Paljonko lumisadetta vastaa 1 mm vettä?

Sademäärä ilmoitetaan sääennustuksissa millimetreinä. Mutta talvella 1 mm sadetta ei tarkoita sitä, että lunta sataisi 1 mm, vaan sademäärä ilmoitetaan vedeksi muutettuna. Joku ihmetteli joskus että: ”Graalin maljallako te ne lumet vedeksi muutatte?”

Syy siihen miksi sademäärä ilmoitetaan vedeksi muutettuna on kuitenkin hyvä. Yleensä yksi millimetri vettä vastaa suurin piirtein 1 cm lunta. Tämä ei kuitenkaan kaikissa olosuhteissa pidä paikkaansa. Lumisateen määrään vaikuttaa lumikiteiden rakenne sekä  ilman lämpötila.

Pääsääntö on että 1 mm vettä = 1 cm lunta, pitää paikkansa vain lähellä 0 astetta, jonka lähettyvillä lämpötila usein on kun lunta sataa. Kovassa pakkassäässä tilanne on kuitenkin täysin eri. Mitä kylmempää ilma on, sitä enemmän samasta kosteusmäärästä näyttää tulevan lunta. Lumipeitteestä tulee kovassa pakkasessa lumikiteiden rakenteen vuoksi ilmavampi. Kun lämpötila on lähellä 0 astetta, ovat lumihiutaleet yleensä matkallaan maahan tai törmäillessään toisiinsa tiivistyneet tai sulaneet jo hieman. Kovassa pakkasessa lumi leijailee alas hiljalleen ja kiteet pysyvät ehjänä maahan asti, johon ne nätisti tipahtelevat ja asettuvat sakaroineen ilmavasti lomittain. Tällainen höttöinen lumipeite tiivistyy itsestään ajan kuluessa. Tuulisessa säässä lumihiutaleet hajoavat ja lumipeitteestä tulee tiiviimpi.

 

Taulukossa lumisateen määrä eri lämpötiloissa, joka vastaa vesiarvoltaan 1 mm vettä. Taulukon vasemmassa reunassa lumisateen määrä senttimetreinä ja taulukon ala-akselilla lämpötila Celsius-asteina.

Taulukossa lumisateen määrä suurimmillaan eri lämpötiloissa, joka vastaa vesiarvoltaan 1 mm vettä. Taulukon vasemmassa reunassa lumisateen määrä senttimetreinä ja taulukon ala-akselilla lämpötila Celsius-asteina.

 

Syy siihen miksi tällaista ei usein tapahdu on se, että kylmä ilma voi sisältää vähemmän kosteutta kuin lämmin ilma. Mitä kylmempää ilma on, sitä vähemmän se kykenee sitomaan kosteutta, tästä syystä emme yleensä koskaan näe -20…-30 asteessa pilviä, sillä muodostuessaan se sataa saman tien pois hienoisina jääkiteinä. Eli vaikka suhteellinen ilmankosteus olisi 100%, emme voi nähdä pilveä koska se on niin harva. Sää voi siis olla aurinkoinen vaikka käytännössä taivaalla tai ympärillämme on pilvi, hassua eikö totta? Kaikki on suhteellista.

Silloin tällöin kuitenkin esimerkiksi sulalta mereltä voi virrata sen verran kosteaa ilmaa, että aiheuttaaa hyvinkin sakean lumisateen ajautuessaan mantereelle kipakassa pakkasessa. Tällöin ennustemallissa hädin tuskin näkyy sadetta ja se saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä meteorologilta jopa huomaamatta, sillä vedeksi muutettuna esim -15 asteessa tuleva 5 cm lumisade voikin olla vedeksi muutettuna vain 0,5 mm, joka vastaa hyvin heikkoa vesisadetta/tihkua. Tällainen sakea lumisade jäi virheellisesti ennustamatta esimerkiksi jouluna 2 vuotta sitten etelärannikolta, kun mereltä virtasi kosteutta ja pakkasta oli yli 10 astetta. Lunta tuprutti muutaman tunnin aikana yli 10 cm.

Seuraavaksi tällainen tilanne saattaa kehkeytyä torstaina 22.1.2015 sekä perjantaina 23.1.2015 maan etelä- ja keskiosassa. Lounaasta saapuu vesimäärältään heikohkoja sateita, joissa sademäärä vedeksi muutettuna on korkeintaan muutamia millimetrejä. Lunta voi kuitenkin siis tulla näistä sateista jopa 5-10 cm, riippuen ilman lämpötilasta joka on maan etelä- ja keskiosassa lumisateen aikaan laajalti -5…-15 asteen välillä.

 

Tämä kirjoitus kuuluu kategoriaan Huomioita säästä. Pysyvä linkki.

18 vastausta kirjoitukseen

  1. MMM ifj. PÁLYI Zoltán sanoo:

    Hyvä Aleksi!

    Kiitos selkeästä artikkelista sekä selventävästä taulukosta.

    Terveisin!

    ifj. PÁLYI Zoltán

    • Timo Koski sanoo:

      Samoin, nyt oli hieno juttu, enpä ole asiaa tiennytkään, että pakkanen noin voimakkaasti vaikuttaa. Aina vaan vetänyt tuolla 1mm=1cm arvolla, vaikka pakkasta olisikin muutama aste, jolloin kerroin saisi olla lähellä kahta paremminkin.

  2. Jani sanoo:

    Voisitteko tuon lumen ja pakkasten ihannoinnin jo lopettaa ne alkavat jo riittää tälle talvelle ja alkaa miettiä tärkeämpää asiaa eli koska tulee kevät talvea ollut jo riittävästi etelässä. Helteistä ei ole saatu alkuunkaan tarpeekseen viime kesinä eli TERVETULOA ILMASTON LÄMPENEMINEN SUOMEEN ja pahin mahdollinen saisi toteutua talvet 8 ja kesät 4 astetta nykyistä lämpimämmiksi. Toivottavasti tänä vuonna mentäisiin kesän äärimmilleen viedystä kuivuudesta (vieläkin kuumempi ja kuivempi kesä kuin 2006) syksyn äärimmilleen vietyyn märkyteen (vieläkin lämpimämpi ja vesisateisempi loka-joulukuu kuin 2006) musta joulu ja +30 juhannukseksi tilauksessa. Lokakuussa saisi kaikki sade ja lämpöennätykset mennä viemäristä alas ja Heinä-syyskuussa lämpö ja kuivuusennätykset. Tulisi kerrankin poikkeuksellisen lämmin heinä, loka ja joulukuu samaan vuoteen olisi Grand slam siinä.

    • Aleksi Jokela sanoo:

      Sopii mulle! Ääri-ilmiöt kehiin, vaikken niistä aiheutuvia ongelmia kellekään toivokaan.

    • Masa sanoo:

      Sairauksia on moneen lähtöön ja tässä yksi esimerkki..ikävää.

  3. Jukka sanoo:

    Koska kevät saapuu? Voisitko analysoida tarkemmin? Viime vuonna kevät alkoi jo helmikuussa, nyt näyttää, että talvi on pitämässä otteessaan. Toivotaan aikaista kevättä!

    • Jani sanoo:

      Saisi jo helmikuun puolivälissä tulla

      • Masa sanoo:

        http://www.wsi.com/4a12a845-d496-48e1-8047-b0fa41469531/news-scheduled-forecast-release-details.htm

        Ei ehkä kuitenkaan…:)

    • Aleksi Jokela sanoo:

      No sitä on vielä vaikea tällä hetkellä ennustaa. Helmikuun alkupuoli näyttäisi tavanomaista lauhemmalta, mutta en usko että kevät tulee ainakaan niin aikaisin kuin viime vuonna. Pitkänajan ennusteet tosiaan eivät näytä suurta poikkeamaa helmikuun jälkeen lämpötiloissa. Uskoisin että maaliskuun lopulle joudutaan odottamaan ainakin :)

      • Jani sanoo:

        Onko kuitenkin olemassa mahdollisuus tavallista aikaisempaan kevääseen ja kesän alkamiseen ja voisiko kesä olla viime kesää kuumempi

      • jani sanoo:

        aleksi mites nyt suu pannaan aika keväistä on pitkätkin ennusteet näyttämässä taitaa kevät tulla jälleen helmikuussa nyt vain kymmenkunta päivää vuodentakaista myöhemmin sama erohan taisi olla 2010 26.3 ja 2011 2.4 kesken. päivämäärät kaisaniemen mittausasemalta joten samanlainen kesä luvassa kuin viime vuonna nyt toki tasaisemmin kelpaisiko tälläinen kesäkuu kaksi astetta normaalia lämpimämpi heinäkuu kolme astetta normaalia lämpimämpi elokuu jo puoli astetta normaalia viileämpi lappiin ensilumi jo loppukuusta syyskuu pitkästä aikaa normaalia viileämpi loka-joulukuu 2001-kopioita (8,7-0,9–6,0) kaisaniemen keskilämmöt silloin. Laita tämä talteen.

  4. Jani sanoo:

    On aivan toisenlaista ääripäätä ennustettu myös ja ehkä lähempänä totuutta

    http://www.cpc.ncep.noaa.gov/products/CFSv2/htmls/euT2me3Mon.html

    Säätyyppi on nyt hiljalleen muuttumaan päin korkeapaine on liikkumassa idemmäksi ja avaamassa väylää lauhemmille ilmavirtauksille.

    Wsi:n syksyn ennuste ei kyllä toteutunut lähellekään vain syyskuu oli koko maassa tavallista lämpimämpi ja marraskuu vain lämpimän meren ansiosta rannikolla Lokakuu ei mennyt oikein heillä.

    Euroopan keskus antaa oman kausiennusteensa myöhemmin jolloin heillä on etulyöntiasema koska heillä on tuorein tieto saatavilla

    Wsi:kin on vain hieman normaalia kylmemmän helmi-huhtikuun kannalla poikkeama ehkä vain -1 joka sattumoisin on nytkin tällä viikolla poikkeama normaalista Mikäli säätyyppi muuttuu niin sitten Ecmwf ja Noaa onkin vahvoilla hyvän pohjatyönsä ansiosta.

  5. Reino Karjalainen sanoo:

    Tule näyttämään minulle lumesi, joka on veden ”korkeuden arvoinen. Tiivistettynä kyllä lähellä, mutta…..
    Kerran meillä Itä_suomessa eli pääsiäisenä lunta 119 cm ja vesiarvo ali noin 20 cm. Lumi ja vesi ovat eri asioita, opiskelkaa vielä vähän ja käykää venäjällä……….

    • Aleksi Jokela sanoo:

      En nyt ihan ymmärrä. En ole missään niin väittänytkään, päinvastoin. Olen tässä kirjoituksessa tarkoittanut vastasatanutta lunta, jossa yleensä 1 cm vastaa 1 mm vettä.

  6. Erkki sanoo:

    ”Mitä kylmempää ilma on, sitä vähemmän se kykenee sitomaan kosteutta, tästä syystä emme yleensä koskaan näe -20…-30 asteessa pilviä, sillä muodostuessaan se sataa saman tien pois hienoisina jääkiteinä. Eli vaikka suhteellinen ilmankosteus olisi 100%, emme voi nähdä pilveä koska se on niin harva. Sää voi siis olla aurinkoinen vaikka käytännössä taivaalla tai ympärillämme on pilvi, hassua eikö totta?”

    Haluaisin tähän Aleksi Jokelan tietoon lisäselvitystä. Oman kokemukseni mukaan voi olla aika pysyvästikin -30 C pakkasta, poutaa ja taivas vankasti pilvessä. Ja juuri nytkin sosialistisessa (Ilmatieteen laitos) sääennusteessa povataan Enontekiölle lauantaiyöksi -27 C ja pilvistä.

    • Aleksi Jokela sanoo:

      Hei Erkki. Kirjoitinkin että yleensä ei pilviä silloin ole kun on kovat pakkaset. Toki tämäkin on mahdollista esimerkiksi silloin kun kosteaa lauhempaa ilmaa virtaa kylmän pakkaspatjan päälle. Heikkotuulisessa korkeapainetilanteessa näin harvoin kuitenkaan on.

      • Ari sanoo:

        Ei oikeastaan pitäisi sanoa, että mitä kylmempää ilma on, sitä vähemmän se kykenee sitomaan kosteutta, koska kyse on siitä, että kylläisen vesihöyryn paine laskee, kun lämpötila laskee. Kyseessä on siis vesihöyryn ominaisuus, ei ilman ominaisuus. Ilma ei ”sido” kosteutta, vaan kosteus (vesihöyry) käyttäytyy kuten käyttäytyy ihan ilmasta riippumatta, ilman tilalla voisi olla vaikka vetyä.

  7. Jani sanoo:

    Onko kuitenkin olemassa mahdollisuus tavallista aikaisempaan kevääseen ja kesän alkamiseen ja voisiko kesä olla viime kesää kuumempi ja kuivempi

Forecan blogissa on käytössä kommenttien esimoderointi eli blogin ylläpitäjän on hyväksyttävä kommentti ennen kuin se näkyy blogissa. Kommentteja käydään läpi toimistotyöajan puitteissa.

Blogin keskusteluun voi osallistua asiallisilla, aiheeseen liittyvillä ja toisia kunnioittavilla kommenteilla. Viestejä voidaan jättää julkaisematta ylläpidon harkinnan mukaan, esimerkiksi jos viesti on loukkaava, ei liity blogin aiheeseen, sisältää selkeää tahallista provosointia tai on muutoin asiaton.