Polaaripyörre: Kylmät viikot edessä

Polaaripyörre on jälleen noussut otsikoihin – tällä kertaa siksi, että muutos polaaripyörteessä aiheuttaa sään kylmenemisen meillä, mahdollisesti pidemmäksikin aikaa.

Nyt on hyvä aika vähän tarkemmin tutkia, mikä tuo polaaripyörre on ja miksi muutos siinä tuo meille kylmää säätä.

Polaaripyörteen rakenne

Polaaripyörre-sanaa käytetään kuvaamaan kahta eri asiaa:

  • Polaaripyörre troposfäärissä (itsekin olen puhunut täällä blogiteksteissä polaaripyörteestä tässä merkityksessä) eli suihkuvirtauksen eli voimakkaamman tuulen ”kehä”, joka puhaltaa keskimäärin 60º leveysasteen ympäri. (Tähdennän varmuuden vuoksi – troposfääri on ilmakehän alin kerros, navoilla n. 7 ja tropiikissa n. 20 km korkea, jonka sisällä kaikki meille tuttu sää tapahtuu)
  • Polaaripyörre stratosfäärissä, joka puhaltaa niin ikään 60º leveysasteen ympäri ja joka ulottuu tropopaussin yläpuolelta stratosfäärin läpi mesosfääriin asti. (Stratosfääri on ilmakehän seuraava kerros, se ulottuu troposfäärin yläreunalta n. 50 km korkeuteen.)

Näiden kahden olennainen ero, siis esiintymiskorkeutensa lisäksi, on se, että polaaripyörre on olemassa troposfäärissä ympäri vuoden, mutta stratosfäärissä vain talviseen vuodenaikaan, jolloin päiväntasaajan ja napa-alueen välinen lämpötilaero on suurimmillaan.

Kirjallisuudessakin nämä kaksi on välillä yhdistetty yhdeksi ja samaksi asiaksi; itse käytän tässä lähteenä tätä Waugh, Sovel ja Polvanin artikkelia ja puhun artikkelin käyttämän terminologian mukaisesti näistä kahdesta tässä blogitekstissä erikseen.

Videolla 16.2. laadittu ennuste troposfäärin suihkuvirtausten, samalla polaaripyörteen käytöksestä tulevina päivinä.

 

Pohjoisella pallonpuoliskolla polaaripyörteiden leveysasteilla on suuremmat maa-meri-vaihtelut ja korkeusvaihtelut kuin eteläisellä pallonpuoliskolla, siksi pohjoisella pallonpuoliskolla stratosfäärin polaaripyörre on heikompi ja muodoltaan epämääräisempi kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Pohjoisella pallonpuoliskolla stratosfäärin polaaripyörteessä on myös enemmän ajallista vaihtelua kuin eteläisellä; ”SSW”-tapahtumat (Sudden Stratospheric Warming), jotka aiheuttavat napa-alueiden lämpenemisen ja siistin tuulikehän heikkenemisen ja hajoamisen, ovat pohjoisella pallonpuoliskolla yleisempiä kuin eteläisellä.

SSW-tapahtuma eli stratosfäärin polaaripyörteen sisällä olevan ilman lämpeneminen ja samalla itse pyörteen heikkeneminen on takana myös nyt tapahtuvassa Suomen sään kylmenemisessä: kun polaaripyörre heikkenee stratosfäärissä, se voi vaikuttaa myös troposfäärin polaaripyörteeseen ja alemman ilmakehän kylmä ilma voi päästä ”pullahtamaan” siistin kehän sisältä etelämmäksi. Maapallon lämpeneminen ilmastonmuutoksen mukana saattaa jopa aiheuttaa meillä ajoittaisten kylmien säiden lisääntymistä – kylmä ilma vain vaihtaa paikkaa navoilta kohti meitä. Kun otetaan huomioon napojen lämpeneminen, lopputulos ei keskiarvoltaan ole kylmempi, vaan lämpimämpi.

Stratosfäärin polaaripyörteen käytös ei automaattisesti heti heijastu troposfäärin polaaripyörteeseen, vaan nämä kaksi polaaripyörrettä elävät usein omaan elämäänsä erillään toisistaan. Troposfäärin polaaripyörteen tapahtumat eli ilmamassojen ja niiden rajapintojen yläpuolisten suihkuvirtausten tapahtumat vaikuttavat maanpinnan säätapahtumiin suurimman osan ajasta. Stratosfäärin polaaripyörre saattaa silti ajoittain vaikuttaa troposfäärin polaaripyörteeseen ja siten välillisesti myös pinnalla kokemaamme säähän.

Polaaripyörre ja talvilomasää

Yllä mainitun SSW-tapahtuman takia (Sudden Stratospheric Warming) polaaripyörre on heikentynyt sekä stratosfäärissä että sittemmin troposfäärissä ja navan kylmä ilma ei enää pysy siistissä virtauksen sisällään pitämässä paketissa. Siksi meille virtaa kylmää ilmaa, luvassa on vähintään ensimmäiseksi talvilomaviikoksi, ehkä myös pidemmälle, huomattavan kylmää säätä. Tämän hetken ennusteiden mukaan sää alkaa muuttua selkeämmäksi ja pakkaslukemat ovat kaksinumeroisia aivan etelässäkin.

Hyvää talvista viikkoa kaikille lukijoille!

 

 

 

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

6 vastausta kirjoitukseen

  1. LF sanoo:

    Jostain syystä kyseinen kylmeneminen ei näy kahden viikon sääennusteessa, jossa Keskisuomen kohdalla päiväpakkaset pysyttelevät viiden ja kymmenen asteen välillä, mikä ei ole mitenkään erityisen kylmää tähän aikaan vuodesta. Iltapäivälehtien sääsensationalisteja polaaripyörre on pyörittänyt kissankorkuisin otsikoin ja mummut ovat varanneet kahdenviikon ruuat varastoihinsa..

    • Leone sanoo:

      No siis Aurinko lämmittää jo sen verran, että päivälämpötila korkeapaineessa on tuo. Ilmamassan kylmyys nähdään yölämpötiloista.

  2. Leone sanoo:

    Miksiköhän ilmastonmuutos taas saatiin sotkettua tähänkin? Pitäisi nyt olla kattavasti tieteellistä näyttöä, että voidaan esittää tällaisia väitteitä. Jos nyt ensiksi saataisiin edes Suomen osalta jotain näyttöä lämpenemisestä. Tästäkin vuodesta näyttää alun perusteella tulevan sellainen, joka ei yllä edes top50 lämpimien vuosien joukkoon Suomen osalta, viime vuoden viileyden jatkoksi. Jos tässä olisi jokin ilmastonmuutos lämpimämpään menossa, niin jatkuvasti pitäisi jo tulla uusia ennätysvuosia. Onhan menossa jo vuosi 2018.

    • Jorma sanoo:

      Viime vuosi oli Suomessa selvästi keskiarvoa lämpimämpi; hieman viileä kesä, mutta sitäkin reilusti leudommat muut vuodenajat. Tämäkin vuosi on ensimmäisen puolentoista kuukauden osalta keskiarvoa lämpimämpi, mutta lopullista tilannetta on turha spekuloida kesken vuoden, ja varsinkaan näin alkuvaiheessa.

      Tuolla on edelleenkin hyvä kuvaaja Suomen ilmaston lämpenemisestä:

      http://www.ilmastokatsaus.fi/wp-content/uploads/2017/01/kuva1-suomen-vuosikeskilampotila-1847alkaen-iso-2016.png

      • Leone sanoo:

        Tuolla taas on NH käppyrä a la GISTEMP:

        https://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs/

        Laitapas huviksesi Suomen käppyrä siihen päälle. Suomen (ja Skandinavian) osalta ei ole käynnissä tätä globaalia ilmastonmuutosta, mistä niin paljon meuhkataan. Ei ainakaan IL:n datan mukaan. Eikä todellakaan riitä että tulee jotain top30 vuosia, pitäisi jo jatkuvasti tulla uusia ennätysvuosia. Aikaa on kulunut jo niin paljon.

        Katsotaan nyt sitten miten käy, mutta kyllä vahvasti näyttää, ettei tämä vuosi mene top50 listalle. Sodankylässä siis tammikuu oli vasta sijalla 38 vuodesta 1910!

  3. SR sanoo:

    ”Maapallon lämpeneminen ilmastonmuutoksen mukana saattaa jopa aiheuttaa meillä ajoittaisten kylmien säiden lisääntymistä – kylmä ilma vain vaihtaa paikkaa navoilta kohti meitä.”

    Eli siis Suomessa ilmasto kylmenee, jos kerran tulee kylmiä jaksoja enemmän.

    ”Kun otetaan huomioon napojen lämpeneminen, lopputulos ei keskiarvoltaan ole kylmempi, vaan lämpimämpi.”

    Lämpimämpi lopputulos siis koko maapallo huomioon ottaen, huomioon ottaen myös napa-alueet.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.