Viime viikot saimme nauttia korkeapainesäästä, tuntui kuin kesä olisi vasta sen myötä saapunut Suomeen! Nyt korkeapaineen väistyttyä säätilanne palasi epävakaiseksi – sateet ja paiste vuorottelevat, välillä hyvinkin lyhyin aikavälein. Mutta mistä näissä säätyypeissä on pohjimmiltaan kyse? Mitä tapahtuu ilmakehässä ”epävakaisen sään” ja ”korkeapainesään” vallitessa?
Tässä esitetty ilmakehämalli on rankasti yleistetty; meteorologien opinnoissa samaa asiaa käsitellään yliopistossa vuosien ajan fysiikan kaavojen avulla. Tarkoituskaan ei ole pureutua yksityiskohtiin, vaan pohtia peruskäsitteitä.
Yleistetysti ilmakehän ilman voidaan sanoa olevan joko nousevassa tai laskevassa liikkessä. Tässä tekstissä kerron joistakin laskevalle ja nousevalle liikkeelle ominaisista sääilmiöistä. Sekä laskevassa että nousevassa liikkeessä liikkeet tapahtuvat alueilla, joiden kokoluokat ovat halkaisijaltaan satojen kilometrien luokkaa, jopa suurempia.
Laskeva liike
Laskevalle liikkeelle ominainen säätyyppi on korkeapainesää. Korkeapainesäällä kesäisin sää on Suomessa yleensä aurinkoinen ja poutainen, talvisin taivaan peittää usein ohut mutta tiivis lauttapilvikerros. Tuuli on useimmiten heikkoa, jopa olematonta. Siksi esimerkiksi sumut ja saasteet sekä metsäpalosavut tuulettuvat kehnosti.
Nouseva liike
Nouseva liike tuottaa yleensä epävakaista säätä. Meteorologien usein käyttämä sana ”epävakainen” viittakin osin juuri sen nousuherkkyyteen: ilmakehän alussa pienet, esim. pinnanmuotojen tai auringonsäteilyn aiheuttamat nousuliikkeet levittäytyvät äkkiä paksuun ilmakerrokseen, toisin kuin korkeapainesäällä, jolloin vastaava nousu pysyisi vain ohuessa ilmakerroksessa. Paksut pilvet ja sateet vaativat muodostuakseen nousuliikettä; esimerkiksi nopeasti kasvavissa kumpupilvissä pilven laajeneminen tapahtuu silminnähden pilven yläosassa nousuliikkeen mukana.
Matalapaineiden yhteydessä ilman liikesuunta on keskimäärin nouseva. Matalapaineen keskus toimii imurina ja vetää ympäristön ilmaa sisäänsä; matalapaineen keskuksessa eri suunnista tulevat ilmavirrat kohtaavat toisensa ja lähtevät nousuun. Nousun yhteydessä kosteus tiivistyy pilviksi ja sateeksi.
Epävakaisella säällä ilmakehän pystysuuntaiset liikkeet ovat pääosin nousevia, vakaalla laskevia. Epävakainen sää ei tarkoita automaattisesti pysyvän pilvistä sadetilannetta, vaan usein peräkkäisiä matalapaineen keskuksia ja niihin liittyviä säärintamia. Sää ei pysy samana pitkiä aikoja kerrallaan, vaan sateet ja paiste, pilvet ja aurinko, tyyni ja tuulinen sää vuorottelevat. Tätä epävakaista säätä meillä on nyt tiedossa ainakin seuraavan viikon ajan.
Täällä Jyväskylän korkeudella ei ole tälläkään viikolla ollut niitä nousuja ja laskuja. Vielä lauantaina ja sunnuntaina forecan sivulla ennusteltiin keskiviikoksi runsasta sadetta 15 – 22 mm. Mihin ihmeeseen ne nyt ovat kadonneet?
Täällä jatkuu vain helvetillinen kuumuus ja auringon paiste ulkotöiden suorittamisen kannalta. Jyväskylästä 30 km länteen on Suomen sateisimpana kuukautena satanut elokuussa 6. päivä 2 mm 26.päivä 5 mm ja 28.päivä 14 mm.
Eli kuukauden sademäärä= 21 mm. Metsissä ei sieniä ja juuri kypsymässä olevat puolukat pieniä ja kuivia rupusia.
Ja sadettajia ei huonojen ennusteiden takia voi ohjata edes automatiikalla oikeaan aikaan.