Kuulin kyseisen sanan ensi kertaa kun eräs ulkomaalainen ystäväni kysyi minulta taannoin:”Are you meteopathic?” (Oletko meteopaatti?) En ensin ymmärtänyt kysymystä mutta hetken pohdittuani tajusin että hän halusi tietää vaikuttaako sää herkästi mielialaani. Hätkähdin myös siihen että sanalle ei ole suomenkielistä vastinetta. Pimeän vuodenajan kaamosmasennus kyllä on tuttu varmaankin meille kaikille, mutta vieraampi asia on tämä meteopaatti, johon sää voi vaikuttaa joko negatiivisesti tai positiivisesti.
Harmaa ja sateinen sää saa meistä useat alakuloisiksi ja aurinkoinen taas iloisiksi. Vaikuttaahan auringonvalo meihin fysiologisesti ihan suoraankin ja saa hyvänolon välittäjäaineet aivoissamme hyppimään volttia ja monella myös hormonit hyrräämään. Viime aikojen hyytävän kylmä sää on voinut masentaa monia nyt kun kevään pitäisi jo olla ovella. Mutta veikkaanpa ettei monikaan ole pannut pahakseen maaliskuun alun upean aurinkoisia päiviä. Paistetunteja onkin jo kertynyt suurin piirtein tuplasti siihen verrattuna mitä niitä tavallisesti maaliskuun aikana kertyy.
Sää siis joko piristää tai masentaa meteopaattia. Maaliskuun 20. päivällä onkin tästä syystä suuri merkitys meille kaikille meteopaateille ja kaamosmasentuneille. Se on nimittäin kevätpäiväntasaus! Eli auringonpaistetunnit lisääntyvät ja päivät pitenevät – kevätpäiväntasauksen aikaan päivä ja yö ovat yhtä pitkiä kaikkialla maapallolla ja siitä eteenpäin valoinen aika on meillä vuorokaudessa jo pidempi kuin pimeä aika. Joka päivä valoisen ajan pituus myös kasvaa, kevätpäiväntasauksen aikaan etelässä noin viidellä minuutilla ja Pohjoisessa jopa kahdeksalla minuutilla vuorokaudessa.
Kevät on myös sään puolesta aurinkoisinta aikaa vuodesta. Ilma on tyypillisesti kuivaa ja auringonpaistetunteja riittää. Esimerkiksi huhtikuussa paistetunteja on tilastollisesti jo kolme kertaa enemmän kuin esimerkiksi helmikuussa.
Luonnon valohoitoa siis tiedossa kaikille meteopaateille – mikä olisi sinun mielestäsi hyvä termi? Ehdota suomalaiseen suuhun sopivaa vastinetta!
Tulleet ehdotukset:
sääherkkä
sääpää
sääskitso
sääkkö
kelikuloinen
sääpaatti
säänmukainen mielialahäiriö
säänmukainen mieliala
sääriippuvainen
Kuva: Aleksi Jokela
Vastinesanaehdotus meteopaatille. Are you meteopatic? = Oletko sääherkkä?
Säätila voi vaikuttaa myös toisella tavalla: en tiedä johtuuko verenpaineesta, mutta usein matalapaineen yhteydessä minua alkaa tavattomasti nukuttaa, silmiä painaa ja olo on muutenkin raskas, mutta ei masentuneella tavalla. Tämä saattaa alkaa jo hyvissä ajoin ennen sadetta, ja päättyä yllättäin vaikka sade vielä jatkuu, mutta olotilan muutos on aivan selvä: aivan kuin se ylimääräinen paino olisi nostettu pois ja on kevyt ja virkeä olo. Ottaen huomioon, että siinä välissä en ole nukkunut enkä edes levännyt, en osaa selittää ilmiötä itselleni muulla kuin matala- ja korkeapaineen erolla?
Minulle ainakin kesällä ukkosta ennen on kovin rasittunut ja tukala olo ja joskus mieli hyvin ärtynyt. Eli yleensä tiedän etukäteen ukkosen tulon, vaikka ukkospilviä ei vielä näkyisikään taivaalla. Sitten kun ukkonen on paukahdellut oman aikansa ja mennyt menojaan on olo taas aivan erilainen, virkeä ja rauhallinen. Minusta tässä on kyse meteopatismista, tai suomalasittain sanottuna herkkyydestä sään vaihteluille tai kyvystä aistia sään vaihtelut oman kehon kautta. Sääherkkyys on mielestäni hyvä vastine meteopathic-sanalle.
Itse pidän ilmauksesta ”sääpää”.
Miksi Foreca.fi sanoo tänään 20.3. (eli kevätpäiväntasauksena) että päivän pituus on 12 h 10 min? Tämän mukaan päivä ja yö olivat yhtä pitkiä jo maanataina. Onko kevätpäiväntasaus väärässä paikassa vai erehtyykö foreca?
Käytännössä yö ja päivä eivät ole täsmälleen yhtä pitkät, sillä päivän katsotaan alkaneen ja auringon nousseen kun sen yläreuna alkaa näkyä. Yläreunahan on näkyvissä jo ennen auringon keskipistettä ja laskee horisontin taa myöhemmin kuin keskipiste.
Toiseksi ilmakehä taittaa valoa ilmakehässä maanpintaa kohden. Tästä syystä aurinko näyttää olevan pidempään taivaalla illalla kuin se tosiasiassa on.
Tässä syy siihen että päivä kestää esim. tuon 12h 10 min.
Kiitos! Noinhan se tietenkin menee. Ei sitä vaan aina itse tajua ennen kuin joku selittää :)
Niinhän se oli että tuo ”paatti”-sana kirjoitetaan ”pathic”, niin kuin ”Ukkosukko” tuossa jo kirjoittikin…
Esim. empaattinen = empathic. Niinpä esim. sääherkkä = meteopathic. Ehkä parempi yrittää käyttää sanaa ”sensitive”?
Minua ainakin hatuttaa, jos sää on huono siihen aktiviteettiin, mitä pitäisi tehdä. Esim. viime kesänä purjelennnon SM-kisojen aikaan oli pelkkää tymää, niin kyllä kututti kuin pientä sikaa koko viikon käytännössä. Mutta ei se samantapainen sää niin olisi haitannut, jos sitä olisi ollut viikko syyskuussa. Mieluusti toivon kyllä touko-elokuulle pelkkää aurinkoa ja muutama cumulus joukkoon, vettä en kaipaa pisaraakaan kesällä. Toisaalta kunnon lumipyry saisi olla vaikka joka päivä talvella, se virkistää minua, kuin oikein tuulee ja tuiskuaa. Vaikka onhan nää viimepäivien auringonpaisteetkin ihan mukiinmeneviä.
Aamuisin vaikea nousta matalapaineella, väsyttää kyllä selvästi enemmän muutenkin ja
”luuvalo” loistaa.. Kolotus voi jo etukäteen ilmaantua.
Sääkkö
”Kelikuloinen”
Minulla on jo monta vuotta ollut niin, että sään mukaan menee mielialat, todella tarkasti. Melkein voi katsella sääennustetta ”mielialaennusteena”.
Oma ehdotukseni olisi ”säänmukainen mielialahäiriö”. :)
Mistä muuten johtuu tuo että Keski Euroopassaki paikoin pystyy päivisin olemaan jopa pakkasen puolella lämpötila, vaikka siellä auringon korkeuskulma on paljon korkeammalla kuin suomessa ja lämmittää paljon voimakkaammin kuin meillä Suomessa?
Tähän minäkin haluaisin saada vastauksen. Viime päivinä esim. Bayerissa Saksassa on tullut lunta aika paljon sikäläisiin olosuhteisiin nähden.
Vastaus edellisiin Henkalle ja muille: Kyllä se pääosin taitaa johtua siitä, että runsas pilvisyys on estänyt auringon lämmittävää vaikutusta nostamasta päivälämpötilaa edes plussan puolelle.
Terhi: Sanoisin mieluummin säänmukainen mieliala. Oma mielialani ei niinkään seuraa säätä, vaan vuodenaikaa, valoisuutta ja lämpöä. Talvisin olen väsynyt, passiivinen ja turhautunut. Kesällä taasen iloinen, virkeä ja aktiivinen. Jos lämpöä on varjossa +30C, lähden monen tunnin urheilulenkille — kävellen, pyöräillen tai juosten, mikäli mahdollista. Talvisin 7-8 kuukauden aikana ei huvita tehdä mitään, paitsi ansiotyötä tietysti, jos sitä on saatavilla. Pakastin-Suomi on minulle täysin väärä maa asua ainakin mielialan kannalta. Viime kesä oli kylmä ja sateinen, todellinen pettymys pitkän odotuksen jälkeen. Kesät 2011 ja 2010 olivat aivan mahtavia.
meteopathic = sääriippuvainen
Kiitos kaikille vastanneille! Erilaisia ehdotuksia tuli yhteensä yhdeksän kappaletta:
– sääherkkä
– sääpää
– sääskitso
– sääkkö
– kelikuloinen
– sääpaatti
– säänmukainen mielialahäiriö
– säänmukainen mieliala
– sääriippuvainen
Näitähän voi olla monia. Yksi voisi olla ”ilmanmukainen”. :-)
Minulla on nivelreuma, ja on vaikeampaa kipujen kanssa kun on kosteaa ja harmaata. Kuivalla ilmalla ja auringonpaisteella ei kipuja ole ollenkaan samalla tavalla. ´
Tulevaisuudessa varmaankin osataan arvioida sään vaikutukset eri sairauksiin aivan eri tavalla kun aiemmin.
Sää vaikuttaa mm. valoon, ilmanpaineeseen ja kosteuteen. Olisihan se kummallista jos sillä ei olisi mitään tekemistä ihmisen kokeman terveyden kanssa.