Katupölykausi on alkanut

Kevät on edennyt siihen vaiheeseen että kadut ja tienpinnat alkavat olla sulia ja kevään katupölykausi on alkanut. Vielä pientareiden sulamisvedet niitä hetken pidättelevät, kohta niidenkin kuivuessa pöly nousee ilmaan.

Haitallisin katupöly on näkymätöntä (Kuva K.Roine)

Haitallisin katupöly on näkymätöntä (Kuva K.Roine)

Säällä on katupölyn määrään suuri vaikutus. Kunnon kaatosateet huuhtelisivat pölyt teiltä ja pientareilta ojiin ja kaivoihin, ikävä kyllä kevätkuukaudet ovat keskimäärin vähäsateisia. Toki kosteakin sää auttaa pölyn sitomisessa.

Kaikista pahin pölytilanne syntyy keväisissä korkeapaineissa ilmamassan ollessa kylmää. Silloin pilvisyys on hyvin vähäistä ja aurinko säteilystä johtuva lämpötilan vuorokausivaihtelu on suurimmillaan.

Yöllä selkeässä säässä lämpösäteilyä karkaa maanpinnalta ja alimmista ilmakerroksista avaruuteen. Yöllinen ulossäteily jäähdyttää maanpintaa hyvin nopeasti, ja sen seurauksena myös ilmakehän alin kerros, maanpinnalta jonnekin sadan tai muutaman sadan metrin korkeuteen ulottuva kerros jäähtyy alhaalta päin. Syntyy ns. pintainversio, siis lämpötilan pystyrakenne joka on normaaliin nähden käänteinen. Inversiokerroksessa kylmin ilma on maanpinnalla ja ylöspäin mentäessä lämpötila nousee.

Pintainversio toimii tavallaan ilmakehän sisäisenä kantena, pystysuunnassa ilma ei inversiossa juuri liiku. Ylempänä ilmakehässä puhaltava tuuli ei pääse maanpinnalle, ja maanpinnalla sää on useimmiten tyyntä. Kun aamun ruuhkaliikenne nostaa katupölyä ilmaan, jää se leijumaan maanpinnan tuntumaan ilman että tuuli puhaltaisi sen pois.

Aurinkoisessa säässä tilanteeseen tulee kuitenkin nopea muutos jo aamupäivällä. Auringon lämmittäessä maanpintaa tuo yöllä syntynyt pintainversio häviää, ja sopivalla pintalämpötilalla maanpinnan tuntumassa lämminnyt ilma alkaa yhtäkkiä nousta ylöspäin. Maanpinnalla tämä huomataan yleensä aamupäivän ensimmäisenä tuulenpuuskana, sillä kun lämmintä ilmaa nousee ylöspäin, virtaa maanpinnan suuntaisesti uutta ilmaa tilalle. Syntyy siis tuulenpuuska.

Iltapäivällä näitä nousevia, ja yhtä lailla laskevia, ilmavirtauksia esiintyy lämmenneen mantereen päälle jokseenkin kaikkialla. Ne synnyttävät maan pinnalla havaittavan tuulen puuskaisuuden. Kun korkealla kovemmassa tuulessa liikkuva laskeva ilmavirtaus saavuttaa maanpinnan, tuo kovempi tuuli tulee ainakin hetkeksi vierailemaan meidän maanpinnalla asuvien luokse. Katupölyn kannalta iltapäivällä tilanne on siis sellainen, että aamulla maanpinnan lähelle jäänyt pölypatja lähtee kyllä tuulen mukana sekoittamaan, mutta toisaalta nuo voimakkaat tuulenpuuskat nostavat tehokkaasti uutta pölyä ilmaan.

Mistä katupöly sitten koostuu? Katupöly on aika monipuolinen cocktail, siinä on luonnollisesti pölyksi jauhautunutta asfalttia ja hiekoitushiekkaa, siitepölyä, mutta myös metalleja jotka ovat peräisin vaikkapa autojen jarruista. Onneksi sentään meillä katupöly ei sisällä teollisuuden raskasmetalleja, rikkiä ja nokea siinä määrin kuin vaikkapa Intiassa tai Kiinassa. Niin, Intia on kuulemma saavuttanut Kiinan tuossa pienhiukkassaasteiden maailmanmestaruuskisassa.

Usein sanotaan että se kaikista suurin ja näkyvin pöly ei ole vaarallista, ihmisen hengitystiet kun ovat aika hyviä suodattamaan nuo suuret epäpuhtaudet pois ennen kuin ne joutuvat keuhkorakkuloihin. Viime aikoina on tosin esitetty että myös suuremmilla hiukkasilla on terveydellisiä haittavaikutuksia. Tietynlaisena raja-arvona pidetään 2,5 mikrometrin läpimittaisia hiukkasia, niistä käytetään usein lyhennettä PM2.5. Tätä pienemmät hiukkaset pääsevät elimistössämme keuhkorakkuloihin asti, ja kaikista pienimmät jopa verenkiertoon asti, joskus ikävin seurauksin. Elimistömme kun reagoi epäpuhtauksiin jonkinasteisilla tulehduksilla.

Taistelu katupölyä vastaan on hankalaa. Teitä ja risteyksiä joudutaan hiekoittamaan liikenneturvallisuuden nimissä, joten pölyä väistämättä syntyy. Nastarenkaat jauhavat tehokkaasti paljasta asfalttia, jota ainakin etelästä löytyy koko talven ajan. Suuren katuverkon peseminen vie väistämättä aikaa. Toivotaan siis runsaita kevätsateita pesu-urakkaa auttamaan.

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

6 vastausta kirjoitukseen

  1. Sammakkoprofessori Maalainen sanoo:

    Suosittelen kirjoittajaa tutustumaan katupölyn muodostumiseen, kun nostit esiin vain nastarenkaat. Suomessa on tehty ansiokasta tutkimusta VTT:n toimesta ja näyttäisi, että katupöly muodostuukin pääosin hiekan hieroessa tietä. Puhutaan hiekkapaperi-ilmiöstä ja sitä aiheuttaa rengas, nastoilla tai ilman.

    Lähin oikean elämän koe löytyy Uppsalasta, jossa nastarenkaat ovat olleet kiellettyjä jo vuosia. Katupölyn määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt, päinvastoin, se on lisääntynyt. Syyksi on esitetty kitkarenkaiden vaatimaa suurempaa hiekoitustarvetta, joka korostaa em. hiekkapaperi-ilmiötä, teiden kulumista ja katupölyn määrää.

    Toivotaan toki niitä sateita pölyn poistoon, koska nastarenkaiden kiellosta ei siihen ole. ;)

    • Tuuli tuo, tuuli vie sanoo:

      Asia on näin, kuten sammakkoprofessori sanoo. Mutta kun tarpeeksi kauan hoetaan, että nastat aiheuttavat pölyn, siitä tulee totuus. Kaikkihan asian ”tietävät”, eikä tätä totuutta kannata pilata millään tutkimuksilla.

  2. Jukka sanoo:

    Eipä tainnut sammakkoprofessori tietää mistä nastarenkaiden tietä kuluttavasta vaikutuksesta ja pölyongelmissa on kyse. Suosittelen tutustumaan perusteellisemmin aiheeseen.
    ”Myös Suomessa on aihetta olettaa, että nastarenkaiden irrottamalla pölyllä saattaa olla
    huomattava vaikutus ainakin sellaisissa kaupungeissa ja kaupunginosissa, joissa katujen
    talvikunnossapitoon käytetään pääosin suolausta eikä hiekoitusta. Arviot nastarenkaista
    aiheutuvasta tien pinnan kulutuksesta (massa/materiaalipoistumasta) vaihtelevat suuresti.
    Lampinen päätyy väitöskirjassaan (s. 77) asfaltin kulumisen osalta arvioon 107 000 tonnia/vuosi
    (urautuminen kokonaisuudessaan 121 730 t/v). Sekä asfalttimateriaalin että nastojen
    metallikoostumuksen muutoksella asfaltin kulumista on saatu vähennetyksi. Mäkelän arvioiden
    mukaan nastojen aiheuttama teiden kuluma on nykyisin noin 47 000 t/v. Siitä vain osa nousee
    hienojakoisena pölynä ilmaan, eri arvioiden perusteella 5-2 0% eli 2 100 – 10 400 t/v. Määrä on
    kuitenkin varsin suuri, jos sitä vertaa Suomen kaikkien ilmoitusvelvollisten teollisuus- ja
    energialaitosten hiukkaspäästöihin, jotka ovat olleet viime vuosina yhteensä alle 50 000 t/v
    On myös huomattava, että merkittävä osa tästä päästöstä kasautuu vilkkaasti liikennöidyissä
    kaupunkikeskuksissa talven aikaan katujen varsille ja nousee keväällä katujen kuivuessa lyhyen
    ajanjakson aikana ilmaan ihmisten hengitys korkeudella.”
    Juuri tästä syystä monessa valtiossa on nastarenkaiden käyttö kielletty.
    No eipä tuohon paljon tutkimuksiakaan tarvita, jos vaan jaksaa ajatella.
    Meteorologi oli taas kerran enemmän oikeassa.

  3. Jukalle sanoo:

    ”nastarenkaiden irrottamalla pölyllä saattaa olla
    huomattava vaikutus ainakin sellaisissa kaupungeissa ja kaupunginosissa, joissa katujen
    talvikunnossapitoon käytetään pääosin suolausta eikä hiekoitusta”

    Tämä on ihan totta. Mutta pitää ymmärtää suurempi kokonaiskuva. Suolausta voi käyttää vain muutamaan pakkasasteeseen asti, jonka jälkeen on siirryttävä hiekoitukseen. Hiekoitustarve taasen on lisääntynyt kaupungeissa, joissa nastarenkaat on lähivuosina kielletty. Ja siitä tosiaan on seurannut katupölyn lisääntymistä verrattuna nastarenkaiden käytön ajankohtaan.

    Nastarenkaat aiheuttavat katupölyä, se on ihan totta. Mutta niiden kielto näyttäisi aiheuttavan sitä enemmän.

    Eteläisemmässä Euroopassa nastakiellon ymmärtää ihan hyvin. Siellä pärjätään pelkällä suolauksella paljon paremmin kuin Suomessa ja pahemmissa paikoissa vedetään sitten ketjut esiin. Kannattaa vertailla lähinnä vastaavien ilmastoiden maihin, koska keleillemme emme voi mitään. :)

    Ei myöskään kannata syventyä kovin vanhoihin tutkimuksiin ja vertailuihin. Kuten itsekin kerroit, kehitys menee eteenpäin ja nastarenkaiden aiheuttama kuluma on nykyisin paljon pienempi kuin ennen.

  4. Katzoja sanoo:

    Aika vähän on hiekkaa tarvittu Espoossa tai Helsingissä. Vain kevyen liikenteen väyliä hiekoitetaan kunnolla. Suola hoitaa jään sulatuksen -10:een asteeseen asti. Pääväylillä ei hiekkaa näy koko talvena montaakaan murusta. Melkein koko talven ovat tiet täysin paljaana ilman hiekkaa ja jäätä. Kiitos tehokkaan suolauksen. Täällä nastat ovat pääasiallinen pölyn lähde.

  5. pekka sanoo:

    Sammakko kirjoitti ”Suosittelen kirjoittajaa tutustumaan katupölyn muodostumiseen, kun nostit esiin vain nastarenkaat. Suomessa on tehty ansiokasta tutkimusta VTT:n toimesta ja näyttäisi, että katupöly muodostuukin pääosin hiekan hieroessa tietä. Puhutaan hiekkapaperi-ilmiöstä ja sitä aiheuttaa rengas, nastoilla tai ilman.”
    Artikkelissa ei nostettu esiin vain nastarenkaita.Selvä lukihäiriö vaivaa nyt. Meteorologi kirjoitti artikkelissaan juuri tästä hiekka- ja nastapölystä, jos vaan artikkelin viitsii lukea.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.