Viime viikon föhnpuhalluksen yhteydessä mitattiin kuluneen vuoden korkeimmat lukemat, kun lämpötila kipusi Raumalla 8,4 ja Porvoossa 8,3 asteeseen 15. päivänä helmikuuta. Samassa yhteydessä mitattiin uusia helmikuun puolivälin lämpöennätyksiä. Lauhan jakson päätteeksi sää kylmenee tällä viikolla muutamaksi päiväksi, mutta loppuviikon mahdollinen föhntilanne saattaa tuoda mukanaan vuoden ensimmäisen 10 asteen ylityksen.
Sään vuoristorataa
Alkuviikon aikana sää muuttuu talvisempaan suuntaan: ensin pohjoisessa, sitten myös etelässä. Pohjoisen lumitilanne kohenee alkuviikolla reilusti, mutta etelän tiistaiset vesisateet ja lämpöasteet verottavat hankia usealla sentillä. Sitten taas mennään lämpötiloissa alaspäin ja lujaa: keskiviikon aikana pakastuu etelässäkin ja viikon kylmimmät hetket ajoittuvat torstaille ja perjantaille. Perjantaiyönä kireää pakkasta voi selkeässä ja heikkotuulisessa säässä olla koko maassa, mutta jo illalla Lapin yli kulkeva lumipyry käynnistää föhnpuhalluksen ja lauhduttaa säätä muutamassa vuorokaudessa paikoin jopa 30-40 asteella!
Viikonloppuna 10 astetta rikki?
Tulevan viikonlopun suursäätilanne Euroopassa mahdollistaa hyvin korkeat lämpötilat Skandinavian ja Suomen alueella. Vankka korkeapaine puskee lämmintä ilmaa Iberian niemimaalta kohti pohjoista, josta se kurvaa Skandinavian kautta myös Suomeen. Ilmavirtaus käy meillä tällöin lännen ja luoteen puolelta ja föhntilanne näyttäisi käynnistyvän. Lämpimän ilmamassan ja föhntilanteen yhteisvaikutus voi nostaa viikonlopun korkeimmat lukemat lauantaina maan länsiosassa ja Torniojokilaaksossa 10 asteeseen, ja sunnuntaina föhnin jälkimainingeissa 10 asteen raja voi ylittyä etelässäkin. Ruotsin itärannikolle ja Tukholman alueelle föhn voi puhaltaa jopa 12-14 asteen lämmöt. Suomen puolella oleva paksu lumipeite saattaa jonkin verran hillitä lämpötilojen kohoamista, mutta tästä huolimatta paikkakuntakohtaiset lämpöennätykset ovat vaarassa rikkoutua. Entäpä kaikkien aikojen helmikuun lämpöennätys?
Helsinki: 11,8 astetta
Helmikuun kaikkien aikojen lämpöennätyksen titteliä pitää Helsinki, missä lämpötila kipusi 11,8 asteeseen 28.2.1943. Kävin penkomassa tilastoja ja kurkkasin, minkälainen säätilanne tällöin Euroopassa vallitsi. Jossain määrin samantyyppinen kuin tulevana viikonloppuna: korkeapaine Suomen eteläpuolella ja matalapaine pohjoispuolella. Tämä mahdollisti lämpimän ilman virtauksen lännestä ja toisaalta mukana saattoi myös jonkin verran olla föhnefektiä eteläisen Suomen alueella.
Todennäköisimmin talvien lämpöennätykset syntyvätkin vastaavassa sääasetelmassa länsituulien vallitessa silloin kun Itämerellä on jäätä niukalti ja lumipeitettä mantereen puolella mahdollisimman vähän. Helmikuun jälkimmäisellä puoliskolla aurinko lämmittää jo sen verran, että föhnilmiön käynnistyttyä ylimmät lämpötilat kohoavat joulu- ja tammikuuta korkeammiksi. Tulevana viikonloppuna lämpötila saattaa kohota lähelle kaikkien aikojen helmikuun lämpöennätystä.
Eipä ainakaan tämän hetkisessä 10 päivän ennusteessa näytä siltä.
Muutaman päivän keväisemmän jakson jälkeen koittaa karu paluu talviseen arkeen. Aluksi tarjolla on arktista hyvin kylmää ilmamassaa matalapaineiden alla. Sitten kun ne alkavat täyttyä, niin lienee kovia yöpakkasia viime maaliskuun malliin.
Kyllä Juupajoella vaan aika läheltä kymmentä astetta pyyhkäistiin tänään lauantaina.
Jos helmikuun lämpöennätys on vuodelta 1943, niin aika kummallista ettei ole rikottu, kun pitäisi olla tämä ilmastonmuutos.
”Ilimoja piisoo”, on savolainen sanonta, joka aina pitää paikkansa.