Idän ja lännen välissä – Suomen kesäsään ääripäät

Julkaistu

Suomi sijaitsee kahden merkittävän ilmastotekijän välissä: lännessä on Atlantin valtameri ja idässä suuri Venäjän manner. Suomen ilmastossa ja kesäsäässäkin on piirteitä molemmista, ja kuluneena alkukesänä olemme kuuluneet selvemmin läntiseen, merelliseen ilmastotyyppiin, jolle on ominaista epävakainen, nopeasti vaihteleva ja kesäisin tavanomaista viileämpi sää. Mantereinen ja helteinen säätyyppi on puolestaan jäänyt toistaiseksi Venäjälle ja Suomen eteläpuolelle.

Suomen ilmastolle on maantieteellisen sijainnin vuoksi siis ominaista suuri vaihtelu. Kesäsäämme määräytyy sen perusteella, kuulummeko lännen vai idän vaikutuspiiriin. Viimeisin länsivoittoinen kesäsäätyyppi vallitsi vuonna 2008, jolloin kesästä muotoutuikin tavanomaista viileämpi. Tämän jälkeen Suomessa on ollut viisi tavanomaista lämpimämpää kesää (kesä 2012 lämpöoloiltaan tavanomainen) ja erityisesti 2010-luvun kesissä on ollut vaikutteita idän mantereisesta ilmastotyypistä.

Atlantti tuo viileät kesät

Viileiden kesien sääasetelma on hyvin verrattavissa tämän hetken sääasetelmaan (kuva 1). Tällöin Pohjois-Atlantin NAO-indeksiksi kutsuttu ilmanpainejakaumaa kuvastava suure on positiivinen, eli Islannin seudulla on tavanomaista matalamapi ilmanpaine ja Azoreiden kohdalla tavanomaista korkeampi. Tällöin matalapainetoiminta on Pohjois-Atlantilla vilkasta ja meillä vallitsevat länsivirtaukset. Pohjois-Atlantin pintalämpötila vaihtelee vuodenajasta riippuen hieman 10 asteen molemmin puolin, joten kesäisin sieltä päin saapuvat ilmavirtaukset ovat varsin vilpoisia ja kosteita. Länsivirtauskesinä sää Suomessa vaihtelee nopeasti ja pidemmät poutajaksot ovat harvassa. Sadealueita voi kulkea maamme yli lähes päivittäin, mutta toki niiden välissä aurinkokin ehtii paistaa. Kesäkuun puolella sateet matalapaineiden yhteydessä ovat vielä melko jatkuvia, mutta juhannuksen jälkeen heinäkuulle siirryttäessä muuttuvat enemmänkin kuurotyyppisiksi.

Kuva 1: Positiivisen NAO-indeksin vaiheessa Länsi- ja Pohjois-Euroopassa sää on kesäisin epävakaista, vaihtelevaa ja tavanomaista viileämpää. Pohjois-Atlantilta on viime aikoina irtaantunut useita matalapaineen osakeskuksia, jotka ovat liikkueet Skandinavian yli itään. Helteet ovat jääneet Etelä-Euroopan ja Venäjän asiaksi.
Kuva 1: Positiivisen NAO-indeksin vaiheessa Länsi- ja Pohjois-Euroopassa sää on kesäisin epävakaista, vaihtelevaa ja tavanomaista viileämpää. Pohjois-Atlantilta on viime aikoina irtaantunut useita matalapaineen osakeskuksia, jotka ovat liikkueet Skandinavian yli itään. Helteet ovat jääneet Etelä-Euroopan ja Venäjän asiaksi.

Merelliset länsivirtaukset pitävät lämpötilat kurissa. Erityisesti juhannusta edeltävä alkukesä voi olla kolea, mutta yleensä heinäkuuksi lämpötilat kohoavat jo kesäisempiin lukemiin ilmakehän lämmetessä. Länsivirtauskesinä ukkosia esiintyy tavanomaista vähemmän, sillä ne eivät ole tyypillisiä jatkuvien sateiden yhteydessä.

Kun Atlantin matalapaineet dominoivat Suomen kesäsäätä, jäävät helteet kauas Etelä- ja Itä-Eurooppaan. Kuva 2 kuvastaa mielestäni erinomaisesti tällaista kesää. Matalapaineiden alue Länsi- ja Pohjois-Euroopassa näkyy tavanomaista viileämpänä laikkuna, kun taas korkeapaineiden myötä tavanomaista lämpimämpi ja helteinen kieleke yltää eteläisestä Euroopasta aina Pohjois-Venäjälle.

Screen Shot 2015-06-04 at 09.23.41
Kuva 2: Tyypillinen säätilanne länsivirtauskesänä: epävakaista, ajoittain sateista ja tuulista, tavanomaista viileämpää (kuva: MTV/Markus Mäntykannas)

Venäjä tuo kuumat kesät

2010-luvulla on koettu useampi itävirtauskesä, jolloin Suomi on kuulunut Venäjän mantereisen ilmamassan piiriin. Tällöin Pohjois-Atlantin NAO-indeksi on yleensä heikompi, mahdollisesti negatiivinen, eli Islannin seudun tienoilla ilmanpaine saattaa olla tavanomaista korkeampi, ja toisaalta Atlantin matalapainetoiminta ei ole niin vilkasta.

Kuumina hellekesinä Suomen itäpuolelle Venäjälle on muotoutunut korkeapaine, jonka myötä meille saapuu Venäjän aroilta kuumaa ja kosteaa ilmaa. Tällöin sään kaava on päivästä toiseen vähän samanlainen: päivät alkavat aurinkoisina, mutta iltapäivän helteissä kehittyy voimakkaitakin sade- ja ukkoskuuroja. Lämpötila voi kohota ylimmillään jopa yli 30 asteeseen ja hellepäiviä kertyy runsaasti, kuten esimerkiksi kesinä 2010 (Kouvola 48 kpl) ja 2014 (Kouvola 43 kpl). Itävirtauskesinä sää muistuttaa kovasti tyypillistä kesäsäätä Mustanmeren ympäristössä.

Kuva 4: Kesäisin Suomen itäpuolelle muotoutuva korkeapaine tuo helteet ja Venäjän mantereisen ilmamassan. Matalapaineet sateineen suuntautuvat Atlantilta kohti Keski- ja Etelä-Eurooppaa.
Kuva 3: Kesäisin Suomen itäpuolelle muotoutuva korkeapaine tuo maistiaisia mantereisista ja kuumista kesistä. Matalapaineet sateineen suuntautuvat Atlantilta kohti Keski- ja Etelä-Eurooppaa.

Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys mitattiin hellekesänä 2010, jolloin 29. heinäkuuta Liperissä mitattiin 37,2 astetta. Sääasetelma oli kuvan 4 mukainen.

Kuva 3: Tyypillinen säätilanne länsivirtauskesänä: epävakaista, ajoittain sateista, tuulistakin ja tavanomaista viileämpää (kuva: Markus Mäntykannas/MTV)
Kuva 4: Ääriesimerkki mantereisesta kesäsäätyypistä 29.7.2010 (kuva: Markus Mäntykannas/MTV)

Muistan muutamankin itävirtauskesän, jolloin Suomi on ollut useana päivänä Euroopan lämpimin paikka. Tällöin idän korkeapaine blokkaa tehokkaasti lännen matalapaineet ja pakottaa ne hieman epätyypillisemmälle reitille kohti Keski- ja Etelä-Eurooppaa. Usein onkin käynyt niin, että samaan aikaan kun Suomi kylpee helleaallossa, kantautuu keskisestä Euroopasta tulvauutisia. Näin kävi viimeksi esimerkiksi kesäkuussa 2013.

Harvinaisen myöhäinen ensimmäinen hellepäivä?

Kuluneen kesän ja kevään korkein lämpötila on edelleen hyvin maltillinen 21,7 astetta, joka mitattiin Mikkelissä 26. toukokuuta. Nyt näyttäisi siltä, että ensimmäinen hellepäiväkin on tulossa harvinaisen myöhään, ja mikäli se tulee vasta juhannuksen jälkeen, voidaan puhua jo melkeinpä poikkeuksellisen myöhäisestä ajankohdasta. Ruotsissa vuoden ensimmäinen hellepäivä oli tänään lauantaina – lämpötila kohosi Gladhammarissa 26,2 asteeseen.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen valossa myöhäisin hellepäivä vuodesta 1961 alkaen on ollut vasta 6. heinäkuuta. Tässä kiinnostuneille tarkempi listaus myöhäisimmistä ensimmäisistä hellepäivistä:

Vuosi      (kk/pv)
1987        7 06
1991        6 25
1962        6 20
1983        6 14
1964        6 14
1974        6 14
1969        6 14
1965        6 08
1998        6 08
1997        6 06
1970        6 05
1986        6 03
1968        6 02
1973        6 01
1982        5 31
2009        5 30
1980        5 29
2002        5 29
1961        5 28
2007        5 28
1988        5 28
1967        5 28
1985        5 27
1995        5 26
1960        5 26
2003        5 26
1989        5 24
1976        5 24
2005       5 24
1999        5 22
1972        5 21
1966        5 19
1971        5 18
2000        5 18
2014        5 18
2013        5 17
2012        5 17
1978        5 17
1979        5 17
1992        5 15
1959        5 15
2010        5 13
1996        5 12
2008        5 11
1975        5 10
2011        5 10
1963        5 10
1994        5 10
1981        5 10
2001       5 09
2006       5 07
1977        5 06
1993        5 06
2004       5 05
1990        5 03
1984        5 01

Itä- vai länsikesä – kumman sinä valitset?

Foreca Twitterissä: forecasuomi

Markus Twitterissä: markusmanty

50 vastausta artikkeliin “Idän ja lännen välissä – Suomen kesäsään ääripäät”

  1. Jos olisi mahdollista valita, niin en valitsisi kumpaakaan itä enkä-länsikesää.
    Parhainta olisi vaihteleva sää, jolloin kukin säätyyppi pysyisi paikallaan hieman pidempään.
    Ei hurjia pitkiä helletappojaksoja, tai jatkuvaa sadetta. Eikä tämä nykyinen sillisalaatti säätyyppikään ole mukava.
    Juuri taas saimme otettua puutarhan remonttitarvikkeet esille ja päästä homman alkuun, niin alkoi sataa!

  2. Vaikuttaa, että terminen kesä olisi alkanut Kaisaniemessä tänään. Vajaan kuukauden myöhässä keskiarvoa siis, joka on tilastojen mukaan 1.5. – 25.5. Toki yölämpötila voi vieläkin tippua. Kun asuin opiskelujen peruja 90-luvulla Joensuussa yhdeksän vuotta, niin siellä oli itäinen kesä. Kuuma, lyhyt, kostea ja raju. Joensuussa hellepäivä tuntuu lähes trooppiselta, toisin kuin täällä merenrannalla.

    1. Kiinnostaisi Saturnalian määritelmä kesälle, kun se kerran vasta on tänään alkanut! Itse olen käsittänyt kesän alkavan, kun keskilämpötila nousee pysyväisluontoisesti yli +10 °C. Eli kesä olisi alkanut jo jonkin aikaa sitten Kaisaniemessä vaikka ei tätä alkukesää voi sanoa erityisen lämpimäksi.

      Markuksen esittämään kysymykseen, niin vastaukseni on itäkesä. Tosin lämpötila saisi olla ehkä +23…26 °C, ei mitään läkähdyttäviä helteitä, mutta ei missään nimessä myöskään pitkään jatkuvaa viileätä ja sateista.

  3. Säätiedotuksia seuratessa saa sen käsityksen,että koko maassa olisi ollut kovin sateista. Kuitenkin esim. täällä Päijät-Hämeessä omalla pihallani satoi toukokuussa 35 mm. Kesäkuussa on satanut 5 mm ja kovin kuivaa on. Sateita kaivattaisiin. Harmittaa kun ennusteissa sanotaan, että sadealueita kulkee lähes päivittäin maamme yli mutta sadetta niistä ei vain tule.

  4. Puolestani kaikki kesät saisivat olla toisintoja 2010 heinä-elokuusta. Suomessa on 2 kuukautta lämmintä aikaa, joten nautitaan edes sen ajan lämmöstä ja ukkosista.

  5. Valitsisin mieluusti itäisen sään. Minua raivostuttaa varsinkin täällä etelärannikolla jatkuva kova tuuli, joka on tänä kesänä tuntunut tavallista voimakkaammalta. Tiedän kyllä että merituuli ja rannikolla asuminen on tuulista, mutta oikeasti, mitä helv****ä?! Onko ilmastonmuutos muuttamassa Suomen ilmastoa niin että täällä riehuu myrskytuulet vuoden ympäri?! Milloin tämä perk****n tuuli tyyntyy?!

    1. Hei Jusu, ymmärrän hyvin turhautumisesi. Kyllä tuuli on tosiaan koetellut. Syynä on yksinkertaistettuna se, että olemme kuuluneet jo pidempään matalapaineiden vyöhykkeelle ja tuulet ovat olleet vuodenaikaan nähden voimakkaita. Tällä viikolla tuulet ovat keskiviikkoa lukuunottamatta hieman heikompia.

  6. ”Ääriesimerkki mantereisesta kesäsäätyypistä 29.7.2015”

    Lieko lipsahtanut vääriä numeroita, vai ollaanko tässä nyt vihdoin keksitty aikakone?

    1. Oho, kiitoksia tarkkaavaisuudesta!

    2. Kunpa olisikin keksitty. Olisi mukava, jos tänä kesänä tulisi vielä kunnon helteet.

  7. Itse asun Kouvolassa, jossa mitataan eniten hellepäiviä kesässä. Parasta täällä on Salpausselän patoamat kirkasvetiset, hiekkapohjaiset ja -rantaiset matalat ja pienehköt järvet, jotka lämpenevät aikaisin. Hellekesinä veden lämpötila nousee parhaimmillaan 30 asteeseen. Rantahiekka on niin kuumaa ettei paljain varpain kestä astua ja vedessä voi viipyä vaikka kuinka pitkään.
    Ehdottomasti itäiset ilmat.

  8. itäkesä on kivempi, eikös Markus 2012 kesä ollut normaalia kylmempi suomessa ? Kiva blogi oli

    1. Peikko, 2012 oli Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpöoloiltaan hyvin tavanomainen kesä, joskin hellepäivät olivat niukassa.

  9. Laitetaan itäinen kesäsää tilaukseen tänä vuonna, kiitos. Lämpöä Suomessa on harvoin liikaa.

  10. Liperi on kyllä ihan Liperin Liperi, siis itsenäinen kunta vaikka Joensuu sitä havitteleekin. Lämpötilaennätys mitattiin Liperissä Onttolan lentokentällä, jota kutsutaan myös Joensuun lentoasemaksi.

    Myöhäisimmän helteen listalla kärjessä oleva vuosi 1987 oli minun arvioni mukaan viimeisin todellinen katovuosi Suomessa. Jos olisimme eläneet ihailtua ekoaikaa, olisi ainakin osassa Suomea pitänyt turvautua terveelliseen pettuleipään. Silloista maataloustukipolitiikkaa muuten kuvaa, että seuraavana vuonna myytiin Suomessa kuitenkin ennätysmäärä maataloustraktoreita.
    Vuoden 1987 säästä olisi mukava saada tarkempaa tietoa ja vertailua muihin vuosiin. Talvikin oli silloin huippukylmä.

  11. Viime vuonna 2014 ensimmäinen hellepäivä tuli itse asiassa vielä myöhemmin, kuin 1987 jos paria helteistä toukokuun päivää ei lasketa. Ensimmäinen +20C päivä toukokuun jälkeen oli 6.7, eikä se ollut hellepäivä.
    Milloinka 1987 meni +20C rikki? Veikkaan, että se oli kokonaisuutena lämpimämpi kesä kuin viime kesä Stadissa.
    Viime vuonna oli pari hellepäivää toukokuun 20.päivän tienoilla, sitten oli kahdeksan viikkoa kylmää.
    Jos viime vuoden malliin mennään, niin ensimmäinen hellepäivä tullee joskus heinäkuun puolivälissä, jos tulee ollenkaan, voihan niinkin kai käydä.

    1. Olihan viime vuonna kesäkuun alussakin hellettä muutamana päivänä, Helsingin Kaisaniemessäkin oli silloin parhaimmillaan n. 24 astetta. Ja terminen kesä alkoi Kaisaniemessä tänä vuonna 20.5. Mistä ihmeestä sait sen vasta eilen alkaneeksi? Sun jutut ovat hieman ihmeellisiä, viime kesä oli Kaisaniemessä n 3,5 astetta lämpimämpi kuin vuonna 1987. Se on huima ero.

  12. Pirkkalassa kesän korkein lämpötila tähän mennessä 18.5 astetta ja eletään kesäkuun 8. päivää! Itse en muista vastaavaa täällä 30 vuotta asuneena.

  13. Näiden pakotteiden takia Venäjä ei toimita meille edes helteitä.

    1. En oikein ymmärrä mikä niissä helteissä oikein kiehtoo. Tietysti jos on aivan joutilas ja oleskelee mökillä järven rannalla. Muutenhan helle on aivan kauheaa. Kaupungilla ei päiväsaikaan voi edes liikkua. Yöllä ei saa nukutuksi. Viikon helteiden jälkeen kaikki toivovat niiden loppumista.

      1. Suosittelen, että et työntäisi nokkaasi näihin asioihin. Hyvä sää on makuasia, ja sillä sipuli!

      2. kannattasko sun panostaa ilmastointiin, niin kuin sivistysmaissa tehdään?

  14. Markus tuoko ilmaston lämpeneminen Suomeen sen että ensimmäistä hellepäivää saadaan odottaa aina miltei puolet kesästä kun 2000-luvulla näyttää vähän siltä eli alkukesät on kylmenneet selvästi ja se kylläkin näkyy tilastoista. Eli kylmentääkö ilmaston muutos touko ja kesäkuut helteettömiksi vai mikä jumittaa kylmää säätä joka vuosi alkukesästä suomessa

    1. Jani, päinvastoin. Kesä pitenee sekä kevät- että syyspuolella, joten hellepäiviä voi esiintyä jo entistäkin aikaisemmin. Alkukesä voi Suomessa olla vielä viileä, sillä ilmakehällä kestää tovi toipua talvesta – se lämpenee viiveellä. Tilastollisesti kesän lämpimin hetki ajoittuu vasta heinäkuun loppuun, eikä yksittäisistä koleista alkukesistä kannata vielä vetää mitään johtopäätöksiä. Ilmastonmuutoksen on arveltu tuntuvan leveysasteillamme eniten talvissa eli talvet lämpenevät kesiä enemmän. Ilmastonmuutoksesta huolimatta viileitäkin kesiä tulee esiintymään, joskin niiden todennäköisyys pienenee.

      1. markus miten sitten jatkuvasti tuntuu että runsaslumisten ja kylmien talvien jälkeen kesä tulee aina jäädäkseen toukokuun puolivälissä ja vähälumisten talvien jälkeen vasta heinäkuussa. Miten nyt voi selittää että kylmä itämeri hidastaa lämmön pääsyä Suomeen eihän se päässyt edes kunnolla jäähänkään toista oli 2013 jolloin se pääsi jäähän melkein viroon asti.

        Kaisaniemen vuosi keskilämpötiloineen saisi näyttää tältä EDES kerran

        Tammikuu +0,6
        Helmikuu +1,1
        Maaliskuu +3,1
        Huhtikuu +6,1
        Toukokuu +12,6
        Kesäkuu +17,5
        Heinäkuu +21,7
        Elokuu +19,4
        Syyskuu +14,0
        Lokakuu +9,5
        Marraskuu +5,5
        Joulukuu +4,0

        Eli pitkiä kovia helteitä ilman että tarvitsisi talvella palella viikkoakaan

        Ja markus ei talvi 13-14 ollut kokonaisuudessaan lämmin tammikuussa paleltiin monta viikkoa jos satut muistamaan viime kesää kehtasi kutsua kesäksi vain kolmisen viikkoa eli kyllä kesät on kylmenemässä ennen oli sentään kymmenessä vuodessa 7 kesäksi kutsuttavaa 1997, 1999, 2001-2003 2005 ja 2006 nykyään ei ainuttakaan vuoden 2006 jälkeen kesän lämpö on karannut.

        1. En voi ymmärtää täällä valitusta että ”kesät ovat kylmenneet”, ei sitä kesän keskilämpötilaa nenällä tai silmällä mitata. Jani Talvensaaren rajaaman ajan 1997-2006 jälkeen ovat kesät 2007-2014 olleet keskimäärin lämpimämpiä kuin 1997-2006. Kannattaisiko tutustua tilastoihin ja sieltä laskea miten asiat oikeasti ovat. Esimerkiksi 1981-1996 oli vain 1 lämmin kesä(1988), 2001-2014 lämpimiä kesiä on ollut 9kpl, keskimääräisiä 3kpl ja viileitä 2kpl, viimeisestä 5 kesästä 4 on ollut keskimääräistä lämpimämpiä, 2012 kesä oli keskimääräinen.

          1. mites sitten heinäkuut 1997-2006 oli 7 lämmintä heinäkuuta (1997, 1999, 2001, 2002, 2003, 2005 ja 2006 2007-2016 näyttää jäävän vain kolmeen (2010, 2011 ja 2014) Suomen politikkojen pitäisi antaa vain lämmetä Suomen ilmaston mielellään kahdeksalla asteella seurauksista välittämättä eli antaa talvien lauhtua pois ja kesien muuttua niin hirvittävän kuumiksi että jää 2010 kesäkin viileäksi siihen verrattuna. Voisi tulla joskus sellainenkin vuosi että kaikki talvikuukaudet ovat 5-6 astetta normaalia lämpimämpiä keväällä ei tulisikaan mitään takapakkeja kevätkuukaudet 4-5 astetta normaalia lämpimämpiä viikko hellettäkin ennen vappua kesäkuukaudetkin 3-4 astetta normaalia lämpimämpiä yli +30 astetta neljä viikkoa juhannuksen molemmin puolin ja sitten heinäkuulle yli +35 astetta edelleenkään ei ole satanut kunnolla maaliskuun puolenvälin jälkeen eikä sadakaan ennen lokakuuta sitten elo-syyskuukin vielä +25 molemmin puolin lokakuussakin ensimmäisenä päivänä menee 20 asteeta rikki sitten lokakuun 2 päivä alkaa helmikuun loppuun kestävät vesisateet ilman yhtään aurinkoista päivää väliin. Viime Syksy oli sen verran paha katastrofi ettei tarvitsisi ikinä toistua lokakuun sademäärä Kaisaniemessä ihan liian vähäinen eli 42 mm 152 olisi parempi ja keskilämpötila vuoden 1961 toisinto +10,2 joulunakin voisi ihan hyvin olla vielä yli 10 astetta lämmintä.

  15. Todella mielenkiintoinen blogipostaus, kiitos!

    Tappohelteet ovat kuitenkin yleisesti ottaen luonnolle ja ihmisille haitallisempia pitkällä tähtäimellä, joten jos valita pitäisi, päätyisin varmaankin länsivirtauskesään. Kesä on kaunis joka tapauksessa, oli sää mikä tahansa, ja vaatettahan voi aina tarvittaessa vetää lisää niskaan. :-)

    1. vaatteita saa talvella vetää niskaan íhan riittävästi suomessa pitää olla se 4 kk mittainen kausi kun ei tarvitse laittaa niin paljoa toivottavasti ilmaston lämpeneminen pidentää sen 7 kuukauteen

      1. Terveiset helteisestä Moskovasta ! Kyllä täällä on kesällä ehdottomasti viehättävämpi ilmasto kuin Suomessa. Sontikkaa tarvitaan harvoin, ja aurinko paistaa lähes joka päivä. Kesä on pidempi, jo toukokuussa on usein helteisiä jaksoja.
        Kunpa idästä tuulisi aina kesäisin.
        Eri asia sitten on tietysti luonnon kauneus. Suomelaisen kesän kauneutta ei taida voittaa mikään. Tosin olen lukenut, että useat muuttolinnut eivät olekaan palanneet Suomeen. Kovin harmillista. Täällä on valtavasi pääskysiä ja satakielikin laulelee öisin.

        1. Kiitoksia, mukava kuulla Moskova-kuulumisia sinulta! Sieltähän päin ne hellekesät tänne yleensä tulevat, mutta nyt olette pitäneet ne visusti siellä rajojen takana. ;)

  16. Nyt kun saitte ilmastonmuutoksen sotkettua tähänkin niin pitää kysyä että koskas se muutos, positiiviseen suuntaan eli lämpenevään rupee näkymään. Viimeisen 50 ajalla termisen kesän alku on junnannut kohtalaisen paikallaan.
    Vai käykö nyt silleen että maalitolppia siirrellään joka vuosi pikkasen kauemmas ja samat horinat aikaistumisesta toistetaan.
    Historiasta tiedetään että muutaman asteen lämpötilan nousu saa maat ja mannut kukoistamaan, nyt 2° nousun ”estämisen” maalitolpat on siirretty vuoteen 2050. Meidänkin pitäisi hiilidioksiidipeikon takia investoida uusiutuvaan energiaan ~5miljardia joka ainoa vuosi jotta se 2° nousu ”estetään” . Miksi lämpöä ja se aikaansaamia parempia olosuhteita pitäisi koittaa estää glopaalisti tuhansilla miljardeilla?
    Sellainen skenaario että ei lämpene vaan kylmenee on unohtunut kokonaan, millä ruokitaan näillä leveysasteilla porukka jos niin ikävästi käy. Varsinkaan kun siihen ei teidän ”poppamiesten” takia varauduta millään tavalla?

    1. Matti, minun erityisosaamiseeni ei kuulu ilmastonmuutos, joten kommentoin viestiäsi lyhyesti.
      Kesän on ennakoitu pitenevän vuosisadan loppuun mennessä max. 2 kk:lla, mikä tarkoittaa sitä, että kesä pitenee vuosikymmenessä max. vain n. 6,5 vrk. Muutoksia on siis itse vaikea huomata, ja luonnollinen vaihtelu säilyy eli joukossa tulee olemaan myös lyhyempiä/viileämpiä termisiä kesiä. Kaiken kaikkiaan ilmastonlämpeneminen saattaa kiihtyä lähitulevaisuudessa, joten kesän piteneminen tulee ehkä paremmin näkyviin sen myötä. Tämä oli siis vain minun näkemykseni asiasta, sallittakoot myös eriävät mielipiteet.

      1. Kiitos kommentista, on suoraselkäistä vastata jos ”väitteeseen” vastataan.
        Saattaa olla että lämpenee mutta yhtä hyvin saattaa olla että ei tai että jopa kylmenee. Siihen me ihmiset emme voi vaikuttaa, vain sopeutua.

        Sanat saattaa olla, on arveltu jne joita meille mm te meteorologit viljelette ei oikein vakuuta.
        Kollegasi kirjoitti että 35v päästä kesä on 1kk pidempi kuin nyt. Se tarkoittaa vajaalla vuorokaudella pidentymistä per vuosi. Viimeisen 50v aikana mitään aikaistumista ei ole havaittu, koska se sitten alkaa näkyä?

        1. Kirjoitettuani vastaukseni sinulle mieleeni juolahti vielä eräs mielenkiintoinen pointti. Kun vertaillaan havaintojaksoja 1961-1990, 1971-2000 ja 1981-2010, pistää silmään nimenomaan kesäkuu, joka on itse asiassa muutamilla paikkakunnilla viilentynyt. Muut kuukaudet ovat lämmenneet, talvikuukaudet suhteessa eniten. Tämä voi tietysti osittain selittää sen, miksi termisen kesän alkaminen tuntuu junnaavan paikallaan. Ikään kuin kesän alkaminen olisi useina vuosina siirtynyt pykälää myöhemmälle ja venynyt loppupäästään. Tämä tosin on vain minun mielipiteeni, ja tämäkin on 50-vuotinen tarkastelujakso on varsin lyhyt ilmastohistoriassamme.

          Niin, ilmakehäkytkentöjä ja ilmastonmuutosta ei vielä tunneta täysin ja useat ennusteet pohjautuvat tietokonemallien tekemiin laskelmiin. Ilmasto ja sää ovat täynnä todennäköisyyksiä, joista ei koskaan voi olla 100 % varma.

          1. markus kyllä kesä näyttää pitenevän vain loppupäästään 2000-luvullahan on ollut melkeinpä vuosittain tilanne se että syyskuussa on saatu jännittää ihan loppuun asti tuleeko syyskuusta sinä vuonna vuoden kolmanneksi lämpimin kuukausi 2001, 2003, 2005, 2009 ja 2014 näinhän uhkasi käydä sitten näinä vuosina varsinkin 2001 ja 2005 syksyhän oli melko lyhkäinen ja siirryttiin suoraan talveen myös talvien alut (marras-joulukuun vaihde) on napakoituneet. Vuonna 2013 näytti pitkään siltä että talvi tulee toden teolla jäädäkseen jo joulukuun alussa mutta joulun ja uuden vuoden välipäivinä saikin kulkea samoissa vaatteissa kuin saman vuoden juhannuksena. Olemmekohan siirtyneet uuteen aikaan että kaikki vuodenajat saavat melkein aina napakan ja tylyn alun mutta jäävät sitten kuukaudeksi junnaamaan paikallaan. Ikään kuin säiden haltija tulisi aina ”katumapäälle” napakasta alusta.

            Talvissa ainakin juuri vuoden 2013-2014 talvi alkoi suht napakasti joulukuun alussa oli jo selvä talven tuntu muutamana yönä taisi etelässäkin olla toistakymmentä astetta pakkasta mutta sitten lämpeni poikkeuksellisen lämpimäksi vasta tammikuun puolivälissä lyhyt talvi tuli jäädäkseen
            Keväissä vuoden 2007 kevään alkuhan oli suorastaan huumaavan lämmin maaliskuun lopulla mitattiin lukemia jotka on tyypillisiä vasta koulujen päättymisen aikaan mutta silloinkin napakan alun jälkeen kevät jäi junnaamaan
            Kesissä on viimeisen 6 vuoden aikana napakoita alkuja ollut kaikkiaan 3 vuosina 2010 ja 2014 toukokuussa oli poikkeuksellinen hellejakso mikä päättyi tylysti kuukauden helteettömäksi jaksoksi heinäkuussa helle tuli vasta jäädäkseen vuonna 2013 touko-kesäkuun vaihdehan oli räväkkä mutta loppukesä suoranainen unipilleri lämpötila oli itsepintaisesti +21-23 välillä ei ollut enää hyvin kovaa hellettä mutta ei kylmääkään jälleen jäi junnaamaan paikalleen
            Syksy sai vuonna 2000 suhteellisen napakan alun syyskuussa oli useana yönä hallaa eteläisintä suomea myöden mutta lokakuun alussa olikin sitten lähes alkukesäisiä lukemia auringon paistaessa ja melko nihkeänkosteita öitä sumuineen jälleen junnasi paikallaan junnaus jatkui jouluun asti vasta tammikuu näytti taivaan merkit syksylle.

            Osaako markus sanoa mistä tämä melkein vuosittain toistuva napakka alku ja sitten jää junnaamaan paikalleen ottamatta takapakkeja tai edistymättä yhtään johtuu.

    2. Ei se kuule tarkoita sitä, että jos Suomessa on viileätä, että koko muussa maailmassa olisi viileämpää. Suomi ja jotkin muut harvinaiset paikat saattavat kuulua niihin viileimpiin kohtiin, mutta muu maailma kyllä kärvistelee entistäkin lämpimimmissä keleissä.

      Paikallisesta säästä, et pysty vetämään suoria yhteyksiä siihen mikä on ilmasto. Ilmasto on suurempi kehys ja sää vain paikallista.

  17. Täällä Etelä-Pohjanmaalla vuoden kuumin päivä on toistaiseksi jotain 17 astetta ja rapiat. 15 astetta ollaan ylitetty ehkä 3 kertaa tai jotain. Pitäneekö mennä Daltonin minimiin tai peräti Maunderiin, jotta saadaan vertailukohtaa? Vertailu ekaan hellepäivään ei ole kovinkaan informatiivista, kun ei ole ylletty lähellekään…

    1. Leone, niinpä, tottahan tuo. Esimerkiksi Turussa, Tampereella, Jyväskylässä eikä Helsingissäkään 20 astetta ole vielä mennyt rikki. Turun ja Tampereen osalta tämä on jo poikkeuksellista, Jkl:n ja Hgi:n osalta harvinaista. 20 astetta saattaa kuitenkin viimein ylittyä pe-la maissa.

      1. Saapa nähdä, kuinka käy lauantaina Paimiossa Venlojen viestin aikaan, meneekö 20 rikki ja olisi mukavat olot katsojilla ja miksei juoksijoillakin. Nyt näyttää että sitten sunnuntaiaamulla 7 aikoihin kun Jukolan kärki tulee maaliin, alkaa sade. Ei ole mukavaa enää myöhemmin maaliin tulijoilla, puhumattakaan vasta lähtevillä.

  18. En kyllä millään jaksa uskoa että +20C menisi Kaisaniemessä rikki tällä viikolla. Se pitää tätä nyt kuun loppuun asti.
    Juhannus on kevään päätösjuhla, jolloin koulujen tulisi loppua ja lomien alkaa. Elokuu taas tulisi olla kaikilla vielä lomaa. Kalenteri tuntuu nykyään ikään kuin hieman vinksahtaneelta. Vuodenajat ovat ikään kuin siirtyneet hieman eteenpäin.

  19. Ehdottomasti länsikesä on ykkönen. Itse pidän erityisesti kotikaupunkini Oulun kesäilmastosta, varsinkin tällä hetkellä. Mukavat, vilakat merituulet puhaltavat pilvet sisämaahan päin ja aurinko paistelee. Mielenkiintoinen fakta on kuitenkin se, että kun virtaukset osuvat kohdalleen, on täällä monesti kuumempaa kuin etelässä tai idässä. 1970 -luvun alusta taitaa olla vieläkin voimassa ennätysmäinen +30 asteen helleputki, joka mitattiin Oulussa. Vuonna 1974 myös esim. Kevon jänkhällä hikoiltiin 30 -asteen lämpöaallossa melkoisen pitkään.

  20. Olen katsellut pelkästä omasta kiinnostuksesta ja ilosta muutamia ulkomaalaisia GFS ja CFS-ennusteita. Niiden mukaan tällä hetkellä on toivoa lämpimämmästä ja kesäisemmästä säästä, ehkä helteistäkin mahdollisesti juhannuksen jälkeen, kesäkuun neljännellä viikolla. Mitään pitkäaikaista kuumaa helleaaltoa ei noissa ennusteissa ole edelleenkään näkyvissä, mutta toteutuessaan +20 astetta ylittyisi jo laajemmin Suomessa ja yksittäiset hellepäivät ainakin osassa Suomea mahdollisia. Toki nuo ennusteet voivat vielä muuttuakkin, mutta vähän tuohon suuntaan on noissa ennusteissa viitteitä ollut viime päivinä. Suuntaus on ainakin GFS-ajojen keskiarvojen mukaan lämpimämpään päin.

  21. Viimeisin Ilmatieteenlaitoksen ennuste keulii kyllä pahasti, +22C lauantaille!
    Never! :)

    1. Foreca ”lupaa” samaa tänne lounaaseen.

  22. Tosta kuva ykkösestä tuli mieleen että Islannissa ja Grönlannissa taitaa olla epätavallisen kylmää ja varsinkin Islannissa lumi ei tahdo lähteä laidunten päältä mihinkään.

    Ja eikös toi listaykkönen eli 1987 ollut myös niitä kylmimpiä vuosia ”ever”, toivotaan ettei se sentään uusiudu.

  23. Islannissa näyttää olevan kalsaa juu. Eräät fillariretkeläiset polkevat siellä juuri parhaillaan hankien keskellä.
    Itse ajattelin, jos perjantaina uskaltaisi polkaista tuonne itään päin.

  24. Valitsen itäkesän. On se niin paljon elämisen arvoisempi. Tämä läntinen ilmavirtaus on aivan perseestä. Venäjältä päin saapuuu se ilma, mistä minä pidän :)

Kommentit on suljettu.

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.