Suomi 100 vuotta: Nämä säätapahtumat ovat jääneet historiaan

 

Forecan Suomi 100 -videosarjassa lennätämme kameraa Suomen upean luonnon yllä. Kuvaus: Markus Mäntykannas

100-vuotiaan Suomen kunniaksi on aika pysähtyä muistelemaan, mitä kaikkia poikkeuksellisia sääilmiöitä ja säähän liittyviä tapahtumia itsenäisyytemme aikainen säähistoria on tarjonnut. Epävirallisia säähavaintoja on Suomen alueella kirjattu jo 1800-luvulta lähtien, mutta puutteellisen havaintoverkoston ja nykyaikaisten havaintolaitteiden puuttuessa suurin osa näin varhaisista havainnoista ei ole vertailukelpoisia nykypäiväisten mittausten kanssa. Nämä säähistorian muistelmat pohjautuvat suurelta osin Markus Hotakaisen vuonna 2010 julkaistuun Suomen säähistoria -kirjaan ja Ilmatieteen laitoksen tilastotietoihin.

1917: Suomen syntymäpäivän sää 6.12.1917

Joulukuu alkoi kovilla, -15…-30 asteen pakkasilla ja lunta oli koko maassa useita kymmeniä senttejä. Suomen syntymäpäivänä säätyyppi muuttui äkillisesti Atlantilta saapuneen voimakkaan matalapaineen vuoksi, joka toi vesi-, räntä- ja lumisateita lauhduttaen sään suuressa osassa maata plussan puolelle. Vuoden 1917 itsenäisyyspäivä oli yksi niistä harvoista, jolloin lämpöasteita on mitattu aina Sodankylän korkeudella saakka.

1925: Hyvin helteinen kesä

Tilastoista ilmenee, että kesä 1925 on ollut hyvin helteinen. Tilastoihin on kirjattu, että kesäpäiviä (vuorokauden ylin lämpötila vähintään 20,1 astetta) kertyi suureen osaan maata tuplasti tavanomaista enemmän ja hellepäiviä oli poikkeuksellisen paljon, Inarissa jopa viisinkertainen määrä (10) normaaliin (2) nähden. Eniten hellepäiviä kertyi Jyväskylään ja Turkuun: 21 kappaletta.

1929: Kurun haaksirikko

Suomen sisävesiliikenteen pahin onnettomuus sattui 7.9.1929, kun höyrylaiva s/s Kuru kaatui Näsijärvellä myrskyssä. Yhteensä 138 menehtyi tässä myrskyssä. Tuulen nopeus oli tällöin 17-21 m/s ja kovimmat puuskat yli 32,7 m/s eli hirmumyrskyn lukemissa. Näsijärvellä merkittävä aallonkorkeus kohosi muutamaan metriin, jolloin korkeimmat yksittäiset aallot ovat saattaneet olla neljämetrisiä. Nykyisen Särkänniemen, entisen Mustalahden, satamassa oli kyseisenä päivänä useita aluksia valmiuslähdössä, mutta säätila arvelutti kapteeneita. Korkeat aallot osoittautuivat kuitenkin kohtalokkaiksi, kun pari suurempaa aaltoa iski suoraan keulakannelle täyttäen sen vedellä, jolloin kansi painui alaspäin ja vettä tulvi sisätiloihin.

1932: Oitin pyörremyrsky

Elokuun 4. päivänä Salpausselällä ja sen pohjoispuolella liikkui kirjan perusteella pyörremyrskyksi nimetty ilmiö, joka aiheutti reitillään mittavaa tuhoa. Oitin pyörremyrsky vastasi voimakkuudeltaan ”Euroopan suurimpia pyörremyrskyjä”. Kirjasta löytyvän kartan perusteella, johon on mallinnettu pyörteen kulkureitti, vaikuttaisi siltä, että kyseessä on ollut laaja-alaiseen ukkospilvijärjestelmään liittynyt trombi tai mahdollisesti useampikin trombi. Tuhojälkien perusteella trombi on ollut voimakkuudeltaan F4-luokan tornadoa vastaava eli tuulen nopeudet ovat olleet enimmillään jopa yli 100 m/s. Täten kyseessä olisi Suomen historian voimakkain trombi.

1936: Pidemmän aikavälin ennusteet

Nykyajan supertietokoneet ja nopeat automaattiset laskennat mahdollistavat sään ennustamisen yli viiden vuorokauden päähän, mutta toista se oli vielä 1930-luvulla. Kun nykyään pitkän aikavälin ennusteet yltävät jopa kuukausien päähän, aikaisemmin neljän vuorokauden päähän ennustamista pidettiin jo pitkän aikavälin ennusteena. Tällöin ennusteita tehtiin vertaamalla edellispäivän säätä tulevaan päivään ja tilastoihin (kuten tänäkin päivänä havainnot ja tilastot ovat tärkeässä asemassa), lisäksi huomioitiin auringon säteilyn vaihtelu ja maapallon akselin siirtyminen maapallon sisässä, mikä vanhan uskomuksen mukaan aiheutti ilmamassojen kasautumisia, mutta todellisuudessa näin ei ole.

1939-1940: Talvisodan hyytävät pakkaset

Marraskuun viimeisenä päivänä Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja taisteluita käytiin ajoittain arktisissa olosuhteissa. Moni muistaakin puhuttavan talvisodan paukkupakkasista. Vielä marraskuu oli vuonna 1939 melko lauha, mutta vuodenvaihteesta lähtien Suomi valahti arktisen ilmamassan piiriin ja ajoittain valtaosassa maata pakkanen kiristyi 40 asteeseen. Tammikuun keskilämpötila oli 3,5-7,2 tavanomaista alhaisempi, ja Etelä-Suomessa rikottiin vanhoja pakkasennätyksiä. Helmikuu oli tammikuutakin hyytävämpi: maan lounaisosassa oli jopa 8-9 astetta tavanomaista kylmempää, eikä kylmyys vielä kunnolla hellittänyt maaliskuussakaan. Helmikuun keskilämpötilat olivat mittaushistorian alhaisimmat mm. Maarianhaminassa, Turussa ja Tampereella.

1949: Lokakuun pyörremyrskyt

Lokakuun ensimmäisenä päivänä kuvataan esiintyneen voimakkaita ukkosia maan keskiosassa ja niiden yhteydessä kehittyi Joutsan pohjoispuolella muutamiakin vesipatsaita, jotka maalle ajautuessaan kaatoivat metsää ja vahingoittivat rakennuksia ja muuta omaisuutta. Kolhon pyörremyrskyksi nimetty tapahtuma syntyi todennäköisesti syvän matalapaineen lämpimän ja kostean sektorin alueella kylmän rintaman kiilatessa päälle. Lokakuiset ukonilmat ovat Suomessa harvinaisia, mutta suotuisissa olosuhteissa mahdollisia, samoin myös vesipatsaat.

1959: Sääennusteita televisiosta

Paavo Salmensuu toimi nykyisen MTV:n (ent. Mainos-TV:n) ensimmäisenä tv-meteorologina Sääruutu-ohjelmassa. Paavo tunnettiin myös ”piippumiehenä”, mitä ei välttämättä tämän päivän televisiossa kovin hyvällä katsottaisi. Yleisradion ensimmäinen uutislähetys tuli 1.9.1959, jolloin mukana oli myös nykyisen Ylen ensimmäisen säälähetys.

1960: Ensimmäinen sääsatelliitti

1. huhtikuuta laukaistiin ensimmäinen sääsatelliitti TIROS1, jonka mukana oli kaksi kameraa, jotka ottivat 5-10 minuutin välein kuvia Maasta. Nykyisin satelliitit ovat merkittävässä roolissa sää- ja ilmastotutkimuksessa. Satelliitilla saadaan tärkeää tietoa myös mm. pinnan ja meren lämpötilasta alueilla, missä ei ole kiinteää mittauspistettä.

1961: Maire-myrsky

1. elokuuta raivonnut Maire-myrsky on tiettävästi Suomen säähistorian yksi rajuimmista ukkosmyräköistä. Salamointi aiheutti peräti neljä kuolonuhria ja aineellista vahinkoakin syntyi merkittävästi. Sääasetelma ja rajuilman kulkureitti vastasivat kutakuinkin v. 2010 rajuilmoja: Maire syntyi helteiseen ja kosteaan sektoriin ja liikkui kaakosta kohti luodetta. Maire rantautui Loviisan kohdalla ja jatkoi matkaansa kohti Orimattilaa. Voimakkaimmat tuulenpuuskat olivat arviolta yli 40 m/s.

1963: Maarianhaminan lento-onnettomuus

8. marraskuuta Aero O/Y:n matkustajakone lähti reittilennolle Helsinki-Turku-Maarianhamina. Onnistuneen Turun-laskeutumisen jälkeen lentokone törmäsi puihin Maarianhaminan lentoaseman lähellä ja syttyi palamaan. Kuolonuhreja oli 22, vain kolme selvisi tästä hengissä. Sakeaa sumua on onnettomuustutkinnassa pidetty yhtenä syynä, sillä näkyvyys on ollut alle 100 metriä.

1966: Vuosisadan tulvat

Poikkeuksellisen suuren lumimäärän sulaminen aiheutti Suomen mittakaavassa laaja-alaiset tulvat huhtikuussa. Menneenä talvena mm. Turussa rikottiin lumensyvyysennätys (77 cm) ja muuallakin etelässä lunta oli laajalti yli puoli metriä, enemmän kuin monella alueella Lapissa. Lumen sulamisprosessi käynnistyi vauhdilla huhtikuun loppupuolella, kun lämpötila kohosi 10-15 asteeseen. Lumen vesiarvo oli poikkeuksellisen suuri, mikä pahensi tulvimista. Vappuna veden alla oli kymmeniätuhansia hehtaareja maata ja useita teitä. Ihmisiä jouduttiin jopa evakuoimaan tulvien tieltä.

1981: Espoon Nupurin sade-ennätys: 1109 mm/vuosi

1982: Mauri-myrsky

Mauri-myrsky oli 4. luokan Debby-hurrikaanin jäänne, joka iski heikentyneenä Suomeen syyskuussa 1982, jolloin Pohjois-Suomessa metsää kaatui miljoonia kuutiometrejä. Puhelinyhteydet katkesivat laajoilla alueilla ja aineellistakin tuhoa esiintyi runsaasti. Myrskyn keskus liikkui Skandien vuoriston yli kohti Perämerta ja edelleen kohti koillista. Oulussa keskituulen nopeus oli 19 m/s ja merialueilla peräti 29 m/s. Puuskissa tuulen nopeus oli kuitenkin maa-alueillakin pohjoisessa paikoin 30-35 m/s ja merialueilla jopa 40 m/s. Mauri-myrsky vaati kaksi kuolonuhria.

1987: Ankarat pakkaset

Suomi kuului suurimman osan vuodesta kylmään polaari-ilmamassaan ja erittäin kylmää talvea seurasi kolea ja epävakainen kesä. Vuosi 1987 onkin monen mielestä yksi ankeimpia Suomen historiassa. Talven ajan Siperian korkeapaine vaikutti Suomen säähän ja mm. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin uusi pakkasennätys -34,2 astetta. Tammikuussa maan etelä- ja keskiosassa poikkeama kylmempään suuntaan oli jopa yli 10 astetta. Tiettävästi tammikuu olikin koko Suomen mittakaavassa Suomen mittaushistorian kylmin. Helsingin keskilämpötila oli -16,5 C, Jyväskylän -21,6 C ja Sodankylän -22,6 C. Helmikuussa sää lauhtui, mutta jatkui yhä tavanomaista kylmempänä. Kylmää talvea ei seurannut helteinen kesä, kuten joskus on tapana sanoa, vaan elokuusta muotoutui mittaushistorian kylmin.

1994: Estonian onnettomuus

M/S Estonia lähti 27. syyskuuta illalla seilaamaan Tallinnasta kohti Tukholmaa. Alkuvaiheessa tuulen nopeus oli 8-10 m/s, mutta kasvoi vähitellen ja lopulta oli avomerellä arviolta 20-24 m/s. Laskennallisesti on arvioitu, että korkeimmat yksittäiset aallot ovat olleet 5-6 metriä korkeita ennen onnettomuutta, mutta sen jälkeen mahdollisesti jopa 8-metrisiä. Estonia upposi Utön edustalla, jolloin aallot iskivät sen keulaan etuviistosti vasemmalta lounaismyrskyssä. Aluksen keulavisiirin kiinnitys rikkoutui ja autokannelle pääsi tulvimaan vettä. Vesimassat saivat aluksen tulvimaan ja se upposi nopeasti. Jo puolessa tunnissa alus oli uponnut kokonaan. Meriveden lämpötila onnettomuuspaikalla oli n. 10 astetta. Estonian-turma oli rauhanajan pahin onnettomuus vaatien 852 kuolonuhria (matkustajia yhteensä 989).

1999: Pitkä kuuma kesä ja pakkasennätys

Vuosi alkoi hyytävissä merkeissä, kun Kittilän Pokassa mitattiin Suomen uusi kylmyysennätys -51,5 astetta. Aikaisempi ennätys oli mitattu vuonna 1985 Sallan Naruskassa, missä lämpötila laski -50,4 asteeseen.

Kesäkuusta 1999 muodostui maan kaakkoisosassa poikkeuksellisen lämmin ja monilla paikkakunnilla maan keskivaiheilla jopa vuosisadan lämpimin. Kuukauden keskilämpötila oli joillain alueilla lähellä 20 astetta, mihin viimeksi päästiin vuonna 1936. Myös juhannus oli tällöin helteinen: juhannuspäivänä mitattiin maan etelä- ja keskiosassa 30-32 asteen lämpötiloja. Eniten hellepäiviä vuonna 1999 kertyi Lappeenrannassa: 31 kappaletta.

2005: Kaatosade MM-kilpailuissa

9. elokuuta rankkasade sotki Helsingissä järjestetyt MM-kilpailut. Vettä kertyi parissakymmenessä minuutissa jopa yli 20 mm, ja tilastollisesti yhtä voimakkaita rankkasateita sattuu keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. Kahdeksan päivää kestäneiden kisojen aikana sadetta kertyi Helsingissä 102 mm ja Espoossa 142 mm.

2010: Suomen uusi lämpöennätys

Suomessa mitattiin useita uusia lämpöennätyksiä: uusi kaikkien aikojen, uusi heinäkuun ja uusi elokuun lämpöennätys. Kaikkien aikojen ja samalla uudeksi heinäkuun lämpöennätykseksi mitattiin Liperin 37,2 astetta, ja Helsingissä heinäkuu oli helteisin yli 165 vuoteen. 7. elokuuta ja uudestaan 8. päivänä elokuuta Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa mitattiin elokuun uudeksi lämpöennätykseksi 33,8 astetta. Helteiseen ilmamassaan liittyivät myös useat rajuilmat, mm. Sylvi, Asta ja Veera. Sääolosuhteet vastasivat meillä keskimäärin Mustanmeren ympäristön tyypillistä kesäsäätä.

2011: Jälleen helteinen kesä ja Tapani-päivän myrsky

Kesäkuusta muodostui harvinaisen lämmin ja heinäkuustakin yksi lämpimimmistä 50 vuoteen. Koko kesästä muotoutuikin neljänneksi lämpimin, kun tarkastellaan tilastoja 1900-luvun alkupuolelta. Tapaninpäivänä 26.12. Tapani-myrsky kuritti maan etelä- ja länsiosaa, voimakkaimmat puuskat olivat tällöin pääkaupunkiseudulla yli 30 m/s.

2013: Joulukuun laaja-alaiset myrskyt

Erittäin lauhan joulukuun kääntöpuolena tulivat voimakkaat talvimyrskyt. Eino-, Oskari- ja Seija-myrskyt kylvivät maa-alueillakin tuhoa. Kaskisissa keskituulen nopeus oli 30,7 m/s.

2015: Suomen mittaushistorian lämpimin vuosi

Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa vuodesta 2015 muotoutui mittaushistoriamme lämpimin. Viiden lämpimimmän vuoden joukossa ovat myös vuodet 1938, 2014, 1989 ja 2011. Vuoden 2015 keskilämpötila oli koko maan mittakaavassa 4,2 astetta eli noin 1,9 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi.

2016: Lumenkertymän ennätys Merikarvialla

Merikarvialla lunta kertyi 8. tammikuuta vuorokaudessa ennätykselliset 73 cm, kun merellä syntyneet sakeat lumikuurot ajautuivat kapealle kaistaleelle Satakunnan rannikkoseudulle peräti kokonaisen vuorokauden ajan. Merellä syntyneet lumimyräkät ovat yleisiä tilanteissa, kun Suomen yllä on kylmää ilmamassaa ja meri on vielä sula ja verrattain lämmin.

Mikä sääilmiö Suomen historiassa on jäänyt sinun mieleesi parhaiten?
Mikäli sinulla on ikuistettuna historiallisia säätapahtumia, lähetä kuva osoitteeseen kuvat@foreca.fi. Julkaisemme kuvia tämän tekstin yhteydessä sekä sosiaalisen median kanavissamme.

Meteorologi havainnollistamassa Merikarvian ennätyshankia 8.1.2016.

***
Korjattu 5.12.2017 (v. 2011-kohta): ”Koko kesästä muotoutuikin 1900-luvun neljänneksi lämpimin.” –> Koko kesästä muotoutuikin neljänneksi lämpimin, kun tarkastellaan tilastoja 1900-luvun alkupuolelta.”

Lisätty 5.12.2017 v. 1999 pakkasennätys: ”Vuosi alkoi hyytävissä merkeissä, kun Kittilän Pokassa mitattiin Suomen uusi kylmyysennätys -51,5 astetta. Aikaisempi ennätys oli mitattu vuonna 1985 Sallan Naruskassa, missä lämpötila laski -50,4 asteeseen.”

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Sää ja luonto, Vuodenajat, Yleistä säästä. Tagit: , , , , , , , , , , , . Pysyvä linkki.

33 vastausta kirjoitukseen

  1. Leone sanoo:

    ”1939-1940: Talvisodan hyytävät pakkaset

    Marraskuun viimeisenä päivänä Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja taisteluita käytiin ajoittain arktisissa olosuhteissa. Moni muistaakin puhuttavan talvisodan paukkupakkasista. Vielä marraskuu oli vuonna 1939 melko lauha, mutta vuodenvaihteesta lähtien Suomi valahti arktisen ilmamassan piiriin ja ajoittain valtaosassa maata pakkanen kiristyi 40 asteeseen.”

    Suomen 100 -vuotista itsenäisyyttä voimme juhlia pitkälti Auringon oikkujen ansiosta. Syksyllä 1939 nimittäin lämpimien talvien vuosikymmenen päätteeksi Auringon aktiivisuus putosi kreivin aikaan kohti syklin minimiä avaten Siperian portin. Venäläiset olivat ajatelleet kelien jatkuvan lämpimänä ja tulivat Raatteen tielle kesävarusteissa – ja kyyti oli kylmää niin sään kuin suomalaistenkin taholta.

    Mikäli aktiivisuus olisi jatkanut ylempänä ja pakkaset olisivat jääneet tulematta, niin Suomi olisi mitä ilmeisimmin miehitetty nopeasti. Kiittäkäämme siis Aurinkoa itsenäisyydemme säilymisestä!

    • Leone sanoo:

      Tuossa siis aktiivisuuskehitystä talvisodan tietämillä:

      http://www.solen.info/solar/cycl17.html

      Juuri ennen venäläisten hyökkäystä aktiivisuus putosi 115–>45 parissa-kolmessa kuukaudessa, mikä loi jettiin gradientin joka avasi Siperian portin.

      • minätaas sanoo:

        Auringon pienillä aktiivisuusvaihteluilla ei ole edelleenkään mitään mainittavaa vaikutusta ilmastoomme, vaan nykyinen lämpeneminen aiheutuu ihmiskunnan tuprutteluista:

        http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmastonmuutoskysymyksia#12

        • peikko763 sanoo:

          Huomioi että tuo on vaan yhden instituutin mielipide. On olemassa paljon ilmastotiedemiehiä, joiden mielestä auringon aktiivisuusvaihteluilla on merkittäviä vaikutuksia ilmastoon. Täällä paljon vertaisarvioituja julkaisuja :
          http://hockeyschtick.blogspot.fi/search?q=solar+activity

          Ilmatieteenlaitos ei ole päivittänyt kotimaistakaan julkaisua tuonne sivustolleen :
          https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hs-yllattava-selitys-lauhoille-talville-lumiset-talvet-palaavat-2020-luvulla/6104406

    • Jukka sanoo:

      Taidat aliarvioida Suomen puolustusvoimien loistavaa suoritusta. Voisit tutustua talvisodan historiaan. Kovasta pakkasesta oli hyötyä Neuvostoliiton panssarijoukoille, pääsivät etenemään helposti maaperän jäädyttyä kunnolla. Hyvä yhteishenki ja erinomainen sodanjohto auttoivat torjumaan vihulaisen yritykset, vaikka likeltä piti, ettei miehitystä tullut. Malli Kajander vaikeutti hommia, tykistöllekään ei riittänyt ammuksia. Vangiksi saatu venäläinen upseeri kysäisikin: ”Miksi ette ammu, kun tulenne on niin tarkkaa?”
      Siinä sinulle auringon aktiivisuutta. Aliarvioit myös säätietelijöitä.

      • Leone sanoo:

        ”Mika Kulju päättelee monen muun talvisodan historiankirjoittajan kanssa, että talvi pelasti Suomen.
        Suomea katkaisemaan lähetetty, lämpimään ilmastoon tottunut ukrainalainen divisioona oli kesävarusteissa. Vain päälliköt, hevosmiehet ja autonkuljettajat saivat huovikkaat jalkojensa suojaksi.”

        Älähän yritä kirjoittaa historiaa uusiksi. Se oli nimenomaan tuo pudotus Auringon aktiivisuudessa, joka Suomen pelasti. Niin pienestä se oli kiinni – ja tuuri oli uskomaton.

  2. Olli sanoo:

    Mielenkiintoisia poimintoja Suomen säähistoriasta. 28.1.1999 mitattiin Suomen pakkasennätys -51,6° Kittilän Pokassa, tämän tiedon olisi voinut mainita.

    Talvi 1930 on ollut erittäin lämmin ja tammikuussa oli hyvin laajalti sekä lumetonta että jäätöntä. Muuttolintuja jäi Suomeen runsaasti ja kasvit kukkivat jo tammikuussa. Näitä tietoja löytyi tuosta Markus Hotakaisen kirjasta.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Hei Olli, kiitos kommentista. Pakkasennätys on ilman muuta olennainen osa Suomen säähistoriaa, joten tämä kohta lisätty. Markus Hotakaisen kirjassa on muitakin mielenkiintoisia kohokohtia, mutta valitettavasti kaikkea ei ole saatu mahdutettua mukaan tähän julkaisuun.

      • minätaas sanoo:

        Milloin tämä Kittilän Pokan mittausasema on aloittanut toimintansa?

        Olettaisin siellä olleen melkoisen varmasti sata vuotta sitten vielä kylmempiä lämpötiloja, mutta ei vielä silloin lämpömittaria rekisteröimässä niitä.

        • sinätaas sanoo:

          Ja nytkin, kun siellä mitattiin liian kylmiä lukemia, niin mittari siirrettiin kipikapi lämpöisempään paikkaan, että voitaisiin todeta ”ilmaston lämmenneen”.

    • Skogsboxer sanoo:

      Hyvin on tuo pakkaspäivä muistissa. Lähdin aamulla ajelemaan Kiirunasta kohti synnyinmaata. Bensa Mondeo ei jaksanut nostaa lämpöjä. Pahvia piti viritellä keulalle.
      Ajoin huoltoasemalle Pajalaan päästäkseni sisälle huoltohalliin virittelemään pahveja paremmaksi.
      Huoltoasemalla oli mittari jossa asteikkoa riitti viiteenkymmeneen pakkasasteeseen asti ja sillä kohdalla elohopea oli.
      Tammikuun 2016 pakkasilla jäin ensimmäistä kertaa tielle sään takia puolentoista miljoonan ajetun kilometrin jälkeen dieselin hyytyessä Pohjois-Pohjanmaalla n. -38 asteen aamupakkasessa kilometrin ajon jälkeen.

  3. Lukija sanoo:

    Onko koko juttu kirjoitettu yhtä huolimattomasti kuin vuoden 2011 kohta? Vai mitä mahdetaan tarkoittaa sillä, että vuoden 2011 kesä oli koko 1900-luvun neljänneksi lämpimin.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Hei, kiitos kommentista ja tarkkaavaisuudesta. Tämä on nyt korjattu muotoon: ”Koko kesästä muotoutuikin neljänneksi lämpimin, kun tarkastellaan tilastoja 1900-luvun alkupuolelta.”

      • Jurmu sanoo:

        Näin.Eli 4 lämpimintä kesää 1900-luvun alkupuolelta oli 1937,1972,2002 ja 2011.Näin koko maata ajatellen.

  4. peikko763 sanoo:

    Paljon on tapahtunut mielenkiintoisia asioita viimeisen 100v aikana hyvä tilasto.

    Tammikuu 1987 oli kylmä, tuota kylmempi tammikuu lienee Skandinaviassa ja Euroopassa ollut vuonnna 1814. Tässä Vaasan tilastoa 1951-2011, tammikuu 1987 oli -18,6C:
    https://datamarket.com/data/set/1loo/average-monthly-temperatures-across-the-world#!ds=1loo!1n6s=1gb&display=line

    Tässä Vaasan tilastoa 1800-1824 , tammikuu 1814 näyttäisi olevan -19.9C eli -1,3C kylmempi kuin 1987:
    https://datamarket.com/data/set/1loo/average-monthly-temperatures-across-the-world#!ds=1loo!1n6s=1ga&display=line

    Mutta lienee epävirallisia nuo 200 v vanhat mittaukset.

    • peikko763 sanoo:

      Mutta itse uskoisin että tuo 1814 on ollut kylmempi kuin 1987, koska Tukholmassakin oli silloin -32C ja 1987 -25,1C :
      https://en.wikipedia.org/wiki/Stockholm#Climate

      Myös siis Thames joella viimeksi ollut jäätyneen joen päällä markkinat 1814 :
      https://en.wikipedia.org/wiki/River_Thames_frost_fairs

      Toki Thames joki olisi jäätynyt talvella 1962-1963 myös, mutta Thames jokea on kavennettu sen verran että virtaus on kovempi nykyään kuin ennen ja siksi se ei jäädy täysin kovinakaan talvina nykyää (kuten talvi 62-63 joka oli 3:nneksi kylmin viimeisen 350v aikana siellä).

  5. Juha Mikkonen sanoo:

    Heinäkuu ja puolet elokuusta vuonna 2010 olivat täällä Kuopiossakin hyvin lämpimät, ennätyksiä rikottiin. Mutta Suomi on laaja maa. Keski- ja Pohjois-Lapissa oli ihan normaalilämpöistä.

    Hyvin on jäänyt myös mieleen mahtava ukkosyö 31.7-1.8 vuonna 1994. Siihen ajankohtaan täällä Savossa on pimeä keskiyö, mutta uhkaavalta näyttävä musta pilvi pimensi taivaan jo klo 21. Ukkonen alkoi noin klo 22 ja kesti 6-7 tuntia. Kovin salamointi tuli kolmena eri aaltona, Välillä oli rauhallisempaa, mutta pahimman ryskeen aikan entisen jyrahdyksen kaiku ei ollut ehtinyt vaimentua ennen seuraavaa. Silmällistäkään ei tullut unta sinä yönä.

    Jo edellinen yö oli ollut samankaltainen, ja sitäkin piti seurata valveilla, mutta se oli vain esinäytöstä seuraavan yön raivoisalle jytkeelle. Yöt olivat viikonloppuyöt lauantain ja maanantain välillä. Maanantai olikin töissä vähän tahmea päivä.

    Vanhemmat ihmiset kertoivat, ettei sellaista ukkosta ole ennen ollut, enkä itse muista samanlaista kokeneeni. Niin sanottu miesmuisti on kyllä huono luonnonilmiöiden tilastointimenetelmä. Olisikin mukava tietää, löytyykö muistikuvilleni tukea mistään oikeista tilastoista. Mitään suurempia vahinkoja ukkonen ei tainnut aiheuttaa, ei ainakaa laajoja metsätuhoja.

  6. Kalaneuvos sanoo:

    Kiinnostavia faktoja Suomen säähistorian sivuilta. Seuraavat ”kylmät” tapahtumat voisi myös mainita: Suurin lumensyvyys: 190 cm Enontekiön Kilpisjärvellä 19.4.1997 sekä alin kuukausikeskilämpötila: -29,7 °C, Kuusamossa tammikuussa 1985.

    • Leone sanoo:

      Tuo Kuusamon tammikuu 1985 oli kyllä jäätävä! Kylmää oli toki muuallakin, minulla jäätyi luistinkentällä korvat valkoisiksi koppuroiksi, lähemmäs 30 oli pakkasta mutta pakko oli silloin päästä kentälle.

  7. Tarja Simola sanoo:

    2010 heinäkuun helteet jäi mieleen, kun mansikkapensaiden juuristot kuumentuivat muovikatteen alla niin, että seuraavana kesänä oli isoja alueita, jossa mansikat olivat myyntikelvottomia. Päälle päin näyttivät keväällä normaalilta vihreiltä, sekä kukkivat, mutta kypsymisen alkaessa pensaan ylös nostettua oli vain mustat juuret….eli kuumuus vei palkan viljelijältä, niin se syöpyi kipeästi muistiin ! (Saatikka aina ulkona työskentelevänä pelottaa ihon ”kärventyminen”, kun ei jaksa aina suojaavissa kaavuissa olla..)
    Mutta säidenarmoilla olosta huolimatta:
    kiitos tästä koosteesta. On kiintoisaa katsella sääilmiöiden historiaa 😊😍

  8. Jussi sanoo:

    Kesä 2010 ja hellepäivien Suomen ennätys Kouvolassa, yhteensä 48.
    Hiekka oli Utissa rannalla niin kuumaa ettei siinä voinut kävellä paljain jaloin ja järvivesi oli 30-asteista.

  9. joonatan sanoo:

    Muistan vuoden 2000 jälkipuoliskon erityisen hyvin. Olin ollut muutaman vuoden ulkomailla ja viimeiset 9 kuukautta seilannut Karibialla risteilylaivahommissa. Tulin toukokuun lopussa Suomeen ja kesä meni normaalisti, mutta syksy pysyi mustana Hyvinkäällä aina 20 joulukuuta asti, mutta saatiin valkea joulu ja siitä sitten kunnon talvi käyntiin.

  10. Outi sanoo:

    Tammikuu 1987 oli todella ikimuistoinen, kun 30 pakkasastetta oli peruslämpötila kolme viikkoa. Paksulti tuli kierrettyä huivia päähän ja pitkä toppatakki hankittua, mutta siihenkin alkoi tottua :)

  11. Suski sanoo:

    Muistan minäkin nuo vuoden 1987 pakkaset. Ei tarvinnut koulussa mennä välitunneilla ulos, kun oli niin kylmä. Tuo kylmä jakso taisi kestää useamman viikon.

    Mutta oudosti tuohon 30 pakkasasteen lämpötilaan tottui. Kun lämpötila nousi -20 asteeseen, tuntui se jo lähes suojakeliltä!

    • Ilmasto viilenee sanoo:

      Suski olisiko hauska jos olis ensin nollakeli ja siitä lämpenis suoraan +30 asteen tuntumaan

    • Jukka sanoo:

      Joo, muistan minäkin tuon 87, kun -20 astetta tuntui lämpöiseltä keliltä. Pakko oli sopeutua. :)

  12. Jurmu sanoo:

    Kyllä parhaiten on jäänyt mieleen tammikuun alkupuoli vuonna 1987,täällä lounaassakin.Tokkopa (olen syntynyt 1959) tulen täällä mitään likimainkaan vastaavaa kokemaan.

  13. Mies sanoo:

    Minulle on parhaiten jäänyt mieleen tämä järkyttävä lämpeneminen jonka ihmiset ovat saastuttamalla saaneet aikaan. Joku yksittäinen sääilmiö on pikkujuttu verrattuna siihen minkälaisen katastrofien aalto tulee syliimme tällä vuosisadalla omien tyhmyyksiemme ansiosta.

  14. Leone sanoo:

    Sääilmiöistä puheenollen, saattaapi tällä kertaa tulla valkea Joulu koko maahan!

  15. Leone sanoo:

    Uusimmassa GFS päivityksessä aletaan jo virittelemään 1985 mallin kuviota, joten pakkanen saattaa Joulua kohti alkaa kiristymään.

  16. Leone sanoo:

    Edelleen näyttäisi siltä, että Joulua vietettäisiin koko maassa kipakassa pakkassäässä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.