Antaako korkeapaine periksi – ensilumi osaan maata ensi viikolla?

 

 

Kalenterin mukaan syksyn puoliväli on jo taittunut, mutta missä luuraavat syyssateet? Kuluneen lokakuun sademäärä on osassa maata jäänyt paikoin vain 0-3 mm:iin, eikä helpotusta ole luvassa tulevana viikonloppunakaan. Vaikka korkeapaine onkin sitkeästi majaillut Suomen ympäristössä, ei se ole tähän vuodenaikaan enää taannut aurinkoisia päiviä, vaan pikemminkin olemme useaan otteeseen värjötelleet kolean ja paksun sumupilven alla.

Suihkuvirtaukset ohjaavat matala- ja korkeapaineita

Lentokoneiden lentokorkeudella sijaitsevat voimakkaat suihkuvirtaukset ohjaavat matala- ja korkeapaineiden reittiä alempana ilmakehässä. Lokakuun ajan pohjoisen pallonpuoliskon suihkuvirtaus on Euroopan kohdalla kaartanut Islannista jyrkästi kohti eteläistä Eurooppaa ja noussut Välimereltä kohti koillista, jolloin läntisen ja pohjoisen Euroopan ylle on ikään kuin lukkiutunut korkeapaineen alue. Välillä tämä korkeapaine on osoittanut heikkenemisen merkkejä, mutta vahvistunut aina uudestaan lähiympäristöön. Atlantin matalapaineet ovat joutuneet kiertämään joko korkeapaineen pohjois- ja eteläpuolelle jättäen Suomen sateettomaksi. Välillä tällainen lukkotilanne suursäätilassa voi kestää kuukausitolkullakin.

Suihkuvirtaukset Euroopan yllä tällä hetkellä. Kuva: Foreca

Suihkuvirtaukset Euroopan yllä tällä hetkellä. Kuva: Foreca

Muutos ensi viikolla?

Säämallit indikoivat jonkin sortin säätilan muutosta ensi viikolle, mutta ajoituksessa on edelleen epävarmuuksia. Näyttäisi kuitenkin mahdolliselta, että joko etelän tai lännen suunnalta saapuvat matalapaineet syrjäyttävät korkeapaineen ainakin hetkeksi Suomen tieltä pois, mutta toisaalta pitkään jatkuneen samantyyppisen suursäätilan murrosvaihe on säämalleille toisinaan tiukka paikka ennustettavaksi. Osa malleista indikoi jo viime viikolla matalapaineiden saapumista Suomeen tälle viikolle, mutta korkeapaine piti kuin pitikin pintansa.

Mikäli matalapaineet ensi viikolla raivaavat tiensä Suomeen, näyttää siitä huolimatta epätodennäköiseltä, että käynnistyisi ns. tyypillinen Atlantin matalapaineiden marssi lauhkeine lounaistuulineen. Pikemminkin mahdolliset sateet ovat saapumassa kylmän, polaarisen ilmamassan alle, jolloin sateiden olomuoto on iso kysymysmerkki. On ihan mahdollista, että laajemmallekin alueelle maan keski- ja pohjoisosaan saataisiin ensilumi, mutta tilannetta kannattaa seurata. En pitäisi mahdottomana korkeapaineen jämähtämistä Suomen ylle vielä vähän pidemmäksikin aikaa.

Ilmastonmuutos jumittaa suursäätiloja ja tuo kuivuuskaudet myös Suomeen?

On päivän selvää, että ilmastomme on muuttumassa ja mittaustulosten mukaan näin onkin jo tapahtunut. Epävarmaa puolestaan on se, mitkä tarkalleen ovat ilmastonmuutokset vaikutukset missäkin päin maailmaa, ja toisaalta yllätyksiäkin tulee varmasti vastaan. Eräänä todennäköisimpänä skenaariona ilmastonmuutoksen mukana tuomista ilmiöistä pidetään suursäätilojen jumiutumista. Suihkuvirtaukset saattavat jäädä paikoilleen pidemmiksi ajoiksi ja tehdä yhä kaarevampia mutkia, jolloin pohjoista polaarista ilmamassaa pääsee purkautumaan eteläisemmille leveysasteille ja puolestaan keskileveysasteiden lämmintä ilmamassaa virtaisi yhä pohjoisemmas. Toisaalta suursäätilan lukkiutumistilanteessa matala- ja korkeapaineet saattavat jäädä jylläämään samalle alueelle pidemmäksi aikaa, jolloin sään ääritilanteet, kuten runsaat sateet ja kuivuuskaudet yleistyvät.

Suomessa vuosittaisen sademäärän on arveltu kasvavan ilmastonmuutoksen myötä siten, että erityisesti talvipuolella sademäärät kasvavat. Sademäärien kasvaminen ei välttämättä tarkoita sadepäivien lukumäärän lisääntymistä: sadepäivät pysynevät ennallaan, mutta kun sataa, niin kerralla sataa enemmän. Kuivuuskaudet tulevat yleistymään erityisesti etelämpänä Euroopassa, mutta Suomen alueellakin pitkät ja sateettomat, tämän lokakuun kaltaiset kaudet, saattavat yleistyä, mikäli teoria suursäätilanteiden lukkiutumisesta toteutuu.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Tagit: , , . Pysyvä linkki.

14 vastausta kirjoitukseen

  1. Bjono sanoo:

    Mikäs vaikuttaa noihin suihkuvirtauksiin?

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Suihkuvirtaukset syntyvät alueille, missä ilmamassojen horisontaalinen lämpötilaero on suuri. Pohjoisen pallonpuoliskon talviaikana suihkuvirtaus voimistuu meidän yllämme lämpötilaerojen kasvaessa. Suihkuvirtaukset juontavat juurensa lämpimän ja kylmän ilman välisiin tiheyseroihin, jolloin paine-erot kasvavat ja samalla tuuli voimistuu.

    • Leone sanoo:

      Auringon aktiivisuus ainakin:

      http://physicsworld.com/cws/article/news/2009/jun/18/sluggish-jet-streams-linked-to-quiet-sun

      Aktiivisuus on nyt laskeutumassa kohti minimiä, joten voidaan olettaa lounaistuulien vähenevän ja mantereisen säätyypin yleistyvän, aivan kuten edellisenkin syvän minimin aikana.

      • Leone sanoo:

        Sorry, tuli väärä linkki. Tuossa relevantimpi:

        https://www.sciencedaily.com/releases/2010/04/100415080848.htm

  2. Sam sanoo:

    Miksi suihkuvirtausennusteita ei käsitellä suomalaisissa sääennusteissa/sääohjelmissa? Amerikkalaisissa ennusteissa on aina hienot jet stream –grafiikat ja yleisölle selitetään, mikä vaikutus niillä on säätilaan. Ylipäätään pitäisi puhua enemmän Suomeen vaikuttavasta suursäätilasta ennen kuin lyödään Suomen kartta ja siihen sade&lämpötilagrafiikat (toki näitäkin tarvitaan, kun puhutaan 0-48h ennusteista).

    Olisi aivan mahtavaa saada tuo yo. videolla pyörivä suihkuvirtausennuste Forecan jokapäiväisiin linkkeihin!

    • Tomi sanoo:

      Juuri näin. Olen tismalleen Samin kanssa samaa mieltä.

    • Jukka sanoo:

      Miten niin aina?

      • Sam sanoo:

        Ihan esimerkkinä vaikka tämä, mitä toivoisin myös meille
        https://weather.com/news/weather/news/weather-stories-this-week-late-october

        Ensin aloitetaan jet streamistä ja sen jälkeen näytetään ja kerrotaan tarkemmin, miltä viikon sää näyttää. Katsot videon tai luet artikkelin, asiat etenee hyvin ymmärrettävästi eteenpäin. Pidän erittäin paljon tästä tavasta.

  3. GP sanoo:

    Pitkäaikainen kuiva kausi voi olla haitallinen kasvukauden aikana, varsinkin kuumimman kesän aikaan, silloin kun on haihtuminenkin suurempaa korkeampien lämpötilojen vuoksi. Näin lokakuussa siitä ei enää kasvien kasvulle juurikaan haittaa liene, sillä monet kasvit ovat menneet jo talvilevolle.

    Toki optimaalista ei ole sekään, että sataa kaatamalla lähes päivittäin, kuten olemme nyt parin viime kesän aikana ajoittain nähneet.

    Itse olen joskus sanonut, että kaikkein optimaalisin kesäsää ainakin omasta mielestäni olisi päivät aurinkoista ja lämmintä ja yöksi sitten kohtalaista sadetta. Ajatuksena kiva, mutta toteutumisena suurimmaksi osaksi mahdoton.

  4. peikko763 sanoo:

    Siltä vähän nyt Markus tuntuisi että tämä korkeapaine antaa vihdoin periksi. Ensi viikolla näemme totuuden. Tosin kuinka pitkäaikaisesti korkeapaine antaa periksi se on toinen asia.

    Olenkin jo koko syksyn odotellut ensimmäistä kunnollista länsi/lounais virtauksellista lämminpurkausta, ne ovat vallinneet viimeiset 3 syksyä. Saa nähdä marraskuussa monta näitä kuumanpurkauksia tulee ja onko ne ennallaan kuten 3 viime vuonnakin vai onko ne harventuneet nyt syystä tai toisesta.

    • peikko763 sanoo:

      Itse ihmettelen eniten tässä sitä, miksi eteläinen/lounais/länsivirtaus tulee heti tänne Suomeen kun ap-indeksikin samaan aikaan auringossa nousee ja aurinko myrsky alkaa itseasiassa jo tänä yönä :
      http://www.swpc.noaa.gov/products/usaf-45-day-ap-and-f107cm-flux-forecast

      Sama tilanne oli myös elokuussa, syyskuun lopussa sekä n. 1vk sitten tänne tuli muutaman päivän eteläinen ilmavirtaus Itämeren yli n. 3-4vrk auringon myrskyn seurauksena kun Pohjois-Atlantin sääilmiöt saivat häiriön.

      Voiko tämä olla sattumaa? vai sääteleekö aurinko todella näin paljon Suomen säätä silloin kuin täällä on pimeä vuoden aika.

      • Leone sanoo:

        Aktiivisuus vaikuttaa jettiin siten, että alhaisen aktiivisuuden kausina se poimuilee enemmän pohjois-etelä suunnassa, kun taas korkean aktiivisuuden kausina jetti pyrkii kulkemaan enemmän länsi-itä suunnassa yhtenäisenä. Jetin poimuilu tarkoittaa sitä, että meille ei pääse kulkeutumaan matalapaineita Atlantilta niin hyvin. Tällainen tilanne on vallinnut jo jonkin aikaa.

        Enemmänkin kyse on ilmeisesti UV:n muutoksista ja siitä miten muutokset vaikuttaa stratosfääriin.

        • peikko763 sanoo:

          Kyllä. Mutta suurin aktiivisuuden vaikutus on mielestäni golf virran kääntäminen. Golf virta huolehtii peräti 1/4 koko maapallon lämmityksestä. Uskoisin että jopa yli 60% pohjoisen pallonpuoliskon ilmastovaihtelusta. Nyt ollaan siinä tilanteessa että Jäämerelle lämmöntuonti pitäisi alkaa lähtemään pian laskuun, koska aurinkominimi lähenee. Ja syklistä 25 on ennustettu syklin 24 kokoista tai jopa paljon pienempää parin virallisen ennusteen mukaan. Näistä pdf tiedostoista pari vikaa sivua :
          http://www.leif.org/research/Prediction-of-Solar-Cycles.pdf
          http://www.swpc.noaa.gov/sites/default/files/images/u33/What%20Happened%20to%20Those%20Sunspots.pdf

          Sanoisin jopa että nyt tulevassa minimissä todennäköisesti nähdään paljon ankarampia talvia kuin 2009-2011. Riippuu paljon golf virrasta. Se määräilee Suomenkin ilmaston pääsääntöisesti eniten mielestäni.

  5. Leone sanoo:

    Tätäkin voisi kommentoida:

    ”Eräänä todennäköisimpänä skenaariona ilmastonmuutoksen mukana tuomista ilmiöistä pidetään suursäätilojen jumiutumista. Suihkuvirtaukset saattavat jäädä paikoilleen pidemmiksi ajoiksi ja tehdä yhä kaarevampia mutkia, jolloin pohjoista polaarista ilmamassaa pääsee purkautumaan eteläisemmille leveysasteille ja puolestaan keskileveysasteiden lämmintä ilmamassaa virtaisi yhä pohjoisemmas.”

    Arvaapas Markus koska tämä ajatus keksittiin? Olisko ollut viime aurinkominimissä n. 2010…

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.