Voimakas El Niño vain ajan kysymys – vaikuttaako Suomenkin säähän?

Suomessa rauhallinen ja viileähkö kevätsää jatkaa kulkuaan, joten ajattelin, josko paneudutaan tällä kertaa hieman laajemman mittakaavan ilmiöön, El Niñoon. Viisaat tutkijat spekuloivat jo viime vuoden puolella, että hyvin voimakas El Niño -ilmiö muotoutuu viimeistään vuoden 2015 alkupuolella, mutta toistaiseksi ilmiö on jäänyt heikoksi. Koko ajan keskustelu käy kuitenkin kuumana voimakkaan El Niñon alkamisajankohdasta – laajamittaisiin inhimillisiin sekä taloudellisiin vaikutuksiin on syytä varautua. Nykytekniikalla El Niñojen syntyminen pystytään jo ennustamaan parinkin vuoden päähän, joskin tarkempaa alkamisajankohtaa on vaikea ennustaa.

Miten El Niño syntyy?

Indonesian puolella matkanneet tietävät, että alueen ilmasto on kostea ja kuuma läpi vuoden, ja meriveden lämpötila 30 asteen tuntumassa. Indonesiassa esiintyy nousevia ilmavirtauksia ja runsaita kuuroluonteisia sateita. Sen sijaan samoilla leveysasteilla Tyynenmeren itäpuoliskolla, Perun rannikon edustalla, merivesi on 10 astetta viileämpää ja alueella esiintyvien laskuvirtauksien myötä sademäärät ovat huomattavasti vähäisemmät. Tyynenmeren länsiosassa on siis voimakasta nousevaa liikettä ja itäosassa laskevaa. Tätä suurimittaista kiertoliikettä kutsutaan myös nimellä Walker-kierto.

Tiettyinä vuosina Tyynenmeren laaja-alainen virtausjärjestelmä häiriintyy ja alueella vallitsevat itävirtaukset heikkenevät. Tämä laskee meriveden lämpötilaa ja heikentää sateita Indonesian puolella. Samalla Tyynenmeren keski- ja itäosassa meriveden lämpötila kohoaa nopeasti ja sateisuus lisääntyy. El Ninon aikoihin esimerkiksi Australia altistuu kuivuusjaksoille, kun taas Etelä-Amerikan länisosassa, keskisellä Tyynellämerellä sekä Yhdysvaltojen eteläosassa voimakkaiden sateiden ja tulvien riski kasvaa. Viimeksi vuonna 1997-1998 esiintynyt voimakas El Nino aiheutti laajoja metsäpaloja mm. Indonesiassa ja Brasiliassa asti, kun taas Perussa ja Chilessä tulvi.

El Ninojen esiintyvyydellä ei ole mitään säännöllisyyttä: niitä syntyy muutaman vuoden välein ja ilmiö kestää tyypillisesti 1-2 vuotta.

Onko El Ninolla vaikutusta Suomen säähän?

Toistaiseksi El Ninon vaikutusta Pohjois-Euroopan ja Suomen säähän on pidetty vähäisenä, mutta on arveltu, että juuri ennen voimakkaan El Ninon puhkeamisvaihetta pohjoisten leveysasteiden troposfäärin lämpötilassa on ollut negatiivinen tendenssi. Yritin hakea korrelaatiota Suomen keskilämpötilojen ja El Ninojen välillä, mutta selkeää keskimääräistä signaalia suuntaan tai toiseen en löytänyt. Muutaman voimakkaan El Nino -ilmiön aikana, mm. vuosina 1940-1942 sekä 1987, ilmanpaine oli kautta Siperian ja Pohjois-Euroopan tavanomaista korkeampi ja Etelä-Euroopassa tavanomaista matalampi. Kyseiset talvet olivat Suomessa erittäin kylmiä. El Ninon ja Suomen kylmien talvien osuminen samaan ajankohtaan on todennäköisesti vain sattumaa, sillä joukosta löytyi myös tavanomaista lauhempia talvia El Ninon aikoina.