Näin ennustetaan sateen olomuoto

 

Sateen olomuodon ennustaminen aiheuttaa välillä meille meteorologeille harmaita hiuksia. Yleisesti ottaen nyrkkisääntönä pidetään sitä, että plussakelillä sade tulee vetenä ja pakkassäällä lumena, mutta aivan näin yksiselitteistä tämä harvoin on. Sateen olomuotoon nimittäin vaikuttavat ilman lämpötilan lisäksi erityisesti kastepistelämpötila ja ylempien ilmakerrosten lämpötila.

Kastepistelämpötila vaikuttaa sateen olomuotoon eniten

Kastepistelämpötila on se lämpötila, missä ilman näkymätön vesihöyry alkaa tiivistyä esimerkiksi kasteeksi tai kuuraksi maanpinnalla ja ilmassa sumuksi tai pilveksi. Jos ilman lämpötila ja sen kastepistelämpötila saavuttavat saman arvon, on ilman suhteellinen kosteus 100 % eli siihen ei mahdu yhtään enempää vesihöyryä. Talviaikana meteorologit käyttävätkin kastepistelämpötilaa apuna sateen olomuotoa ennustaessa. Mikäli kastepiste on nollan alapuolella, on sade hyvin todennäköisesti lunta ja mikäli se on yli +1 °C, sataa melko varmasti vettä. 0…+1 C välille sijoittuvat arvot ovatkin haasteellisia – tällöin sateen olomuoto voi olla mitä tahansa, useimmiten kuitenkin räntää. Sateen olomuotoon vaikuttaa myös ylempien ilmakerrosten lämpötila. Yleisesti ottaen tiedetään, että mikäli ilman lämpötila on 1,5 kilometrin korkeudella (850 hPa painepinta) alle -4 °C, tulee sade maahan asti lumena. Toisaalta ennusteessa voidaan tarkastella myös vajaan kilometrin korkeutta (925 hPa painepinta): mikäli tällä korkeudella on vielä pakkasta, ei lumisade ehdi sulaa vedeksi maahan sataessaan.

Jäätävän sateen ennustaminen haastavinta

Haastavinta on ennustaa jäätävän sateen ja erityisesti jäätävän tihkusateen saapumista. Jäätävä sade vaatii syntyäkseen lämpötilaoloiltaan erilaisia ilmakerroksia ja vähintään yhden kerroksen, missä lämpötila käväisee nollan yläpuolella. Pilvestä pudotessaan sade on yleensä lunta, mutta alempana sijaitseva lämpimämpi ilmakerros voi sulattaa lumen vedeksi. Jos puolestaan lämpimän ilman alapuolella on pakkaskerros, jossa pisaran lämpötila laskee nollan alapuolelle, syntyy alijäähtynyttä vettä eli jäätävää sadetta. Pinnoille pudotessaan tämä alijäähtynyt vesi jäätyy kiinni nopeasti ja aiheuttaa erityisesti tieliikenteelle haasteita. Jäätävä tihkusade on harvinaisempi ilmiö, mutta sitä voi esiintyä vielä jopa 10-15 asteen pakkasella sumupilvien yhteydessä. Tällöin sateen syntymekanismi poikkeaa olennaisesti muista sateen olomuodoista, sillä sumupilvi ei sisällä lainkaan lumijyväsiä vaan jäätävä tihkusade syntyy suoraan pilvipisaroista.

Tehtävä: Päättele alla olevan kastepistelämpötilaennusteen perusteella mahdollisen sateen olomuoto seuraavissa kaupungeissa: Turku, Jyväskylä, Oulu. Mikä on lopputulemasi?

Kuvassa näkyvät mm. ilmanpaineen samanarvonkäyrät ja ennustetut kastepistelämpötilat. Osaisitko tämän perusteella päätellä, missä olomuodossa mahdollinen sade tulee alas a) Turussa b) Jyväskylässä c) Oulussa ?

Kuvassa näkyvät mm. ilmanpaineen samanarvonkäyrät ja ennustetut kastepistelämpötilat. Osaisitko tämän perusteella päätellä, missä olomuodossa mahdollinen sade tulee alas a) Turussa b) Jyväskylässä c) Oulussa ?

Ps. Forecan nettisivuilta voit kätevästi seurata sateen olomuotoa – klikkaa itsesi tänne!

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Elämä ja sää, Sää ja luonto, Talvi, Yleistä säästä. Pysyvä linkki.

7 vastausta kirjoitukseen

  1. Jani sanoo:

    Turun ja Jyväskylän sade tod. näk. Vettä ja oulun sade räntää tai jäätävää sadetta menikö oikein

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kiitos kommentista Jani. Tässä tapauksessa meteorologin perustelut olisivat seuraavat: kastepistelämpötilan ollessa pakkasen puolella Turussa sade olisi lunta, Jyväskylässä kastepistelämpötila +2 C eli vettä ja Oulussa sade todennäköisesti muuttumassa vedestä lumisempaan suuntaan kastepistelämpötilan alentuessa. Jäätävän sateen esiintyvyyttä emme oikein pelkästään tämän ennusteen nojalla voi arvioida, kun emme tiedä eri ilmakerrosten lämpötilasta mitään.

  2. Mika sanoo:

    Ehdottaisin, että oulussa sade tulee räntänä, jyväskylässä vetenä ja turussa jäätävänä/räntänä.
    Tosin en tiedä mikä kippura on mikäkin, niin tämä on vain edistynyt arvaus blogi-tekstin pohjalta.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Mika, kiitos kommentista ja näkemyksestäsi! Kartta on kieltämättä sekava ja vaatii hieman paneutumista. Oulu ja Jyväskylä ovat ihan oikein, Turussa sade olisi todennäköisesti lunta kastepistelämpötilan ollessa pakkasen puolella. Jäätävän sateen esiintyvyyttä emme oikein pelkästään tämän ennusteen nojalla voi arvioida, kun emme tiedä eri ilmakerrosten lämpötilasta mitään.

  3. Marita Misukka-Kyyrö sanoo:

    Eipä kerrottu, mitä numeroa pitää kartassa tarkastella. Lienee se punainen luku ?
    Sen perusteella arvelisin -ja jotta tulisi eri arvaus-, että Oulussa ja Turussa saadaan jäätävää sadetta, ja Jyväskylässä silkkaa vettä.

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kiitoksia Marita viestistäsi ja arvioistasi. Jäätävän sateen esiintyvyyttä emme oikein pelkästään tämän ennusteen nojalla voi arvioida, kun emme tiedä eri ilmakerrosten lämpötilasta mitään. Jyväskylän osalta pisteet kotiin, Oulussa sade todennäköisesti räntää (muuttumassa vedestä lumisempaan suuntaan), Turussa lunta kastepistelämpötilan ollessa pakkasen puolella. Kartta kyllä lienee melko kaoottinen varsinkin ensimmäistä kertaa sen kanssa tekemisissä oleville :-)

  4. jurmu sanoo:

    Turussa voi tulla lunta,Jyvaskylassa vetta,Oulu siina rajoilla.Mita muuten jaatavaan sateeseen tulee,niin oliko se 2006 talvella kun lounaassakin tuli jaatavaa sadetta melkoisesta pakkasesta huolimatta ja keli oli karmea?

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.