Tuhnuiset sadepäivät päättyvät – tervetuloa keväinen korkeapaine!

Maaliskuun alku on muistuttanut meillä kovasti sitä samaa, mitä oli viikkotolkulla tyrkyllä marras-joulukuussa. Minulla alkaa jo kiintiö täyttyä tuhnuisen harmaista ja tuulisista tihkusadepäivistä – nyt kaivataan vaihtelua, ja sitähän onkin tulossa! Jo huomenna luoteistuuli taivaan luutii ja aurinkoa on luvassa pitkästä aikaa koko maahan. Lämpimintä on etelärannikon tuntumassa, missä 10 asteen lukemat ovat mahdollisia. Tiistain tienoilla on tilapäisesti vähän epävakaisempaa ja tuulisempaa, mutta tämän jälkeen laaja-alainen, mahdollisesti pitkäkestoinenkin korkeapaine parkkeeraa Fennoskandian päälle aloittaen keväisen aurinkoisen ajanjakson. Tosin yöt kylmenevät pakkasen puolelle lähes koko maassa, mutta päivälämpötilat tulevat olemaan tyypillisissä huhtikuun alun lukemissa. Parhaimmillaan lämpötila kohoaa loppuviikosta päivittäin jossain päin Etelä- ja Länsi-Suomea lähelle 10 astetta.

Kesäinen ilmamassa käväisi Suomessa

Sunnuntaina Ahvenanmaalla mitatut lämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeita: Jomalassa lämpötila kohosi jopa 13,5 asteeseen, mikä on tiettävästi korkein maaliskuun alun (1. – 10.3.) lukema ainakin 55 vuoteen. Aikaisemmin lämpötila kohosi ylimmillään 11,5 asteeseen maaliskuun 10. päivänä vuonna 1997 Helsingin Kaisaniemessä. Ruotsissa päästiin vielä tätäkin korkeampiin lukemiin: Tukholman eteläpuolella itärannikolla lämpötila kohosi laajalti yli 15 asteeseen.

Skandinavian ja eteläisen Suomen yllä käväisi sunnuntaina vuodenaikaan nähden varsin lämmintä ilmamassaa, n. +10…+13-asteista. Ilmamassalla tarkoitetaan lämpötilaa n. 1,5 km:n korkeudella. Kesäisessä auringonpaisteessa lämpötila olisi voinut tässä tapauksessa heikkotuulisessa säässä kohota jopa 30 asteeseen. Harmi, että valtaosassa maata lämpimän ilmamassan sektorissa sitkeä pilvikatto esti lämpötilan kohoamisen, vaikka edellytyksiä olisi auringonpaisteessa ollut yli 10 asteen lukemille laajemminkin etelässä ja lännessä. Manner-Suomessa sunnuntain ylimmäksi lukemaksi jäikin Kokemäen 9,9 astetta.

Ensi viikolla ilmamassa on kylmenemässä, mutta toisaalta aurinko lämmittää tähän aikaan vuodesta jo samalla teholla kuin syys-lokakuun vaihteessa, joten heikkotuulisessa ja aurinkoisessa säässä voidaan jo kokea lämpöisiäkin hetkiä.

Sunnuntain maksimilämpötilat Suomessa:

1. Jomala, Jomalaby: +13,5 C / 2. Lumparland Långnäs satama: +12,1 C / 3. Märket: +11,5 C / 4. Maarianhamina-Lentoasema: +10,9 C / 5. Kokemäki, Tulkkila: +9,9 C

Och samma i Sverige:

1. Oskarshamn: +18,7 C / 2. Gladhammar: +17,3 C / 3. Harstena: +16,5 C / 4. Svanberga: +16,5 C / 5. Tukholma/Bromma: +16,3 C

Kuva 1: Kateutta sunnuntaina: Helsinki +5 C ja tihkusadetta, Tukholma +17 C ja aurinkoa. (kuvat: Port of Helsinki / webbkameror.se)

Kuva 1: Kateutta sunnuntaina: Helsinki +5 C ja tihkusadetta, Tukholma +16 C ja aurinkoista. (kuvat: Port of Helsinki / webbkameror.se)

Onko terminen kevät jo alkanut?

Maaliskuu on Suomessa viimeinen talvikuukausi ja kuun viimeisellä viikolla terminen kevät alkaa tilastojen valossa etelä- ja lounaisrannikolla, huhtikuun aikana myös pohjoisempana. Terminen kevät lienee keskilämpötilojen perusteella jo alkanut ainakin etelässä ja lounaassa helmikuun puolella, mutta tiedon vahvistaa aikanaan Ilmatieteen laitos. Ruotsin Haaparannassa terminen kevät alkoi tänä vuonna SMHI:n (Ruotsin Ilmatieteen laitos) mukaan ennätysaikaisin: jo 24. helmikuuta, mikä on aikaisin ajankohta ainakin 152 vuoteen.

Voiko talvi vielä palata?

Maaliskuun alussa päivälämpötila kohoaa keskimäärin etelässä jo vähän plussan puolelle, mutta pohjoisessa ollaan yötä päivää pakkasella. Joinakin vuosina lupaavan keväinen ja aurinkoinen maaliskuun alku on saattanut dramaattisesti kääntyä vielä täydeksi talveksi. Idästä ja koillisesta tulevat ilmamassat tuovat tähän aikaan vuodesta herkästi pakkasilmaa ja sopivassa (lue: epäsopivassa) kulmassa Suomen ylittävät matalapaineet voivat tuoda yllättävänkin suuria lumikertymiä. Etelässä suurimmat maaliskuiset lumikertymät ovat mm. 20.3.1970 Hämeenlinnassa 58 cm ja 22.3.1941 Helsinki-Kaisaniemessä 35 cm. Tämän lumimyräkän jälkeen Kaisaniemen lumensyvyys oli seuraavana päivänä huimat 109 cm!

Ensi viikolla pohjoisen Euroopan ylle parkkeerava korkeapaine ei anna lähitulevaisuudessa mitään viitteitä siitä, että talvinen sää olisi palaamassa. Kevät on pikemminkin etenemässä, mutta kesärenkaita ei kannata vielä vaihtaa alle.

Kokosin teille tähän ihmeteltäväksi maaliskuun 15. päivän lumensyvyyksiä 2000-luvulla Helsinki-Kaisaniemestä ja Jyväskylästä. Helsinkiin mahtuu (ennakoiden, että 15.3.2015 lumensyvyys 0 cm) jo kolme lumetonta maaliskuun puoliväliä ja Jyväskyläänkin yksi.

Kuva: Lumensyvyys Helsinki-Kaisaniemessä ja Jyväskylässä v. 2000-2015. (kuva: Markus Mäntykannas / data: Ilmatieteen laitos)

Kuva: Lumensyvyys Helsinki-Kaisaniemessä ja Jyväskylässä v. 2000-2015. (kuva: Markus Mäntykannas / data: Ilmatieteen laitos)

Markus Twitterissä: @markusmanty

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

26 vastausta kirjoitukseen

  1. jeanmarc.maatta@gmail.com sanoo:

    Hei

    Meilla keskiranskassakin on tanaan lammin…joua 19 astetta ne. 200 km pariisista etelaan…1. lammin paiva…mutta yolla oltiin miinuksella…ranskan talvi jatkuu viela ne. 2 viikkoa.

    mukava avata ikkunat ja lammittaa.

  2. Pasi sanoo:

    Ainoa ilo näissä yleistyvissä tuhnutalvissa on mielestäni lämmityskuluissa säästäminen. Tosin epäilen, että valtio pitää homman ”balanssissa” nostamalla veroja, joten ilo jäänee lyhytaikaiseksi. Harmittaa vietävästi tuokin, kun teiden suolausta harrastetaan tällaisina talvina ahkeraan, kun lämpötila on pitkiä aikoja nollan pinnassa. Jossain -8 c suolaus ei ilmeisesti ole enää järkevää. Ja jääkiekon harrastaminen ulkojäillä on vaikeaa tässä Seinäjoen seudulla. Kaukalojen jäät eivät jaksa taistella +5 c lämpötiloja vastaan. Ja kunnilla on nykyään muitakin rahanreikiä, kuin tekojäitten rakentaminen. Että ihan tulevia mahdollisia ”Teemu Selänteitä” ajatellen, ilmastonmuutos ei tee hyvää suomen jääkiekolle.

  3. Orlando sanoo:

    Ennätykset on tehty rikottaviksi ja jokainen vuosi on edellistä lämpimämpi. Tätä on ilmastonmuutos käytännössä.

  4. Masa sanoo:

    Miksi ihmeessä ammattilainen jaksaa hehkuttaa keväästä? Samaa paskaa alkaa tulemaan muutenkin joka tuutista.

    • Orlando sanoo:

      HAH! Veit kyllä sanat suustani, vaikea uskoa tuota ammattilaisen kirjoittamaksi.

      • peikko763 sanoo:

        Kyllä tämä kevät on tervetullut kun kunnon talveakaan ei ollut. Ehkä blogin kirjoittaja tykkää talvesta kuitenkin, mutta hän ei tykkää esim. loska ja vesisadetalvista. Enkä itsekkään ne on niin pimeitä ja väsyttäviä. Se on asia erikseen jos on lunta ja pakkasta kunnolla eikä loskakeliä. Muttakun sellaista kunnon talvea ei ole nyt vaan ollut niin näillä mennään eteenpäin.

  5. Orlando sanoo:

    Eikö sinulle Markus riitä se että viimeiset kaksi vuotta Suomessa on katkeamattomasti ollut koko ajan ennätyslämmintä? Eikö se ole jo tarpeeksi ihanaa? Eivätkö tällaiset ”tervetuloa ihana kevät” -tyyppiset jutut kuuluisi jonnekin Ilta-Sanomiin? Eikö voisi odottaa että edes meteorologi tietäisi, millainen sää kuuluu Suomen ilmastoon esimerkiksi maaliskuussa?

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Orlando ja Masa: tämähän oli vain blogikirjoitus, ei tieteellinen kirjoitus. Pahoittelen, jos innostukseni näkyy tekstistä läpi, mutta blogissa jokainen kirjoittakoon itselleen sopivimmalla tavalla – oli se sitten tieteellisen asiallinen ja kantaa ottamaton tai provosoiva ja sensaatiohakuinen.

      Olen ymmärtänyt, että sään ääri-ilmiöt ja sääennätykset kiinnostavat myös lukijoita ja niistä on pyydetty kirjoittamaan. Tarkoitukseni ei ollut ärsyttää ketään kevätinnokkuudella tai aihevalinnallani, mutta mielestäni on ihan positiivinen asia, että saadaan harmaan talven jälkeen vähän aurinkoa ja lämpöä tänne pohjolaan. :)

      • Orlando sanoo:

        Koko talven olen tällä palstalla toistellut sitä, että matalapainevyöry tulee jatkumaan kevääseen asti, jolloin se korvautuu pysyvillä korkeapaineilla. Miksei minua uskottu?

        • peikko763 sanoo:

          Pian tuo matalapainevyöry on ohi hetkeksi ainakin, mutta todennäköisesti tuo vyöry tulee jatkumaan vielä koko kesän ajan. Ja saadaan vesisateinen kesä kuten tilastotkin sanovat, lue alin kommenttini.

  6. Urpo sanoo:

    Hieno juttu blogissa ! Ja luntahan on vielä aika isossa osassa Suomea. Saadaan siis vihdoinkin ne hohtavat kevät hanget — ja varmaan hankikannettakin. Kevät talvea upeimmillaan, kun aurinko paistaa kirkkaan siniseltä taivaalta ja lumi suorastaan häikäisee. Ja päivällä voi selkeästi havaita pälvipaikkojen kasvavan.

    Jo pelkkä ajatus tulevista päivistä saa mielen piristymään ! Toivotaan, että se korkea parkkeeraa yllemme koko maaliskuun lopun ajaksi :-)

  7. tane sanoo:

    Kymmenessä vuodessa on yleensä ainakin yksi kunnon talvi, eikä monikaan muistele silloin ilmaston lämpenemistä. Kuten ei kun niin kävi viimeksi 2010-12. Toki keskiarvo on lämpenemisen suuntaan.

  8. Kääväkäs sanoo:

    Minun käsittääkseni viimeinen talvikuukausi on helmikuu useissakin eri yhteyksissä.

    Eli kyllä tässä jo ensimmäistä kevätkuukautta mennään.

  9. Dada sanoo:

    Pisteet Markukselle. Kyllä tässä niin harmaata on ollutkin, että pieni hehkutus aurinkoisista korkeapaineilmoista on ihan ok. Kirjoituksessa on sitä paitsi paljon faktatietoa. Mieluummin tuollaista lukee kuin samoja tuomiopäivän pasuunoiden kirjoituksia, joissa vain hoetaan kuinka lämmintä onkaan. Ihan kuin sitä ei jokainen olisi jo muutenkin havainnut.

    Puuttuisin silti yhteen kohtaan: ”maaliskuun viimeisenä päivänä v. 1994 Rautavaaran Ylä-luostalle tuprutti vuorokaudessa hurjat 97 cm lunta.” Todellako? IL:n sivuilla todetaan lumiennätyksistä näin:

    ”Suurimmat havaintoasemilla mitatut lumensyvyyden kasvut vuorokaudessa ovat maan etelä- ja pohjoisosassa noin 35-50 cm ja maan keskiosassa noin 35-40 cm”

    Tuo 97 cm vuorokaudessa kuulostaa Suomen oloissa todella hurjalta. Voiko pitää paikkaansa?

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Kiitos Dada positiivisesta kommentista!

      Tiedustelin taannoin suurimpia vuorokautisia lumikertymiä Ilmatieteen laitokselta ja sain vastaukseksi 97 cm. Voin vielä varmistaa asian, jos tässä onkin tapahtunut jokin väärinkäsitys.

    • Tuomiopäivän pasuuna sanoo:

      Niin, sää on ollut lämmintä iät ja ajat. Mitään vaihtelua ei ole ja se on pitkästyttävää, mutta se on kuitekin fakta joka ei häviä vaikka asiasta ei puhuisikaan. Ne ihmiset joita sää ja ilmasto ei kiinnosta, tuskin edes lukevat tätä blogia.

      Lämpimästä säästä hokeminen on kuitenkin ilmeisen ok, jos sen tekee blogin kirjoittaja.

    • Masa sanoo:

      Tuo 97 cm on pakko olla satua, ellei kyse ole kinostumasta tai sitten kovalla pakkaselle tulleesta sateesta. Ajankohta huomioiden jälkimmäinen ei liene vaihtoehto.

      • Markus Mäntykannas sanoo:

        Tuo 97 cm on tosiaan virheellistä dataa. Kiitos teille tarkkaavaisudesta!

  10. peikko763 sanoo:

    Hyvähän blogi tämä oli vaikka muutama kommentoija ei tykännyt. Itse olen eri mieltä. Propsit kirjoittajalle, oli mukavaa luettavaa.

    Masentavan harmaata on ollut marraskuusta lähtien, huippujuttu että aurinko alkaa paistamaan. Ja kerta kun kunnon talvea ei ole täällä Tampereellakaan saa minun puolestani tulla lämmin ja kevät.

    Seuraavaa kesääkin 2015 (kesäkuu-elokuu ) voi ennustaa jo lämpötilojen puolesta tilastollisesti ainakin. Aina ennenvanhaan jos on ollut lämmin tammi-helmikuun jakso samalla kun Atlantin valtameri on ollut lämmin tai lämpenevässä vaiheessa (AMO+ eli esim. 1920-1950 tai 1989–>) Niin ei ole tullut yhtäkään normaalia lämpöisempää kesää. Viileän kesän todennäköisyys on 56% nyt ja 44% keskimääräisen, se olisi uutta jos tulisi normaalia lämpöisempi kesä nyt, mutta mahdollista silti vaikka tilastollinen todennäköisyys on 0%:

    Talvi 1926 tammi-helmi leuto –> Kesä keskimääräinen

    Talvi 1944 tammi-helmi leudohko –> kesäkuu viileä, heinä-elokuu lämmin

    Talvi 1949 tammi-helmi leuto –> koko kesä viileä 1989(kesä tavanomainen)

    Talvi 1990 tammikuu tavanomainen, helmikuu ennätyslämmin –> kesä asteen tavanomaista kylmempi

    Talvi 1992 tammi-helmi leuto –> kesä tavanomaista viileämpi

    Talvi 1993 tammi-helmi leuto –> kesä hyvin kolea

    Talvi 1995 tammi-helmi leuto –> kesä tavanomainen

    Talvi 2008 tammi-helmi leuto –> kesä tavanomaista viileämpi

    Tilastot otin täältä :
    http://en.wikipedia.org/wiki/Atlantic_multidecadal_oscillation
    http://koti.mbnet.fi/tilastot/html/tampere_pirkkala.html

    Täällä Atlantin lämpöisestä ja kylmästä vaiheesta:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Atlantic_multidecadal_oscillation
    http://www.esrl.noaa.gov/psd/data/timeseries/AMO/

    Tuli vahingossa väärään ketjuun tämä viesti aluksi.

    • Orlando sanoo:

      Tätä alkuvuotta voidaan verrata vuoteen 2008, jolloin oli ensimmäisen kerran uudenaikainen sadekausi talven sijasta.

      Kesä 2008 ei ollut millään mittarilla tavanomaista viileämpi. Suomessa ei ole vuoden 1993 jälkeen ollut yhtään viileää kesää, eikä sellaista nytkään tule. Sademääristä en tiedä, mutta lämpötilaltaan kesästä tulee joko lämmin tai huippulämmin. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

      • peikko763 sanoo:

        En tiedä Orlando mistä otat tilastot mutta esim. :
        Tampereella ainakin kesä 2008 oli yli asteen tavanomaista viileämpi :
        http://koti.mbnet.fi/tilastot/html/tampere_pirkkala.html

        Ja täältä sivulta 3 voit tarkistaa, että kesä oli koko Suomessa jopa 1971-2000 keskiarvoa viileämpi :
        http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=211776d4-bbb9-4f1b-b360-5e8ff8d3760e&groupId=30106

    • Jani Talvensaari sanoo:

      Onkos peikko763 päässyt unohtumaan vuosi 2002 silloin 9 ensimmäistä kuukautta vuoden alusta lukien olivat selvästi tavallista lämpimämpiä tässä on tilastoja kuuman kesän puolesta 1997 ja 2002 kaksi huippukuumaa kesää 5 vuoden välein joten miksei 2010 ja 2015 voisi olla niin ikään kaksi huippukuumaa kesää 5 vuoden välein. Vuonna 95-96 oli suhteessa yhtä kylmä talvi kun nyt oli lauha myös sitä seurasi yhtä lailla kylmä kesä vasta elokuussa hellettä nyt tulee menemään toisinpäin elokuussa viilenee jo selvästi syksyn tuntuiseksi. Talvet 95-96 ja 02-03 oli kaksi kylmää talvea 7 vuoden välein 96 ja 03 kesät olivat miltei vastakohtia toisistaan epäilen että kesäkuu on selvästi normaalia lämpimämpi ei niin lämmin kuin 2013 heinäkuu on kopio viime vuotisesta elokuu on kylmempi kuin 2 edellistä. Kyllähän matalapainevoittoista kesää 2012 seurasi korkeapainevoittoinen kunnon talvi vasta helmikuun jälkipuoli oli lauha. Voisiko nyt kesällä toteutua sama kuin talvina 2011-2012 ja 2012-2013 kun 2011 oli lauha joulukuu niin se kostautui viime kesäkuussa ja 2013 lauha helmikuun loppu saadaan takaisin elokuussa tänä vuonna. 11-12 kylmä lopputalvi maksettiin viime kesänä heinä-elokuussa helteinä 12-13 kylmä alkutalvi maksettanee takaisin tänä kesänä kuumalla alulla. 2000-luvulla sadekesät on tulleet aina karkausvuosiin 2000, 2004, 2008 ja 2012. Kolmen lämpimän kesän putkia on koettu siis 2001-2003, 2005-2007, 2009-2011, 2013-2015. Jospa siinä olisi seuraava ääri-ilmiö lauhan tammi ja helmikuun jälkeen vielä kuuma kesäkin jutussa mainitaan kyllä vuosi 1997 silloin kesä oli kuuma.

  11. -A- sanoo:

    ”Tuhnuiset sadepäivät”??? Eli suolistokaasun hajuisia sadepäiviä – onpa päräyttävä yhdistelmä. Nimittäin tuhnu on minulle aina ollut nimenomaan se haiseva vastalause eli suolistokaasu. Ihme kielenkäyttöä sään yhteydessä…

    • Markus Mäntykannas sanoo:

      Voihan se tuhnuinen sitäkin tarkoittaa! Minulle tulee tuhnuisesta säästä mieleen utuinen, harmaa ja kostea, ja välillä kieltämättä se kosteus hiipii nenään epämielyttävänä hajuna.

  12. Kääväkäs sanoo:

    Kas mokomaa. Peikko on täälläkin promoamassa ilmaston viilentymistä. Tulee jäbä jo niin monessa paikkaa vastaan,että pitäisi kysyä paljonko tuosta maksetaan palkkaa?

  13. Solar Eclipse Watcher sanoo:

    Toivotaan, että korkeapaine pysyy Suomen alueella vielä auringonpimennyksen ajan 20.3.

    – SEW

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.