Helle – harvinaisuus vai perusmeininkiä?

Helle!

Tätä kirjoittaessani (16.5.) Suomessa on jo kuudes peräkkäinen hellepäivä ja jos huomenna tuo maagiseksi määritelty 25 asteen raja ylittyy, saadaan täyteen kokonainen helleviikko.

Jotta päivä määriteltäisiin hellepäiväksi, tuon 25 asteen rajan pitää todellakin ylittyä; päivä, jolloin korkein Suomessa mitattu lämpötila on +25,0 Celsiusastetta ei vielä ole hellepäivä, mutta jos korkein lukema on +25,1, pääsee päivä helletilastoihin. Itse olen useamman kerran osunut olemaan työvuorossa niin, että lämpötila jää juuri tuon kriittisen kymmenyksen päähän. Tuntuu hullulta, että vaikka lämpötilaeroa ulkoilijalle ei tunnu, yksi asteen kymmenys kertoo, ollaanko hellesäässä; toisaalta, jos halutaan olla tieteellisesti tarkkoja, johonkin se raja on vedettävä.

Tänään kerron helletilastoista ja lopuksi vielä siitä, minkälaisena sää lähipäivinä jatkuu.

Kuva: Joanna Rinne

Helletilastoja

Aikaisin Suomessa mitattu hellepäivä on huhtikuun puolella. Toukokuun puolivälin tuntumassa hellelämpötiloja mitataan Suomessa n. joka kolmas tai neljäs vuosi.

Pisimmät yhtämittaiset hellejaksot eli ”montako hellepäivää on ollut putkeen” -listalla kärkeen nousee vuosi 2014, jolloin Helsingin Kumpulassa sekä Kouvolassa ja Hattulassa peräkkäisiä hellepäiviä oli 26 kpl. Tämä hellejakso ulottui heinäkuun puolivälistä elokuun lähes puoliväliin.

1961 alkaneiden tilastojen mukaan viikon mittaisia helleputkia yhdellä paikkakunnalla esiintyy melko usein, muttei joka kesä. Kahden viikon putki tapahtuu vain n. kerran 10 vuodessa ja poikkeukselliseksi voidaan sanoa tilannetta, jossa helle kestää vähintään kolme viikkoa. Näin on tämän tilaston mukaan käynyt vain vuosina 2003, 2010 ja 2014.

Viime vuonna (2017) pisin yhtäjaksoinen hellejakso oli viisi päivää pitkä, eli olemme tänä vuonna ohittaneet viime vuoden hellejaksojen pituudessa jo toukokuun puolivälissä!

Kuva: Matti Hietala

Hellepäiviä on kuukausittain keskimäärin

  • Toukokuu: 3 kpl
  • Kesäkuu: 8 kpl
  • Heinäkuu: 16 kpl
  • Elokuu: 9 kpl
  • Syyskuu: alle 1 kpl (eli ei edes joka vuosi)

Eli yleisimmin helteet ovat heinäkuun tai elokuun alun asia, elokuun loppupuolella niitä esiintyy enää silloin tällöin. Suomen mittaushistorian myöhäisin mitattu hellepäivä on 17.9.1947.

Vuoden 1961 jälkeen vähäisimmäksi hellepäivien määrä jäi vuonna 1962 (3 kpl) ja 1987 (10 kpl). Suurin hellepäivien lukumäärä oli vuonna 2002 (65 kpl) ja 2006 (61 kpl). Tässä on siis laskettu kaikki Suomen hellepäivät yhteensä; ei väliä, onko hellettä mitattu Hangossa, Utsjoella vai jossakin sillä välillä.

Kuva: Matti Hietala

Helle jakaa mielipiteistä. Toisille se on ihanaa aikaa (tähän joukkoon lukeudun itse – ikuisena palelijana ulkolämpötila muuttuu minulle mukavaksi jossakin 25 ja 30 asteen välillä, sitä viileämmässä kaipaan toppatakkia), kun taas toisille se voi olla jopa hengenvaarallista. Lämpökuormitus keholle lisääntyy, herkimmin helteestä kärsivät vanhukset, kroonisista sairauksista kärsivät ja pienet lapset. Kunkin meistä keho on yksilöllinen, joten sää, joka on yhdelle taivaallinen, voi olla toiselle piinaa.

Kaikkein lämpimimmät päivät alkavat tältä erää olla ohitse, vaikka kesäisenä lämpötilat pysyvät suuressa osassa maata tästä eteenpäinkin. Tähän asti vähäsateista säätä alkavat värittää ukkoskuurot. Kävin kirsikkapuistossa juttelemassa kameralle tulevien päivien säästä, juttu on nähtävissä alla olevalla videolla!

 

Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitos

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

18 vastausta kirjoitukseen

  1. Albatrossi sanoo:

    Itse asiassa Jyväskylässä 27.4.1921 mitattiin 25,5 astetta.

  2. Antti Mikkonen sanoo:

    Aikaisin Suomessa mitattu hellepäivä on jo huhtikuun puolella, nimittäin huhtikuun lämpötilaennätys on 27.4.1921 Jyväskylässä mitattu 25,5 astetta. Mikäli tämän aikaisempia 25 asteen ylityksiä on mitattu, sitä ei lähteessä mainita. [http://ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia]

  3. Leone sanoo:

    Alkukesästä näyttää tulevan lämmin ja aurinkoinen. Jetin dynamiikka ei suosi lännestä tulevia matalapaineita, kuten viime kesänä. Auringon alhaisen aktiivisuuden kausina jetti pitää kuosinsa pitkään, joten toukokuun helteet ovat osviittaa tulevasta.

  4. Mies sanoo:

    Kannattaa Forecan valmistautua tekemään juttua ennätyksellisen lämpimästä toukokuusta, ennusteet viittavat siihen että ainakin etelä- ja Keski-Suomessa toukokuun ennätys saattaa parantua jopa asteella, joka on erittäin hurja parannus. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemen mittaushistoria ulottuu 1829-vuoteen saakka ja siellä 1800-luvun puolella oli harvinaista edes +10 keskiarvo toukokuussa, kuitenkin 1897 keskiarvo oli +13,3, joka on tuon ajan ilmastossa vähintään tätä nykyistä vastaava. Tuo 1897 ennätys rikottiin vasta 2016 kun keskiarvo oli +13,8 ja nyt on mahdollista että lähestytään +15 keskiarvoa!!

    Vuonna 2013 maaliskuun jälkeen suomessa alkoi ennennäkemätön lämpöjakso joka päättyi viime vuoden maaliskuuhun, huhtikuusta lähtien oli epätavallisen kylmää lämmenneessä ilmastossa, huhti-heinäkuu oli poikkeuksellisen kolea, elo-lokakuu kaikki lähellä tavanomaisia, sitten marras-tammikuu oli leuto kunnes helmi-maaliskuu jälleen harvinaisen kylmä. Yksittäiset kylmät kuukaudet toki ovat mahdollisia lämmenneessäkin ilmastossa mutta että niitä mahtuu 6kpl vuoteen, niin kevääseen, kesään kuin talveenkin on hyvin harvinaista. Siksi ei hirveästi ihmetytä tämä mahdollinen ennätyksellinen toukokuu ja tästä alkaa jälleen pitkä lämmin jakso, jossa on vain harvoja yksittäisiä kylmiä kuukausia

    • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

      Varmaan näin on. Tosin Kaisaniemi on hieman hankala pienilmastonsa vuoksi. Betonimassat ympäristössä ovat aivan eri luokkaa nyt kuin 1800-luvulla. Ja rakennuskantahan varastoi lämpöä. Ehkä jotkut muut asemat ovat vertailukelpoisempia, vaikkei historia ylläkään niin pitkälle.

    • Leone sanoo:

      Mantereinen ilmasto näyttää pääsevän niskan päälle pikkuhiljaa. Pitkät kylmät talvet ja aurinkoiset kesät kuuluvat siihen. Mantereisessa ilmastossa keskilämpötila kuitenkin laskee kylmien talvi-anomalioiden johdosta.

    • peikko763 sanoo:

      Veikkaan, että monille lämmön odottajille tulee vielä tänä kesänä jossain vaiheessa ennemmin tai myöhemmin pettymys. Syynä on se että Pohjois-Atlantti on nyt paljon kylmempi kuin esimerkiksi 2013 samaan aikaan :
      http://www.ospo.noaa.gov/data/sst/anomaly/2018/anomnight.5.17.2018.gif
      http://www.ospo.noaa.gov/data/sst/anomaly/2013/anomnight.5.13.2013.gif

      Itse odottelen että tästä vuodesta tulisi lähelle keskiarvoja menevä. Noin kylmällä merellä pitäisi tapahtua ihmeitä, jotta vuosi olisi 2013-2015 kaltainen lämmin vuosi.

  5. Flatus sanoo:

    Aikaisin hellepäivä ei varmaankaan ole 3.5. Eikös Jyväskylässä – tosin silloin mittausasema oli jossain päin kaupunkia – ole ollut hellettä huhtikuussa 1921?

  6. Joanna Rinne sanoo:

    Kiitoksia kommentoijille päivämääräkorjauksesta – tulkitsin taulukkoa huolimattomasti! Hellettä on tosiaankin havaittu jo huhtikuun puolella. Muokkasin tekstiä sen mukaisesti. :)

  7. Jurmu sanoo:

    Minä olen niin hullu että pidän sekä kunnon helteestä että kunnon pakkasesta.Saas muuten nähdä montako hellepäivä tässä toukokuussa saamme.

  8. Tapio Rautiainen sanoo:

    Hyvin lämmintä oli myös huhtikuun 20nnen tienoilla vuonna 2000 Etelä-Suomessa, jossa päästiin ainakin lähelle hellelukemia pääsiäisen aikaan.

  9. herra huu sanoo:

    Utissa jäätiin hyvin vähän hellerajasta toisena pääsiäispäivänä 24.4.2000, kun lämpötila kohosi 24,9 asteeseen. Se olisi käsittääkseni ollut aikaisin hellerajan ylitys, eikä kyseisenä ajankohtana tai aiemmin liene mitattu yhtä korkeaa lukemaa (?).

    • Jurmu sanoo:

      Olisi mitä luultavimmin ollut.Aikaisin hellepäivä Suomessa on ollut Jyväskylässä 27 4.1921.

  10. faktaa kansalle sanoo:

    Tuo helleraja 25,1 on aivan järjetön ja perustuu väärinkäsitykseen! Ruotsissa helleraja on 25,0 (midsommarvärme).
    Eihän kova pakkanenkaan ole 30,1 etelässä jne.

    • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

      Onhan se Suomessakin 25,0 helleraja. Yleensähän kyllä puhutaan hellerajan ylittymisestä ja se vaatii 25,1 astetta.

  11. Leone sanoo:

    Kyllä nyt tarjoillaan ihan käsittämätöntä korkeapainesettiä. Onhan se jo aikakin kun kolme edellistä kesää oli aika lailla matalapainevoittoista.

    • Joanna Rinne sanoo:

      Todellakin! Kyllä se täällä toimistolla myös päivittäin ihmetyttää, että korkeapainesää senkun jatkuu.

  12. Bosse sanoo:

    Palaan aikaisempaan kommenttiini 14.5.

    ”Ää-öö, Kohta alkaa se vatulointi sateiden suhteen. Ensin toukotöitä haittasi ja esti pelloille meno märkyys. Nyt sitten toukotöiden jälkeen kuivuus heikentää satoa ja se tuntuu kaikkien kukkarossa maatalouden katokorvauksien maksujen myötä.
    Ennen vanhaan sateekin silloin tällöin kuuluivat normaaliin kesään.”

    Sen lisäksi näyttää siltä, että metsämarjojen kukinta alkoi ennätysaikaisin ja pölyttäjiä ei kovinkaan paljon näkynyt ja tällä menolla kuivuus tuhoaa sadon niidenkin osalta. Tosin hyvät marja- ja sienipaikat on tuhottu muutenkin ihmisten toimista raakoine avohakkuineen, jotka kasvavat vain pitää heinää ja horsmaa kymmeniä vuosia. Tää on tätä nykyaikaa, kun rahan takia tuhotaan kaikki jopa luonnonolosuhteetkin.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.