Viime vuosina kunnon vanhan ajan talvisäästä on päästy nauttimaan aivan eteläisintä Suomea myöden. Onpa lunta ja pakkasta monen mielestä riittänyt ihan kiusaksi asti. Ajatus ilmaston lämpenemisestä on monen mielestä kokenut vähintäänkin suuren kolauksen. Samantapaisia epäileviä ajatuksia on herännyt myös muualla päin maailmaa. Tilastojenkin valossa viimeisinä vuosina maapallon keskilämpötila ei ole enää kohonnut vaan mieluummin pysytellyt samalla tasolla.
Onko tietokonelaskelmissa jotain vikaa?
Lämpeneminen ei viime vuosina ole täysin noudattanut ilmastonmuutosennusteita.
Vielä tällä hetkellä ilmaston keskilämpötila ” on pysynyt ennustehaitarin sisällä”. Mikäli lämpeneminen ei kuitenkaan lähivuosina ala voimistua, on ennusteissa syytä olettaa olevan vähintäänkin joitakin puutteita. Mikä sitten voisi selittää sen, ettei maapallon ilmasto ole enää lämmennyt viime vuosina yhtä nopeasti kuin mallit ovat ennustaneet? Tälle on oikeastaan olemassa kaksi mahdollista pääsyytä. A) Tietokonelaskelmat eivät osaa ottaa vielä kaikkia fysikaalisia osatekijöitä täysin huomioon tai niissä on suoranaisia puutteita. B) Kyseessä on vain ilmaston luonteelle tyypillinen kaoottinen kylmemmän ilmaston jakso. Tietysti todellisuus voi myös olla seurausta näistä molemmista.
Ilmakehän kaikkia osatekijöitä ei vielä tiedetä täysin
Ilmakehä on hyvin monimutkainen järjestelmä. Pieni muutos aiheuttaa monia erisuuntaisia sivuilmiöitä ns. palautusmekanismeja. Mikäli ilmastonmuutosennusteissa ei tarvitsisi ottaa huomioon erilaisia palautusmekanismeja, olisi hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisen vaikutus ilmastoon suhteelliseen helppo laskea. Tämä vaikutus maapallon keskilämpötilaan olisi reilut 1 C astetta. Toisaalta pieni lämpeneminen sulattaa jäätiköitä, mikä puolestaan aiheuttaa palautemekanismin, joka voimistaa lämpenemistä. Tällöin esim. pienemmät jäätiköt eivät enää heijastakaan auringon valoa yhtä tehokkaasti takaisin avaruuteen ja toisaalta lisääntynyt ilman kosteus sinällään lisää entisestään kasvihuoneilmiötä. Toisaalta lisääntynyt kosteus lisää pilvisyyttä ja eri korkeuksille syntyneet pilvet voivat vaikuttaa sekä viilentävästi että lämmittävästi. Tässä vain muutamia esimerkkejä monimutkaisista kytkennöistä, jotka kaikki on yritetty ottaa malleissa huomioon.
Ilmastonmuutoksen suurin kysymysmerkki liittynee ilmavirtausten mahdollisiin muutoksiin
Suuremmat linjat ilmastonmuutoksesta saatetaan jo tietää varsin hyvin, mutta toisaalta paikallisella tasolla voi luvassa olla suuriakin yllätyksiä. Täällä Pohjolassa säätämme hallitsee matalapainetoiminta ja pienikin muutos matalapainetoiminnassa pystyy muuttamaan säätämme huomattavasti. Esimerkiksi talvella Atlantin matalapaineet tuovat meille sateita ja suojasäätä, kun taas sydäntalven korkeapaineen selkeässä säässä lämpötila pyrkii yö yöltä laskemaan. Näiden säätyyppien välinen lämpötilaero voi olla jopa yli 50 astetta. On siis selvää, että Euroopan ja Pohjois-Amerikan ilmaston muuttumisessa kaikkein tärkeintä olisi tietää, kuinka ilmastonmuutos mahdollisesti vaikuttaa matalapainetoimintaan. Tämä on kuitenkin tietokonelaskelmissa juuri se suurin tuntematon tekijä tällä hetkellä.
Onko mahdollista, että viimeisimmät kylmät talvet olisivatkin seurausta ilmastonmuutoksesta?
Viime vuosien kylmät talvet ovat olleet seurausta pitkään vallinneista itätuulijaksoista ja heikentyneestä Atlantin matalapainetoiminnasta. Kylmät talvet voisivat olla seurausta ilmastonmuutoksesta, mikäli itätuulten lisääntymisen ja Atlantin matalapainetoiminnan heikkeneminen johtuisi nimenomaan ilmastonmuutoksesta. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa mitään varmaa tietoa. Suurin osa tietokonelaskelmista ennustaa Atlantin matalapainetoiminnan siirtyvän pohjoisemmille reiteille, mutta todellisuudessa kylmät talvet ovat olleet seurausta nimenomaan matalapaineiden poikkeuksellisen eteläisestä reitistä.
Jäämeren sulaminen lisää todennäköisyyttä kylmiin talviin
Ilmastonmuutosennusteiden osalta kaikkein huonoimmin on tähän mennessä onnistuttu ennustamaan Pohjoisen Jäämeren sulamisnopeus. Pohjoinen Jäämeri on sulanut selvästi ennustettua nopeammin.
Jäämeren sulamista ei ilmastoennusteissa ole osattu ennustaa riittävän voimakkaaksi. Tämä voikin osaltaan selittää hidastunutta ilmaston lämpenemistä viime vuosina. Tietokoneella on simuloitu tilannetta, jossa on otettu huomioon pelkästään Jäämeren sulamisen aiheuttamaa vaikutusta ilmastoon ja kaikki muu on jätetty huomioimatta. Tällainen laskelma antaa tulokseksi juuri viime talvien kaltaisia kylmiä itävirtauksia.
Vai onko kaikki sittenkin vain luonnollista vaihtelua?
Suurin osa vuosien välisistä eroista johtuu nimenomaan vain luonnollisesta vaihtelusta. Ilmastolle on tyypillistä joidenkin vuosien kylmemmät ja lämpimämmät jaksot ja niitä on vaikea erottaa kertaluokkaa pienemmästä ilmaston muuttumisesta. NAO-indeksi on tilastollinen suure matalapainetoiminnalle. Positiivinen NAO-indeksi on merkki lounaistuulien lauhasta talvisäästä , kun taas negatiivinen NAO-indeksi kertoo lisääntyneestä itävirtauksesta. Indeksin avulla voidaan nähdä viimeisen reilun sadan vuoden aikana esiintyneen erilaisia satunnaisia lämpimiä ja kylmiä jaksoja, jotka enimmäkseen ovat kestäneet muutamasta vuodesta muutamaan kymmeneen vuoteen. Eikä niille läheskään kaikille ole löydettävissä mitään selkeää syytä.
Huomattavaa kuitenkin on, että vaikka vuosi 2010 oli tuuliolojen puolesta Pohjois-Atlantin alueella kaikkien aikojen kylmin, on koko maapallon keskilämpötila tuolloin ollut yksi kaikkien aikojen lämpimimmistä.
Sää ja ilmasto ovat niin monimutkaisia asioita, että tuskin koskaan pystymme niitä ja niiden oikkuja täysin ymmärtämään, saati ennustamaan. Ehkä tämä on jo vähän kulunut ilmaus, mutta vielä kerran: Olemme kaikki mukana tieteellisessä kokeessa, jonka lopputulosta kukaan ei voi varmuudella tietää.
Hyvä ja asiantunteva kirjoitus. Itse näen Pohjois-Eurooppalaisena tietenkin mielenkiintoisimpana ilmiönä nämä viime aikaiset talvet. Kenties se on ilmaston luonnollista vaihtelua, kenties signaali sulasta jäämerestä.
Käsittääkseni tämän tyyppiset ”itätuulitalvet” ovat olleet aika ajoin yleisiä myös aiempina vuosikymmeninä. Eli kyseessä ei ole mikään erikoinen ilmiö. Siinä mielessä voisi kuvitella tämän olevan luonnollista vaihtelua. Toki jos tämän tyyppiset talvet tulevat jäädäkseen pitkäksi aikaa on ehkä syytä epäillä asiaa.
Kulunut talvi oli 4. peräkkäinen talvi, jolloin on ollut vähintään kerran hyvin voimakas korkeapaine joka on pitänyt otteessaan vähintään Pohjois-Eurooppaa ja usein Keski-Eurooppaakin. Tämän tyyppiset talvet ovat olleet melko harvinaisia esim. 1990 ja 2000 -luvuilla. Pitää myös muistaa että talvet 2007-2008 ja 2008-2009 olivat lämpimiä. Toinen näistä jopa äärimmäisen lämmin kun edes merenlahdet eivät jäätyneet. Jäämeri on tällöinkin ollut jo kohtuullisen sula. Eli sula jäämeri ei voi kokonaan selittää kylmiä talvia.
Usein mietitään talvia 1900-luvulta, kuitenkin 100 vuotta on yhtä tyhjän kanssa ilmaston mittakaavassa. Onhan aikaisempina vuosisatoina ollut hyvinkin kylmiä vuosia, ainakin perimätietojen mukaan. Erään tiedon mukaan Lounais-Suomessakin on saatu kävellä jäiden päällä vielä pitkälle toukokuulle asti.
Viime aikoina ihminen on alkanut sekoittaa soppaa ja samaan aikaan maapallon keskilämpötila on alkanut nousemaan. Itse uskon kyllä ihmisen toiminnan muuttavan ilmastoa keskimäärin lämpimämpään suuntaan. Alueellista vaihtelua esiintyy tietenkin ja jotkut alueet voivat jopa viiletä.
Joka tapauksessa mielenkiintoista seurata miten tulevien talvien suhteen käy. Koittaako paluu ”arkeen” ensi talvena vai rikotaanko kylmyysennätyksiä.. se jää nähtäväksi.
Vihdoinkin joku kirjoitti tästä niin että ihminenkin ymmärtää. Kiitos siitä Petri Takalalle.
Kun minä kävin koulua kauan sitten, maantiedon tunnilla kerrottiin maapallon olevan menossa kohti uutta jääkautta. Onkos tässä käymässä niin, että jääkausi ja kasvihuoneilmiö kumoavat toisiansa?
Maapallolla ei liene niin paljon poltettavaa, että tulevia jääkausia / maapallon kallistuskulman vaihteluita voisi estää ”kasvihuoneilmiöllä”. Eli jääkausia tulee ja menee, me emme näe niistä vain yhtään. Mutta lienemme noin puolivälissä jääkausien välillä.
Kiitos Petri! Tässä on nyt sellaista kirjoittelua mitä (media)meteorologilta odottaakin. Kerrotaan tieteellinen selitys asioille ja kerrotaan se niin, että kaikki ymmärtävät asian. Ei tarvitse kirjoitella hömpän pömppää siitä miten vietän pääsiäiseni ja millaista säätä on luvassa huomiseksi. Sen tiedon saa muualtakin.
Noista luvuista jäi nyt epäselväksi miksi paikallista NAO-indeksiä (North Atlantic Oscillation) verrataan suoraan koko pallon lämpötilaan. Eikös laskelmissa pitäisi huomioida periaattessa koko pallon ilmasto-olot tai sitten verrata NAO-indeksiä vain sen vaikutusalueen lämpötilamuutoksiin relevantin korrelaation saamiseksi?
Hyvää työtä kuitenkin, todella hienoa että joku esittää dataa näin helppolukuisesti ja tästä pääsee jyvälle siitä missä mennään.
Tietokonemallien puutteiden (A-vaihtoehto) ja ilmaston kaaoottisuuden (B-vaihtoehto) lisäksi on kyllä olemassa C-vaihtoehtokin. Teoria ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpeämisestä voi olla myös virheellinen. Ymmärrän kyllä miksi poliitikot haluavat esittää asian niin, että viime vuosina esitetty ilmaston lämpeämisen teoria on absoluuttinen muuttumaton totuus. Ymmärrän jopa sen miksi monet ilmastonmuutostutkijat haluavat liioitella ilmastonmuutosteorian luotettavuutta. ”Tarkoitus pyhittää keinot”. Mutta puolueettomalta ilmastoasiantuntijalta on mielestäni naivia uskoa varauksetta mihinkään näin monimutkaiseen teoriaan. Ilmaston muutoksia ei pystytä vielä pitkään aikaan luotettavasti ennustamaan edes muutaman viikon päähän. Tietysti tällä hetkellä voi olla ammatillinen itsemurha esittää pienintäkään epäilystä ilmastonmuutosteoriasta.
Ihmiskunta epäilemättä kaivaa omaa hautaansa saastuttamalla luontoa nykyisellä tahdillaan. Luonnon tuhoamisella voi olla jopa kohtalokkaampia seurauksia kuin mitä on pelätty. Ilmasto voi ihmisen toimien vuoksi lämmetä tai jäähtyä yllättävämmin ja rajummin, mitä yhdessäkään julkisuudessa olleessa teoriassa on esitetty. Monet ilmastonmuutoksen ehkäisemisen nimissä tehdyt muutokset ovat varmasti olleet erittäin tärkeitä, hyviä ja ihmiskunnan edun mukaisia. Silti, asiaa tieteellisesti tarkasteltaessa, jos havainnot eivät tue esitettyä teoriaa, olisi syytä ensimmäisenä epäillä, että teoria saattaa olla ainakin osittain virheellinen. Teoria voi olla virheellinen, vaikka sitä olisi puolustanut kaikki alan tunnetuimmat asiantuntijat.
Se, vaikuttavatko kasvihuonekaasut ilmakehän lämpenemiseen/lämpötalouteen ei ole teoriaa, vaan tieteellisesti todistettu fakta. Ei ole epäilystäkään siitä että hiilidioksidin tai metaanin kasvu ilmakehässä kohottaa maapallon lämpötilaa. Tämä voidaan yksinkertaisimmillaan todeta pelkästään katsomalla Venusta, joka on tulinen pätsi juuri sen vuoksi että siellä hiilidioksidipitoisuus on 100-kertainen maapallon ilmakehään verrattuna. Nykyisenkaltainen elämä maapallolla ei olisi edes mahdollista ilman kasvihuonekaasuja, sillä ilman niitä maapallon keskilämpötila olisi n. 30 astetta kylmempi. Eri asia on se että miten kaikki palauteilmiöt suhtautuvat tähän lämpenemiseen ja kasvihuonekaasujen lisääntymiseen ja miten ne kaikki erilaiset palautteet vuorovaikuttavat muuttuvan ilmaston kanssa.
Venuksen kaasukehästä on 96 % hiilidioksidia, Maan ilmakehästä 0.04 %, siis alle tuhannesosa Venuksesta. Mikäli ilmastopäästöjä ei lainkaan rajoiteta, odotetaan pitoisuuden nousevan 0.08 %:iin vuoden 2100 aikoihin.
Venuksen korkea pintalämpötila johtuu planeetan kaasukehän suuresta massasta, ei hiilidioksidista. 50 km korkeudella planeetan pinnasta, yhden (Maan) ilmakehän paineessa, lämpötila on huomattavasti matalampi, vaikka lähellä pintaa tunnetusti vallitseekin painovoiman puristamassa kaasussa 470 asteen pätsi.
Erittäin korkeita lämpötiloja löytyy myös Saturnuksen ja Jupiterin sisältä, vaikkei niissä ole hiilidioksidia. Ilmiö on sama: kaasukehän paino lämmittää sisempiä kerroksia, kun avaruuteen näkyvä kaasun ulkopinta määrää planeetan tasapainolämpötilan.
Toisaalta Marsin pinnalla on kylmää, vaikka planeetalla on 96 % hiilidioksidista koostuva kaasukehä. Marsin kaasukehä on kyllä ohut, mutta hiilidioksidia siinä on Maata enemmän, 50 kg/m², kun Maassa hiilidioksidia on vain 6 kg/m². Kovin suurta osaa lämpötilasta ei siis tässäkään pidä lukea kasvihuoneilmiön piikkiin.
Toivottavasti tästä Venus-kasvihuonepelottelusta siis päästäisiin lopulta eroon. Meillä ei ole huolta satojen asteiden pätsistä ellei Maan ilmakehään synny jostain hirvittävää määrää lisää kaasua. Se edellyttäisi valtamerten höyrystymistä, kuten Venuksella oletetaan joskus planeetan historian aikana tapahtuneen. Maassa sellaisesta ei ole pelkoa, eikä suurikaan hiilidioksidipitoisuuden nousu lämpötilaa juurikaan kykene nostamaan, kunhan ilmakehän massa ja paine pysyvät ennallaan.
Olisi mielenkiintoista tietää onko tuo Jäämeren sulaminen jo pystytty mittaamaan Golf-virran nopeudessa Grönlannin tasolla? Tai vaikuttaako se yleensäkään Golf-virtaan. Maallikolle tulee mieleen että jos Jäämeren sulaminen vaikuttaa Golf-virran nopeuteen niin se taas jossain vaiheessa tasapainottaa Jäämeren lämpenemistä?
Ilman Golf-virtaahan Pohjois-Skandinaviassa olisi ikuinen tundra/jäätikkö.
Mielenkiintoinen artikkeli. On varmastikin niin että läheskään kaikkia mm. ilmaston keskilämpötilaan vaikuttavia mekanismeja ei tunneta. Tänä talvena puheena ollut, lämpötilan kasvusta johtuva ns. napapyörteen hajoaminen ja siitä johtuva talven kylmyys tällä pohjoisessa tuntuu aika ristiriitaiselta, mutta silti järkeenkäyvältä. Ehkä Takala olisi voinut kuitenkin ottaa mukaan ne pari mitattavaa suuretta, joista ei juuri voi kiistellä: hiilidioksidin määrä (no, mainitsihan hän siitä, mutta olisi ollut kuvion paikka) ja metaanin määrä. En löytänyt nyt metaanista vastaavaa pitkän ajan tietoa, mutta hiilidioksidista tiedetään melko varmuudella etelämantereen jääkairauksista, että viimeisen n. 750k vuoden aikana, kun on jokunen jäätiköitymisaikakin ollut, ei co2 ole ikinä ollut niin korkealla ja varsinkaan noussut niin nopeasti kuin nyt ihmiskunnan teollisen ajan aikana.Ja tuo viimeisten aikojen kasvu koskee myös metaania. Niillä on pakko olla vaikutuksensa.
Mielenkiintoisinta tässä on tuo näennäinen ristiriita, että kun globaalisti koko vuosi lämpenee niin talvet meillä näyttävät kylmenevän. Lähinnähän on väitetty että meidän talvet lämpenisivät. Itse olen sitä mieltä että talvien tuleekin kylmentyä (tai ei ainakaan lämmetä) Suomessa. Tähän tulokseen (itse aiheen sivutulos) tulin pro gradu -työssäni jo 1980-luvulla vaikka signaali olikin aika heikko. Mutta tulokset saivat vahvistusta Pinatubo-tulivuoren purkauksen jälkeen v. 1991. En nyt tarkemmin ehdi perustella tätä, mutta taidan piakkoin palata aiheeseen sopivassa paikassa.
Olipa mielenkiintoinen kirjoitus. Ilmasto on vaihdellut aina ja tulee vaihtelemaan edelleen. Esim. v. 1886 on ollut niin aikainen kevät, että lumi on sulanut Pohjois- Karjalassakin jo maaliskuussa ja huhtikuussa on ajettu kärryillä ja kylvetty kauraa. (Työtä ja rakkautta, Kansanmiesten päiväkirjoja 1834-1937, s. 54-55). Pari vuosikymmentä aikaisemmin ilmasto myllersi niin, että seurauksena oli suuret nälkävuodet. Silloin ei ollut vain tarpeettomia tutkijoita eikä joutavan vouhottajia. Ilmastonmuutosvouhotuksen tärkein tavoite onkin vain rahan kerääminen EU:lle ja yleensä länsimaiselle poliittiselle eliitille erilaisia päästöoikeuksia myymällä. Samaan aikaan kansalaisten elämä käy mahdottomaksi, kun teollisuus menee sinne, missä ei ilmastonmuutosta tunneta. Miksi ei puhuta todellisista ongelmista kuten väestönkasvusta ja turhasta kuluttamisesta. Ihminen ei pysty pilaamaan ilmakehää, mutta maapallon ihminen kuluttaa loppuun ja tuhoaa ja on jo suurelta osin tuhonnutkin. Miksi ei lähdetä rajoittamaan väestönkasvua globaaleilla päätöksillä? Esim. kaiken kehitysavun tai muun yhteiskunnallisen tuen saannin ehdoksi tietty lapsimäärä (esim. 2-3) koko maapallolla, myös omillaan toimeen tulevilla. Tätä menoa kärsivien ihmisten joukko on kohta ääretön.
Kaikkea ilmastoon liittyvää ei todellakaan voida huomioida. Koska lämpö on yksi energian muoto, niin laskelmiin tulisi sisällyttää kaikki mahdolliset energiamuotojen vaihtelut. En tunne ilmastomallien rakennetta, enkä oleta, että näitä ei olisi yritetty huomioida ilmastomalleissa, mutta tiedän, että ne ovat kokonaisuutena liian vaikeita hallita ainakin nykyteknologialla.
Luonnollisia suuria ja merkittäviä vaihteluita esiintyy esimerkiksi veden olomuotojen sekä korkeuspotentiaalien vaihteluissa.Nämä vaihtelut ovat erilaisia eri mittakaavoissa ja pienemässä mittakaavassa vaihtelun suunta saattaa olla päinvastainen kuin suuressa mittakaavassa. Edes järkeviä oletuksia asiasta ei voi tehdä, kuten voi tehdä esimerkiksi rantaviivan pitenemisen suhteen mittakaavan pienentyessä.
Jo yksinkertaisesti nämä veden korkeuspotentiaalin ja olomuotojen vaihdokset aiheuttavat luonnollisesti myös virheitä aikasarjamalleihin riippumatta mallista. Yksi helposti löydettävä virhe mallissa on tietenkin tuo pohjoisten jäävuorten oletettua nopeampi sulaminen. Siihen on luonnollisesti sitoutunut lämpöenergiaa odotettua enemmän, koska se on ollut odottamatonta.
Teoriassa ei siis sinänsä tarvitse olla mitään virheitä, mutta laskelmissa on varmasti virheitä.
Yksi huomioonotettava seikka on kuitenkin se, että vaikka teoriassa ei olisi varsinaisia virheitä, niin sen antamia ennusteita ei voida pitää luotettavina pitkällä aikavälillä, koska maapallon mittakaavassa saattaa syntyä aivan uusia ilmiöitä, jotka joko vahvistavat muutosta tai kumoavat sen ja vievät jopa muutoksen toiseen suuntaan. Esimerkiksi mittavia uusia vesi- ja ilmavirtauksia tai muutoksia ilmakehän rakenteessa tai kaikkia näitä.
Näiden ennustamiseen ei kykene koko ihmiskunnan älyllinen kapasiteetti; monta matemaattista ongelmaa olisi selvitettävä ennen sitä, esimerkiksi vaikkapa kauppamatkustajan ongelman ratkominen polynomisessa ajassa, vaikka se ei tietenkään olisi riittävä, vaikkakin välttämätön ehto sille. Ongelma tosin sattuu olemaan NP-täydellinen ja voi olla – ja siltä näyttäisi, että siihen ei ole ratkaisua.
Jos joku ei edellistä ymmärtänyt, niin hänen on parasta jättää tämän asian sekä muiden laskentaan liittyvien asioiden filosofointi aivan muille ihmisille tai kasvaa 10-20 vuotta ja opiskella ahkerasti matematiikkaa ja ottaa omat filosofoinnit koskien laskennallisia malleja sitten vasta vakavammin.
Tätä kirjoitusta ei tule ymmärtää negatiivisena kritiikkinä ilmastomuutoksen tutkijoille – asia on kuitenkin tärkeä ja mallit varmasti hyviä. Malleja myös parannellaan jatkuvasti ja niiden toimivuutta tarkkaillaan ja niin on syytäkin tehdä. Mallit ja niiden antamat ennusteet on myös syytä ottaa vakavasti, ne ovat kuitenkin parhaita mahdollisia ennusteita.
Ennusteita ei kuitenkaan ole mitään syytä pitää varmoina pitkällä aikavälillä ja varautua ennustettuun ilmastomuutokseen liian voimakkaasti – todellisuus saattaa osoittautua päinvastaiseksi. Kuitenkin hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen on yksinkertaisesti toistaiseksi järkevä toimi, koska siten voimme välttyä aiheuttamasta näköpiirissä olevaa katastrofia.
Hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi järkevin toimi on kuitenkin yleinen energiansäästö ja kokonaisuudessaan kaikkinainen kulutuksen vähentäminen. Hiilidioksidin nollapäästöillä ei tuoteta mitään energiaa – ei edes tuulienergiaa. Jos energian kokonaiskulutusta vähennetään, niin on mahdollista myös kasvattaa vähäpäästöisten energianlähteiden osuutta energiankokonaistuotannosta. Silloin kokonaisvaikutus kertautuu.
Ihmiskunta ei kuitenkaan ole tähän valmis ja esitän varman ennusteen: ” Jos ilmastomallit ja niiden pitämät ennusteet pitävät paikkansa, niin ihmiskuntaa odottaa suuri katastrofi neljänkymmenen vuoden sisällä.” Perustelu; koska ihmiskunta ei ole missään nimessä kykenevä edes kolmessakymmenessä vuodessa vähentämään kokonaiskulutusta, eikä edes sen huomattavaa kasvua, ellei tuona aikana tapahdu suurta katastrofia, mutta silloin suuri katastrofi on jo tapahtunut neljänkymmenen vuoden sisällä.
Sitä en tässä yhteydessä voi perustella, miksi ihmiskunta ei kykene kulutuksen kasvun vähentämiseen ilman suurta katastrofia kolmessakymmenessä vuodessa, koska se on liian pitkä ja monimutkainen asia tässä todistettavaksi ja todistuksessa olisi todistettava samalla lukuisia muita asioita. Intuitiivisesti asia lienee kuitenkin helppo ymmärtää jos ei kaikille, niin ainakin useimmille heille, jotka kykenisivät todistuksenkin ymmärtämään.