Tornado, trombi, vesipatsas vai pölypyörre?

Pienimuotoisia pyörremyrskyjä esiintyy päivittäin jossain päin maapalloa ja ne ovat myös jokakesäinen ilmiö Suomessa. Eilen tiistaina ulkosaaristossa Korppoon ja Utön edustalla havaittiin vedenpäällisiä trombeja eli vesipatsaita, asiasta uutisoi ensimmäisenä MTV.

Maan päällä syntyviä pyörteitä ovat mm. tornadot, trombit ja pölypyörteet. Käytännössä trombit ja tornadot ovat sama asia: Euroopassa puhutaan trombeista, muualla maapallolla tornadoista. Pölypyörteet tunnetaan paremmin englannin kielisellä termillä dust devil, ja veden yllä esiintyviä trombeja kutsutaan vesipatsaiksi, eng. waterspout.

Tiistaina läntisellä Suomenlahdella esiintyneet vesipatsaat liittyivät alueen yli liikkuneeseen heikohkoon kuuropilveen. Tyypillisesti vesipatsaita esiintyy vasta loppukesästä, kun meriveden lämpötila on ilman lämpötilaa korkeampi ja matalapaineen alue on lähettyvillä. Eilen ilmamassan ja meriveden välinen lämpötilaero oli kuitenkin merkittävä ja lisäksi muutkin vesipatsaiden syntymiselle merkittävät ehdot täyttyivät: Suomi kuului ns. viileän ilmamassan matalapaineen piiriin ja alueen tuuliolotkin olivat suotuisat. Vesipatsaat ovat maan päällä esiintyviä trombeja vaarattomampia siinä mielessä, että ne harvoin osuvat asutuksen ylle, ovat melko staattisia ja hidasliikkeisiä ja näkyvät kauas. Vesipatsaita toisin sanoen ehtii yleensä ”karkuun”. Tarkemmin vesipatsaiden syntymekanismista on kirjoitettu viime kesänä Forecan blogissa.

Video: Vesipatsas iskee Brasilian rannikolle

Trombit eli tornadot ovat käytännössä sama asia: maan päällä esiintyviä paikallisia pyörremyrskyjä. Voimakkuutta voidaan vesipatsaiden tapaan mitata kuusiportaisella Fujita-asteikolla (0-5). Suomessa esiintyy vuosittain heikkoja, F0-F1-luokan trombeja tai vesipatsaita, joissa tuulen nopeus on alle 50 m/s. Harvakseltaan tavataan myös tätä voimakkaampia trombeja, erityisesti keskisessä Euroopassa. Tuhoisimpia F4- ja F5-luokan tornadoja esiintyy eniten Yhdysvalloissa ja Bangladeshissa, missä olosuhteet voimakkaiden tornadojen syntymiselle ovat otollisimmat.

Trombit syntyvät yleensä ukkospilven yhteyteen (vesipatsaat eivät edellytä ukkospilveä), jossa vaakasuuntaiset pyörteiset ilmavirtaukset tempautuvat ukkospilven alla olevan voimakkaan nousuvirtauksen mukaan. Pyörteestä tulee näkyvä, kun siinä tiivistyvän vesihöyryn tai maasta tempautuvan pölyn ja roskan ansioista. Trombit ja tornadot vaativat syntyäkseen epävakaan ilmakehän ja suuren tuuliväänteen eli kerroksen, jossa tuulten nopeus ja suunta vaihtelevat voimakkaasti eli tuuleen muodostuu pyörteisyyttä. Sitä vastoin vesipatsaiden synty edellyttää pientä tuuliväännettä.

Video: Pyhtään mahdollinen trombi

Pölypyörre taas poikkeaa syntymekanismiltaan vesipatsaista ja trombeista. Pölypyörteet ovat aurinkoisen ja lämpimän ilman pyörteitä, jotka syntyvät auringon lämmittäessä voimakkaasti maanpintaa. Tämä aiheuttaa nousevia ilmavirtauksia ja tuulen pyörteisyyttä. Mikäli pyörteet tempautuvat trombien tapaan mukaan nousuvirtaukseen, voi pölypyörre syntyä ja muuttua näkyväksi, mikäli tarjolla on irtonaista maa-ainesta. Pölypyörteet ovat usein hyvin lyhytikäisiä ja trombeja heikompia.

Video: Japanin eksoottinen pölypyörre

Kuvat: Petri Korpivaara, Tuomas Pelto

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

8 vastausta kirjoitukseen

  1. Kalevi Lööppi sanoo:

    Markus Mäntykangas lupaa ensi viikoksi hellettä, +30 astetta paukkuu rikki? Samaan aikaan Ilmatieteenlaitoksen ja Forecan mukaan lämpötila lähempänä +20…?

    • Hohhoijaa sanoo:

      Ihan vaan tiedoksesi, että meillä Suomessa helteeseen riittää +25,1 astetta, ei tarvi olla +30.

  2. 098765 sanoo:

    https://www.youtube.com/watch?v=WuV80cDftj8

    Kanadassa +30 astetta Sault Ste. Marien kaupungissa Ontariossa. Kanada on siunattu valtio säiden puolesta.

  3. Tilu sanoo:

    Minulle taas +30 olisi kirous. Näin viileä kesä ja lits-läts talvet eivät tietenkään ole mukavia, mutta +30 on ihan liian kuumaa & hikistä.

    • Heke sanoo:

      Jos ei kesät ole kummoisia, niin vielä paljon oudompia ovat talvet olleet. Täällä ei ole kylmää talvea ollutkaan talven 2010-2011 jälkeen, seuraavat pari talvea olivat suht normaaleja lämpötiloiltaan ja sitten onkin siitä lähtien vain lämpimiä talvia. Olisiko viime talvena käynyt alle 5 kertaa -20 asteen kylmemmällä puolen ja -30 astetta ei alittunut kertaakaan. Kunnolla luminen talvi on viimeksi ollut täällä kai joskus 2000-luvun alussa. Niiden vuosien takaisten parin talven lumisuus koski lähinnä vain pääkaupunkiseutua, mutta ei täällä ollut silloin normaalista poikkeavaa lumimäärää. 2010-luvulla on täällä näyttänyt myös mustista jouluista tulleen sääntö poikkeuksen sijasta. 7 joulusta ollut 4 tähän mennessä mustia, 2013-2015 oli 3 mustaa joulua putkeen.

    • 098765 sanoo:

      +30 asteeseen tottuu siihenkin aika nopeasti.

  4. M. Turhalärvälä sanoo:

    Tornado, trombi, vesipatsas, vai pölypyörre? No, mikä hyvänsä noista olisi jo tervetullutta vaihtelua tähän jo kuukausia jatkuneeseen p****säähän! Olen nyt muuttanut mieleni.Tulkoon vaikkapa pyörremyrksy tai joku kumma pakkasaalto suoraan ulkoavaruudesta! Mulle alkaa jo riittää nämä Suomen ihanat säät..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *