä sataa, ainakin täällä länsirannikolla on todella kuivaa taas. 😫
Tällä viikolla lännessä on vielä enimmäkseen poutaista, mutta viikon päästä sää on todennäköisesti jo sateisempi. Valitettavasti vielä ei pysty sanomaan varmasti, tuleeko sateita myös länsirannikolla.
Olen lomaillut Pohjois-Karjalassa koko heinäkuun ajan. Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa mistään paahtohelteistä ei voida puhua. Esim. Joensuussa oli vasta eilen heinäkuun ensimmäinen hellepäivä. Täältä katsoen on ollut huvittavaa/turhauttavaa seurata iltapäivälehtien, muun median ja meteorologien hellehehkutusta.
Jo nyt voidaan sanoa, että Pohjois-Karjalassa tullaan jäämään heinäkuun keskilämpötilasta useilla asteilla. Kesäisen (heinäkuisen) lämpimät päivät ovat olleet vähissä ja nekin olivat enimmäkseen heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Koleita, pilvisiä, tihku-/kuurosateisia päiviä on kyllä riittänyt. Kokonaan aurinkoiset päivät ovat olleet lähinnä yksittäisiä poikkeuksia.
Sääennusteisiin ei ole voinut täällä viimeisen viikon aikana juurikaan luottaa. Ennustettu lämmin/helteinen/aurinkoinen päivä on saattanut muuttua pilvilauttaan ja vesi-/kuurosateisiin lyhyessä ajassa. Näin on myös keskiviikon 24.7 osalta. Pohjois-Karjala pääsi viimeisten joukossa ”paahtohelteisiin” mukaan, mutta täällä ne myös loppuvat uusimpien ennusteiden mukaan jo lauantain/sunnuntain jälkeen.
Syyskuun alussa on vielä pari viikkoa lomaa jäljellä. Kai sitä lisälämpöä pitää lähteä hakemaan Välimereltä. Ilmasto kiittää kun lentokoneella mennään.
Kun puhutaan ilmaston lämpenemisestä, tarkoitettaneen ehkä parin metrin korkeudelta eri paikoissa mitattujen lämpötilojen nousua (muutenhan kovinkaan vanhoihin tilastoihin ei voisi verrata). Olisi mielenkiintoista tietää, onko koko ilmakehän lämpösisällöstä arviota ja miten se mahtaa olla muuttunut ? Toki siitä ei voi olla tietoa pitkältä ajalta.
Hyvä ihminen, ei tarvitse lentää mihinkään. Täällä Keski-Suomessakin on ollut 15.7. alkaen yli kaksikymmentä astetta lämpöä. Helteet ovat alkaneet lauantaina 20.7. ja kuumuus sen kun lisääntyy. Nyt ei voi muuta kuin että lämpöasteet tipahtaisi alemmaksi. Kun lämpö menee kerrostalon sisälle, niin se helle ei löpu heti, kun ulkolämpö laskee.
Eli, ei tarvitse eurojaan käyttää ulkomailla, jos halutaan hellettä. Se on nyt kotimaista hellettä. Pitkän sääennusteen mukaan Suomessa saattaa tulla tavallista lämpöisempää myös elokuussa.
Olisi mukava saada meteorologeilta kommenttia joihinkin pintaa syvemmältä-kysymyksiin, kuten suihkuvirtausten kaoottisuuden lisääntymisen selittävistä mekanismeista tai ilmakehän totaalilämpösisällöstä ja mahdollisista pystysuuntaisen lämpöjakauman muutoksista. Ehkä näistä sopisi paremmin kysellä joltakin ilmastotieteen foorumilta. Tietenkin tietokonemalleja optimoidaan sitä mukaa kuin niiden osuvuus paranee, mutta tämä on eräänlaista fenomenologiaa eli seurausten vaan ei syiden analyysiä.
Vaikka Lumiukko uhkaa sulaa, esittäisin vielä yhden pohdiskelun: Ilmakehän lämmetessä valtameristä haihtuu enemmän vettä. Vesi on tunnetusti ns. kasvihuonekaasu, siis kaasumaisena. Tässä pitäisi siis tapahtua feedback-ilmiö eli noidankehä – lisää lämpöä/vesihöyryä/lämpöä. Mutta koskaan valtameret eivät liene kiehuneet. Olisiko selitys sitten, että liika vesi tulee lisääntyneenä sateena alas erityisesti napa-alueilla talvisaikaan ? Ei voi välttyä ajatukselta, että tällainen voisi laukaista uuden jäätiköitymisen.